Litiumissa on voimaa
Sähkötyökaluissa litiumioni on syrjäyttänyt muut akkutekniikat lähes kokonaan. Vastaava on tapahtunut mobiili- ja kamerapuolella jo aiemmin. Vaan missä piilee litiumin voittokulun salaisuus?
Kun vertaa reilun kymmenen vuoden takaisia sähkötyökalumarkkinoita nykyisiin, huomaa huikean eron. Työkalujen tehot ovat kasvaneet, ja verkkovirtakäyttöiset koneet ovat monessa tuoteryhmässä lähes kadonnet.
Taustalla on ennen kaikkea akkutekniikan huima kehitys. Kiittäminen on litiumioniakkuja. Litiumiin perustuvan tekniikan ansiosta aiempaa pienempään tilaan on saatu varastoitua entistä enemmän sähköenergiaa.
Lyijyakuilla ei ole enää pienkonepuolella mitään jakoa. Vaatimattomalla 30–40 wattitunnin kilokohtaisella energiatiheydellä ei yksinkertaisesti kisata litiumioniakustojen moninkertaisia lukemia vastaan. Lyijy-akkujen eduista ei ole tänä päivänä jäljellä enää juuri muuta kuin halpa hinta.
Nikkelikadmiumakutkin ovat katoamassa. Lyijyakkuihin nähden parhaimmillaan noin kaksinkertainen energiatiheys ei riitä nykypäivänä. Kaiken lisäksi NiCd-kennot tyhjenevät ajan kuluessa itsekseen.
NiCd-akkuja vaivaa myös kennon tehollista kapasiteettia syövä muisti-ilmiö. Sen välttämiseksi akut on purettava säännöllisin väliajoin tyhjäksi ja ladattava uudelleen täyteen. Lisäriesana on kennojen sisältämä raskasmetalli kadmium.
NiMH-akut sentään vielä sinnittelevät. Nikkelimetallihybridin etuna on kohtalainen, parhaimmillaan noin sadan wattitunnin energiasisältö kiloa kohden.
Ongelmana on kuitenkin varsin nopea itsepurkautuminen. NiMH-akut saattavat menettää varauksestaan jopa 30 prosenttia kuukaudessa. Matalan itsepurkauksen kennoja on toki saatavilla, mutta ne ovat tavanomaisia NiMH-akkuja kalliimpia.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuva: Kyösti Isosaari