Kohti kansainvälisempää viljakauppaa

Suomessa on pitkään toivottu keinoja, joiden avulla kansainvälistä hintakehitystä pystyttäisiin hyödyntämään entistä tehokkaammin. Uudet sopimusmallit tuovat kotimaiseen viljakauppaan lisää ajantasaisuutta ja kosketuspintaa eurooppalaisiin hintanoteerauksiin.

Lantmännen Agro teki sen ensin. Lokakuun alussa markkinoille tuotiin Suomen ensimmäinen, päivittäin vaihtuva, myllyvehnän hinnoittelumalli. Viljelijällä on joka arkipäivä kaksi tuntia aikaa, kello 12.30–14.30, tarttua päivän hintanoteeraukseen ja kiinnittää myllykelpoisen vehnäsadon hinta tulevien kuukausien toimituksiin.

Riskinhallinnan työkalu

“Malli tuotiin markkinoille, koska viljelijöiden tarve erilaisille riskinhallinnan välineille on yhä suurempi hintavaihteluiden lisääntyessä niin lannoite- kuin viljakaupassakin”, kertoo Ilkka Pekkala Lantmännen Agrolta.

Kun hintakiinnityksen tekee vielä jyvien ollessa pellossa, on lisälannoituksesta ja kasvinsuojeluun tehtävistä panostuksista helpompi tehdä taloudellisesti kannattavia päätöksiä. Kustannuspuolta on konkreettisempi hahmottaa, kun sadosta saatava hinta on jo tiedossa.

Kulunut satokausi herättää mieleen kuitenkin kysymyksen; entä laaturiski? Entä, jos myllykelpoista tavaraa ei olekaan laittaa laariin?

“Jos toimitettu erä ei täytäkään myllyvehnälle asetettuja laatuvaatimuksia, otetaan erä vastaan rehuvehnänä.”

Rehuvehnälle on olemassa oma hintanoteerauksensa, joka päivittyy Lantmännen Agron kotisivuille. Vaikka laatutappiot näkyvät erästä saadussa hinnassa, on toimintatapa kuitenkin viljelijän kannalta turvallinen. Laaturiski poistuu eikä toimitettu erä tule koskaan hylättynä paluukuormana takaisin, mikäli se vain on kauppakelpoista rehuvehnää.

Hinta peilautuu markkinoilta

Kiinnitys hoidetaan sähköisesti Lantmännen Agron kotisivuilla. Päivittäisen kahden tunnin kaupankäyntiajan ulkopuolella tulevien sopimuskuukausien hintanoteeraukset eivät ole nähtävillä. Sopimusmalli kannustaakin viljelijöitä seuraamaan aktiivisesti viljamarkkinoita ja olemaan ajan hermolla.

“Hinta ei muodostu yhdestä yksittäisestä tekijästä. Taustalla vaikuttaa Pariisin pörssin hintanoteeraus myllyvehnälle ja siinä tapahtuvat muutokset.”

Hinta peilautuu paitsi myllyvehnän eurooppalaisen futuurimarkkinan liikkeistä, myös kotimaan vilja- ja erityisesti vientimarkkinasta. Vientiin puolestaan vaikuttaa suuressa määrin satokausi ja käytettävissä olevan sadon määrä, laatu ja hinta.

“Kuukausittainen hinnoittelumalli helpottaa myös viljelijää hahmottamaan markkinatilannetta ja tekemään päätöksiä pidemmällä aikavälillä.”

Marraskuun lopulla Lantmännen Agron myllyvehnän hintanoteeraus toukokuulle oli 171 euroa/tonni ja rehuvehnälle 139 euroa/tonni. Samaan aikaan myllyvehnän hintanoteeraus Euronext Pariisin pörssissä (Matif) toukokuulle oli 163,5 euroa/tonni.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti: Katri Ala-Kleemola
Kuva: Annaleena Ylhäinen