Toteutuuko sote-uudistus vihdoin?

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ylittämässä kuntien taloudellisen kantokyvyn. Jo viides eduskunta etsii mallia sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi. Uudistamistarpeesta sinänsä vallitsee joltinenkin poliittinen yksimielisyys.

Nykyinen hallitus on valmistellut määrätietoisesti ns. sote-maakuntiin pohjautuvan ratkaisun, jota koskeva hallituksen esitysluonnos 1 200-siavuisine materiaaleineen on 15.6.2020 lähetetty lausuntokierrokselle muun muassa Suomen kaikkiin kuntiin. Lausunnon antamiselle asetettu määräaika päättyy 25.9.2020. Valmistellun sote-uudistuksen tarkoituksena on muun muassa hallita kustannuksia. Viime vaalikauden valinnanvapauskeskustelu on nyt poliittista historiaa.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi jo joulukuussa 2020. Uusi lainsäädäntö tulisi voimaan 1.7.2021. Sote-maakuntavaltuustot valittaisiin 23.1.2022 järjestettävillä yleisillä vaaleilla. Ne aloittaisivat 1.3.2022 ja valitsisivat ensi työkseen sote-maakuntahallituksen. Ennen sote-maakuntahallituksen valintaa sote-maakuntien toiminnasta vastaisi väliaikainen valmistelutoimielin, joka koottaisiin maakunnalle kuuluvia tehtäviä nykyisin hoitavien viranomaisten edustajista.

Sote-maakunnan vastuulle tulisi sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimi. Virallisesti tehtävät siirtyisivät sote-maakunnille vasta 1.1.2023. Ympäristöterveydenhuoltoa ei sisällytettäisi sote-maakunnan tehtäviin. Myöhemmin mahdollisesti toteutuva maakuntien monialaisuus on vasta parlamentaarisessa valmistelussa.

Suomeen ehdotetaan perustettavaksi 21 sote-maakuntaa, pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta. Uudenmaan maakunnassa olisi kuitenkin neljä sote-maakuntaa ja tämän lisäksi Helsingin kaupunki vastaisi ainoana kuntana sosiaali- ja terveydenhuoltonsa ja pelastustoimensa järjestämisestä. Lisäksi Uudellamaalla toimisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin korvaava HUS-maakuntayhtymä. Kuntien (paitsi Helsingin) sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyisi kokonaan sote-maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan perustettaisiin sote-maakuntien viisi yhteistyöaluetta. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävät Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sote-maakunnat sekä HUS-maakuntayhtymä kuuluisivat eri yhteistyöalueisiin.

Sote-maakuntien rahoitus

Sote-uudistuksen rahoitus perustuisi kattavaan valtion rahoitukseen, minkä lisäksi sote-maakuntien käyttöön tulisi lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien asiakasmaksujen osuus. Pelastustoimen maksutuotot ovat vähäisiä.

Valtion rahoitus olisi sote-maakunnalle yleiskatteellista, joten sote-maakunta päättäisi rahoituksen käytöstä toimivaltansa rajoissa. Sote-reunaehtona on, että valtion tulee huolehtia riittävien sote- ja pelastustoimen palvelujen rahoituksen turvaamisesta.

Sote-maakunnilla ei olisi verotusoikeutta. Mahdollista maakuntien verotusoikeutta mahdollista uudistuksen toista vaihetta silmällä pitäen valmistelee parlamentaarinen maakuntaverokomitea, jonka toimeksiannon määräaika päättyy 31.12.2020.

Sote-maakuntien toiminta rahoitetaan siirtämällä kuntien verotuloja valtiolle niin, ettei se aiheuta kokonaisuutena verotuksen kiristymistä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan vuonna 2023 nykyarvion mukaan 12,63 prosenttiyksiköllä. Valtion ansiotulon verotusta kiristetään vastaavasti.
Verovelvolliskohtaisia veroprosentin muutoksia aiheutuisi joillakin tulotasoilla, vaikka tavoitteena on niiden kaikinkeinoinen välttäminen. Itse asiassa muutosten mahdollisimman neutraaliksi toteuttamiseksi aiotaan ansiotulon verotusta keventää noin 200 miljoonalla eurolla vuositasolla.

Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan paitsi valtion ja kuntien veroprosenttien muutoksin myös vähennyksiä muuttamalla. Samalla valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään uudistuksen yhteydessä yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta vastaavasti kasvatetaan.

Miten käy omaisuudelle?

Sairaanhoitopiirien ja kehitysvammaisten erityishuoltopiirien omaisuus ja velvoitteet siirtyisivät yleisseuraantona sote-maakunnalle, HUS-sairaanhoitopiirin HUS-maakuntayhtymälle.
Kuntien (poikkeuksena Helsinki) sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat siirtyisivät vuokrasopimuksella vähintään kolmeksi vuodeksi sote-maakunnan hallintaan. Irtain omaisuus, kuten koneet, kalusteet, laitteet, materiaalit yms. siirtyisivät sote-maakunnan omistukseen.

Poliittista puntaroitavaa

Lausuntokierroksen jälkeen ratkaistavaksi jäi poliittinen riitakysymys siitä, sijoittuvatko Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava Pohjois-Savon sote-maakuntaan vai nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savon sote-maakuntaan. Mahdollinen aluejaon muutos koskisi myös maakunnan liittoja, ELY-keskuksia, käräjäoikeuksien tuomiopiirejä ja mikä mielenkiintoisinta, eduskuntavaalien vaalipiirejä.

Toinen kiperä kysymys on kuntien solmimien voimassaolevien palvelujen ulkoistussopimusten kohtelu tilanteessa, jossa uuden lainsäädännön maakunnan järjestämisvastuuta koskevat edellytykset eivät toteudu niiden ollessa voimassa eikä sopimusta ole mahdollista muuttaa lain mukaiseksi ilman uutta tarjouskilpailua. Tässä kysymyksessä perustuslakivaliokunta mitä todennäköisimmin työllistyy.

Esko Kiviranta
varatuomari, agronomi,
kansanedustaja, Keskusta