EU:n budjetin ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta kasvaa vielä iso riita
Euroopan komissio esitteli heinäkuun puolivälissä budjettiehdotuksensa seuraavalle 7-vuotiselle rahoituskaudelle eli vuosiksi 2028-2034. Ehdotus on massiivinen eli noin 2 000 miljardia euroa, kun nyt meneillään olevan rahoituskauden budjetti on 1 200 miljardia euroa.
Valtaosa jäsenmaista, Suomi mukaan lukien, tyrmäsi ehdotuksen heti aivan liian suurena.
Vaikka itse budjettiehdotus on massiivinen, tapahtuu sen sisällä myös leikkauksia. Komission esitys on tietoisesti varsin suurpiirteinen, mutta eri tahojen arvioiden mukaan perusmaatalouteen suunnatut rahat vähenisivät noin 20 prosenttia. Samaan aikaan komissio kehuu, että 35 prosenttia uudesta budjetista on suunnattu ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen.
Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että maataloustukiin tulisi entistä enemmän ympäristövaateita, mutta tuki pienenisi.
Komissio lupaa jälleen kerran, että maatalous- ja maaseuturahoitusta yksinkertaistetaan, mutta käytännössä tätä tuskin nähdään. Jotkut tahot ajavat myös maatalous- ja aluerahastojen yhdistämistä, jolloin riskinä on, että maataloustukiin aiemmin käytettyä rahaa valuu aluekehitykseen. Aluekehitysrahoista ovat hyötyneet eniten entisen itäblokin jäsenmaat.
Suomi puolestaan haluaa, että aluekehitysrahaa suunnattaisiin merkittävästi lisää Venäjän vastaiselle rajalle.
Päätöksiä uudesta budjetista tehdään vasta parin vuoden päästä, mutta vääntö asiasta alkaa heti.
Komissio esittää Ukrainalle erillistä 100 miljardin euron rahastoa ja Euroopan oman puolustuksen (ja avaruusteollisuuden) rahoitusta komissio kasvattaisi reilusti 131 miljardiin euroon. Näiden kahden ison menoerän tyrmääminen on nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa varsin vaikeaa, joten budjettileikkaukset on suunnattava muualle. Komissio esittää myös uusia tapoja kerätä rahaa EU:lle eli erilaisia veroluonteisia maksuja (päästö- ja hiilikauppamaksuja sekä elektroniikkajätemaksuja), mutta ehdotus yli 100 miljoonan euron liikevaihdon yrityksille suunnattavasta erillisestä EU-verosta saanee aikaan suurimman riidan. Jos nämä uudet rahoitusmekanismit tyrmätään, on budjettia vastaavasti leikattava.
Valtaosassa EU-jäsenmaita on mittavia ongelmia valtioiden omien budjettien kanssa eli budjettialijäämät ovat kasvussa muuallakin kuin Suomessa. Siksi EU-jäsenmaksujen kasvattamiseen ei liene halua millään jäsenmaalla.
EU:lla on edessään myös korona-aikana käyttöön otetun elvytyspaketin lainan takaisinmaksu. Komission tavoite on aloittaa lainan lyhennykset 2028 ja se veisi jopa 20 prosenttia koko EU:n budjetista. Kovinkaan suuri ennustaja ei tarvitse olla, että poliittiset päättäjät etsivät tästä ratkaisun budjettiongelmiin. Siirretään ongelmaa eteenpäin ja maksetaan vain lainojen korot.
päätoimittaja
Maaseudulla rahoituksen saaminen vaikeutuu
Maatilat ja maaseudulla toimivat yritykset ovat jo pitkään valittaneet, miten rahoituksen saaminen investointeihin on vaikeutunut. Osittain tämä johtuu pankkisäätelystä, joka edellyttää pankeilta entistä suurempaa varovaisuutta ja entistä tarkempia laskelmia.
Toinen ja paljon huolestuttavampi ongelma on se, että maaseudun rakennettujen kiinteistöjen arvo ja maaseudulla tapahtuvan yritystoiminnan kannattavuus on pääosin ollut selvästi laskusuunnassa. Maataloustuotannon kannattavuus vaihtelee suhdanteiden ja sadon mukaan, mutta varsinkin vuosien 2023–2025 välillä kannattavuus on ollut heikkoa.
Pankit edellyttävät rahoitukselle vakuuksia, mutta niillä ei käytännössä ole vaikutusta rahoituspäätökseen, jos itse yritystoiminnan kannattavuus ja sitä kautta kassavirta ja maksukyky eivät ole riittäviä. Maataloudessa kustannukset ovat kasvaneet, mutta tuotot junnaavat paikallaan ja osassa tuotantosuuntia tuotot jopa laskevat. Investoinnit edellyttävät kannattavaa tuotantoa ja varsin harva maatila pystyy esittämään uskottavat laskelmat investointien tueksi. Saattaa olla, että jatkossa investointien rahoitus on hankittava muualta kuin perinteisistä pankeista eli jalostavalta teollisuudelta kumppanuuksien kautta tai sitten julkisista varoista esimerkiksi Makeran ja Finnveran kautta.