Lähi-idän sota sekoittaa lannoite- ja viljamarkkinaa
Maaliskuun alussa alkanut Yhdysvaltojen ja Israelin yhteinen isku Iraniin vaikutti heti maailman raaka-ainekauppaan ja erityisesti öljyn ja maakaasun hintoihin.
Öljyn hinta nousi nopeasti noin 60 dollarista noin sataan dollariin barrelilta eli samaan kertaluokkaan kuin Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022.
Ukrainan sodan vaikutus öljyn hintaan suli pois alle vuodessa, mutta sen vaikutus viljakauppaan oli pitkäkestoisempi.
Lähi-idän tapahtumien seurauksena maatalousmarkkinoiden ennustaminen vaikeutui kertaheitolla, koska nyt on päällä kaksi kriisiä maatalouden raaka-aineiden, tuotantopanosten ja lopputuotteiden kaupan ja kuljetuksen kannalta olennaisilla alueilla.
Tilannetta ei helpota Yhdysvaltojen tai oikeammin presidentti Donald Trumpin tempoileva kauppapolitiikka tariffiuhkauksineen.
Markkinoiden ennustamisen vaikeus johtuu siitä, että maailman viljavarastot ovat suuret, mutta samaan aikaan lannoitteiden hinnat lähtivät nousuun. Tavallisesti lannoitteiden ja viljan hinnat seuraavat toisiaan pienellä viiveellä, mutta vuoden 2026 syksyllä ja 2027 keväällä tilanne voi olla se, että lannoitteet ovat kalliita ja vilja edelleen halpaa, jolloin kannuste viljojen kylvöön on heikko.
Typpiannoitteiden kannalta olennaisen raaka-aineen eli maakaasun futuurihinnat ovat kaksinkertaistuneet parin viime viikon aikana ja jos hinnat ovat pitempään tällä tasolla, typpilannoitteiden hinnat nousevat selvästi. Euroopassa kaasuvarastot ovat varsin alhaisella tasolla kylmän talven jälkeen, joten varastoista ei ole apua tilanteeseen.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n hallintoneuvosto suositti, että järjestön jäsenmaat voisivat ottaa käyttöön yhteensä 400 miljoonaa barrelia öljytuotteita hätävarastoistaan. Tällä yritetään rauhoittaa markkinatilannetta. Tämä on IEA:n historian suurin koordinoitu varantojen vapautus. Se on yli kaksinkertainen verrattuna siihen 182 miljoonan öljybarrelin määrään, jonka IEA-maat vapauttivat Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022.
Markkinoiden myllerrys on varmuudella edessä. Yksittäisen viljelijän on vaikea voittaa markkinoita, vaikka osaamista olisi, erityisesti jos tuottaa ns. bulkkiviljaa. Osta tuotantopanokset halvalla ja myy vilja kalliilla on helppoa paperilla, mutta käytännössä hyvin vaikeaa. Markkinatiedolle ja -osaamiselle on tarvetta ja sitä heijastaa myös uuden, puolueettoman viljamarkkina-analyysejä tarjoavan yrityksen tulo Suomen markkinoille.

päätoimittaja
Harvinaisen paljon routaa
Tammi- ja helmikuu olivat varsin kylmiä. Kylmyys (ja vähätuulisuus) näkyi eniten pörssisähkön hinnassa, mutta kylmyys meni myös maahan. Lumipeite oli tärkeimmillä viljelyalueilla varsin ohut ja pääosin kevyttä pakkaslunta, minkä seurauksena routa painui selvästi syvemmälle kuin pitkän aikavälin keskiarvoissa.
Yaran koetilalla Vihdin Kotkaniemessä on mitattu routaa vuodesta 1965 lähtien. Maaliskuun 9. päivä roudan keskiarvo eri mittauspaikoilla oli 46,8 senttiä, kun vuosien 1965–2024 keskiarvo oli 32,6 senttiä. Koska mittauksissa on mukana myös metsämaata, keskiarvo hieman hämää. Pelloilla routaa oli liki 60 senttiä ja lumipeite oli kadonnut kokonaan. Pohjoisemmassa Suomessa routaa on todennäköisesti vielä reilusti enemmän.
Kovilla talvilla ja roudalla on maatalouden kannalta monia hyötyjä. Kasvitaudit ja tuhoeläimet saavat kylminä talvina kyytiä ja varsinkin savimailla routa rikkoo maan tiivistymiä.
Toisessa vaakakupissa ovat haitat eli syvälle edennyt routa pitää maata pitempään kylmänä ja siten osaltaan lyhentää jo valmiiksi lyhyttä kasvukauttamme. Kovat talvet koettelevat myös syysviljoja, joiden viljelyn lisääntyminen olisi monestakin syystä toivottavaa.
KM Satokisassa kilpaillaan tänä vuonna syysvehnällä. Tällä hetkellä moni katsoo syysviljapeltojaan jännityksellä, sillä syvä routa ja lumeton pelto maaliskuussa on iso uhka kasvustolle.