Onni yksillä, kesä kaikilla

Sateet ovat jakaantuneet epätasaisesti satokisapelloille. Muutamilla sademäärät huitelevat sadan millimetrin hujakoilla, toiset ovat saaneet vain kolmanneksen siitä. Sateet näyttävät ratkaisevan kisan, mutta maaliin on vielä matkaa.

Satokisaajat ovat seuranneet sadetutkaa kuin kuuta nousevaa. Sateita lupaillaan, mutta ne kuivuvat kokoon kerta toisensa jälkeen. Tämä tuntuu olevan lähes jokakeväinen ilmiö.

Lisälannoituksia on ajoitettu ennustettujen sateiden alle, joita ei sitten tulekaan. Tällöin lannoitteet sulavat epätasaisesti ja paljon toivottua myöhemmin.

Kasvustot näyttävät kirjavilta ja epätasaisilta, jos vettä ei ole tullut. Ravinteet eivät ole liikkuneet.

Kuivassa ravinteista on pulaa

Yara tarjoaa kisaajille lehtien ravinnetilaa selvittävät Megalab-analyysit. Kimmo Polon lehtinäytteessä kalsiumpitoisuus oli matala, vaikka maassa on kyllä kalsiumia mielin määrin. Kuivana kesänä näin käy. Kasvi on laiska ottamaan ravinteita, jos vettä ei ole tarpeeksi. Ravinteet pitäisi antaa ruiskun kautta suoraan suoneen.

Sama näkyy Yaran käsikäyttöisellä typpimittarilla – parhaat kasvustot olivat ottaneet kesäkuun alussa jo reippaat 100 kiloa typpeä hehtaarilta, kun taas kuivemmilla alueilla typenotto oli pienempää.

Sadealueita on kyllä liikkunut Suomen läpi koko alkukasvukauden ajan, mutta ne ovat olleet kapeita ja paikallisia.

Kisalohkoista Orimattilan ja Polvijärven kasvustot ovat olleet onnekkaimpia, kun taas esimerkiksi KM:n Varjolohko Vihdissä on saanut koko alkukasvukauden aikana vain 36 mm vettä. Varjolohkon kosteusanturi kertoo karua kieltä maaperän kuivuudesta.

Sama tilanne on Janakkalassa Samuel Jussilan Bright-lohkolla. Kattoremontin aloitus toimi sadetanssina, kuten myös puimurin ajo pellolle, mutta kokonaissademäärä on vaatimaton.

Kimmo Pololla toukokuun sademäärä oli ihan kohtuullinen 31 mm. ”On ollut paljon kuivempiakin toukokuita, mutta nyt oli kuiva huhtikuu (sadetta 7 mm) ja se näkyy syysviljoilla.” Kesäkuussa on onneksi satanut.

Myös olosuhteet olivat kuivattavat, kun päivät olivat tuulisia ja yöpakkasia oli runsaasti. Viime vuoden suotuisat kelit ovat enää kaunis muisto. Samoihin satoihin ei päästä millään.

Kuivemmilla alueilla kasvustot ovat jääneet harvoiksi ja mataliksi. Ensimmäiset tähkät tulivat esiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Lehtien rullautumista näkyy myös. Se on kasvin keino selviytyä, kun vedestä on pulaa. Rullalla olevat lehdet keräävät ilmankosteuden ja ohjaavat kastepisarat juuristovyöhykkeelle.

Rullautuminen vähentää myös haihtumista. Se parantaa kuivuudenkestoa, mutta toisaalta pienentää lehtialaa, jolloin yhteyttämisteho heikkenee.

BOR Leivot hyvässä kasvussa

Toni Lindqvistin BOR Leivo Myrskylässä sai hyvän startin keväällä. Pitkään jatkuneet pakkasyöt ja kuivat ja tuuliset kelit eivät toki olleet optimaalisia, mutta toukokuussa tuli kuitenkin sen verran sadetta, ettei kasvusto kärsinyt kuivuudesta. Toukokuun viileys myös auttoi asiaa.

Lindqvistin mukaan lannoitusajankohdalla oli tänä keväänä suuri merkitys.

”Värieroihin näyttää vaikuttavan ratkaisevasti se, oliko lannoitteita levitetty ennen pääsiäistä. Ennen pääsiäistä lannoitetut ovat kaikki tasaisen tummia.”

