Talous ja yrittäminen

Perunanviljely on hyvin työllistävä sillisalaatti

Johanna ja Tony Halla-aho viljelevät perunaa jo kolmannessa sukupolvessa. Arolan Peruna poikkeaa totutusta, sillä tilalla hoidetaan kaikki työvaiheet, istutuksesta kuljetukseen itse. Tilan vuosittaiset tuotantomäärät pyörivät noin kahdessa miljoonassa kilossa.

Siirry artikkeliin

Karkon liete- ja puskuvaunut ovat KK-Modulen suosikkimallit

Kalajokinen KK-Module Oy panostaa järeisiin Karko-vaunuihin. Kiinteiden liete- ja puskuvaunujen kysyntä kasvaa urakoinnin lisääntyessä ja tilakoon kasvaessa. Yrityksen jo pitkään maahantuoman hollantilaisen Bomech-multaimen myynti täydentää valikoimaa.

Siirry artikkeliin

Pääoma turvassa, tuotot tiukassa

Pitkään heikosti pärjännyt KM-maataloussalkkumme nousi vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta joksikin aikaa voitolliseksi. Suurin selitys löytyy uudelleensijoitetuista osingoista. Maailmanpolitiikan nykytilassa pääoman säilymistä voi silti pitää edes jonkinlaisena puolustusvoittona.

Siirry artikkeliin

Sijoittajaosakkaat tulossa vähitellen maatilaosakeyhtiöihin

Ulkopuoliset osakkaat ja pääomasijoittajat ovat pikkuhiljaa tulossa mukaan maatilaosakeyhtiöihin. Trendi alkoi jo 2000-luvun alussa etenkin sikatilojen yhteisyrityksinä, mutta on nyt yleistynyt myös liha- ja lypsykarjapuolelle. Omistusvariaatioita on käytännön tilanteissa hyvinkin erilaisia.

Siirry artikkeliin

Onni yksillä, kesä kaikilla

Sateet ovat jakaantuneet epätasaisesti satokisapelloille. Muutamilla sademäärät huitelevat sadan millimetrin hujakoilla, toiset ovat saaneet vain kolmanneksen siitä. Sateet näyttävät ratkaisevan kisan, mutta maaliin on vielä matkaa.

Siirry artikkeliin

Yhdessä rakennettu tila selvisi vaikean hetken yli

Karjalaisen tilalla Nousiaisissa sukupolvenvaihdosta tehtiin vuosien ajan vähitellen. Kun elämä muutti suunnitelmat hetkessä, pitkä perehtyminen ja entuudestaan tutut toimintatavat olivat korvaamattomia.

Siirry artikkeliin

Viljaklusteri vahvistaa ruokaketjun yhteistyötä ja näkyvyyttä

Elintarvikealan kilpailukyky, yhteistyö ja alueiden vahvuudet nousivat esille Yhteinen Tekijä -seminaarissa. Päijät-Hämeen Viljaklusterin kokemukset herättivät ajatuksia yhteistyön tuomista mahdollisuuksista vahvemman ruokabrändin rakentamiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Siirry artikkeliin

Lannoitteiden kadmiunrajan nostolla on markkinavaikutuksia

Suomen lannoitemarkkinat ovat pienet ja keskittyneet. Lisäksi ne eroavat muusta eurooppalaisesta lannoitemarkkinasta NPK-lannoitteiden suhteellisesti suuren osuuden sekä lannoitteille asetetun tiukemman kadmiumrajan seurauksena. Lannoitemarkkinoiden kilpailua yritetään Suomessa lisätä nostamalla rajaa määräajaksi samalle tasolle Ruotsin kanssa. Kadmiumrajan nostaminen kasvattaa lannoitteiden tarjontapotentiaalia Suomessa. Tämä johtaa ainakin teoriassa siihen, että ero kotimaan ja EU:n lannoitehinnoissa pienenee.

Siirry artikkeliin

Ahtaan maan kasvatit

Hollanti on maatalouden kummajainen: Maa, josta maailmalle lähtee paitsi poikkeukselliset määrät ruokaa, myös viljelijöitä. Tehokkuuteen panostaminen on merten takanakin hollantilaisten valtti.

Siirry artikkeliin

Tuloskausi paketissa

Toukokuussa Q1-tuloskautta jatkoivat Anora, HKFoods ja Raisio. Kaikilla kolmella yhtiöllä kannattavuus parani, mutta vain HKFoodsilla myös liikevaihto kasvoi. Lisäksi loput kevään osingoista kilahtivat toukokuussa tilillemme.

Siirry artikkeliin

Parametrinen vakuuttaminen tuo uudenlaista vakuutuskulttuuria maatalouteen

Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita viljelyyn epätavallisten sääilmiöiden muodossa. Ottaisitko vakuutuksen tehoisan lämpösumman kertymälle? Entä epätavallisen voimakkaalle sadekuurolle? Näitä kysymyksiä viljelijän kannattaa pohtia, sillä niitä tarkastellaan parhaillaan myös maa- ja metsätalouden vakuuttajana tunnetussa LähiTapiolassa.

Siirry artikkeliin

Talvenkestävyys ratkaisi paljon

Monet syysvehnän uutuuslajikkeet hyytyivät talven pakkasiin. Satokisaan saatiin 25 peltoa ja 14 lajiketta. Kasvustot eivät ole tykkejä, mutta vastaavista asetelmista on ennenkin noustu koviin satoihin. Yöpakkaset ja kuivuus verottivat kasvustoja koko kevään.

Siirry artikkeliin

Suomen suurimmat maatilat 2025; keskipinta-ala 55 hehtaaria, mutta mediaani vain 31 hehtaaria

Suomen suurinta peltopinta-alaa viljelee edelleen selvällä erolla muihin uusimaalainen Niko Ahlqvist. Hänellä on viljelyssä hieman yli 1 650 hehtaaria peltoa. Vuoden 2025 tukihakuun perustuvissa tiedoissa oli vielä 40 618 maatilaa, mutta tänä keväänä tukea hakee jo alle 40 000 maatilaa.

Tilojen keskikoko on edelleen pieni, sillä tukihakijajoukon keskimmäisellä tilalla (mediaani) on hieman yli 31 hehtaaria peltoa viljelyssä.

Siirry artikkeliin

Suunta kohti muutosjoustavaa ruokajärjestelmää

Maatalouden toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tutkimukset nostavat esiin tarpeen uudistaa toimintamalleja, vahvistaa muutosvalmiuksia ja huomioida sosiaalinen kestävyys osana tulevaisuuden ruokajärjestelmää.

Siirry artikkeliin