Jos lannoitteet onnistui ajamaan sateen alle, se palkitsi tasaisella värillä. Muussa tapauksessa joutui odottamaan useamman viikon, kunnes sateen jälkeen ravinteet sulivat ja kasvuston ilme muuttui.

Lindqvist kylvi syysvehnän syyskuun 11. päivä. BOR Leivo on hyvä kylvää tarpeeksi aikaisin, että se ehtii versoa syksyllä kunnolla.

Tällä kasvukaudella aikaisin kylvetyt syysvehnät ovat parempia lähtökohtaisestikin, sillä kuiva kevät ja pitkään jatkuneet yöpakkaset heikensivät kevään versomista.

Esimerkiksi Ceylon paikkaa yleensä keväällä hyvin, mutta tänä vuonna Ceylonitkin jäivät harvoiksi. Ceylonin ja Igloon ongelmana on poudanarkuus. Mikko Tukevan Igloo Jalasjärvellä sai kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 21 mm sateet, joten siellä on potentiaalia. Laihian ja Teuvan Ceylonit ovat sinnitelleet vähemmillä sateilla.

Aikaiset lajikkeet, kuten BOR Leivo, Aspekt, Urho, Salamus ja Turanus hyödyntävät kevätkosteuden, ja lähtevät muodostamaan tähkää varhain. Niiden viljelystrategia on aikainen kylvö ja hyvä versonta syksyllä. Toisaalta jos kevätkosteutta ei ole, niiden sadonmuodostus jää heikoksi.

Ibarra ja KWS Emerick eivät ole aikaisia, mutta eivät myöhäisiäkään. Kisavehnistä myöhäisimpiä ovat Skagen, Spencer ja NOS Tuija.

Myös Petri Tanskasen BOR Leivo Polvijärvellä näyttää varsin lupaavalta. Se on tosin saanut sadettakin niskaansa riittävästi. Pohjois-Karjalassa yöpakkaset jatkuivat äitienpäivään saakka, ja syysvehnät lähtivät vasta sen jälkeen kasvuun. Leivo on täystiheä ja ottanut typpeä hyvin, ja sen kasvurytmi on etelän vehniä jäljessä viikon tai jopa kaksi.

Aki Vuoren BOR Leivo Vehmaalla sen sijaan sinnittelee kuivuudessa ja on jäänyt harvaksi. Leivo kiinnostaa uutena lajikkeena erityisen paljon siksi, että sen leivontalaadun pitäisi olla huippuluokkaa.

Luomuvehnät näyttävät vahvoilta

Kisassa on mukana kolme luomuvehnäkasvustoa, ja ne näyttävät varsin hyviltä. Yleensä orgaaniset lannoitteet vaativat mineraalilannoitteita enemmän kosteutta ja lämpöä liikkuakseen hyvin.

Kaarle Tavelalla on Turanusta ja KWS Emerickiä. Molemmat ovat kevään kuivuuteen nähden varsin vahvoja. Vettä on tullut vain 26 mm. Sekä Tavela että Mattias Anomaa harasivat rikkakasvit pois System Cameleonilla ja kylvivät samalla kerääjäkasvin alle.

Veikkolinin veljekset Salon Kiikalasta kisaavat luomu-Urholla, koska Informer ei talvehtinut. Urho kasvattaa tyypillisesti paljon biomassaa, mutta sato jää kasvuston kokoon nähden vaatimattomaksi, joten sen satoa on vaikea arvioida.

Team Kimolan Bright Kouvolassa oli keväällä parhaan näköinen, mutta nyt sielläkin kelit ovat kuivuneet. Sama tilanne on Mika Örrin ja Tiina Pessalan NOS Tuijalla, jolta olisi muuten lupa odottaa muhkeaa satoa. Toukokuun sateet jäivät 30 millimetriin.

Tässä vaiheessa satokisaryhmässä veikkaillaan voittajaksi John Jordaksen viljelemää KWS Emerickiä Artjärvellä, joka on saanut niskaansa miljoonasateet sekä toukokuussa että kesäkuun alussa.

KWS Emerick on kisassa vahvoilla muutenkin, sillä myös Joroisten kasvusto Rytkösten pellolla on lupaava. Huhtikuu oli kuiva, mutta toukokuussa satoi 53 mm, joista 29 milliä tuli kertarysäyksellä. ◻