Vilu viljan kasvattaa
Ruutukisan ohrat orastuivat nopeasti. Toukokuun lopussa alkanut viileys versotti ohria mukavasti, mutta sää kääntyi kesäkuun toisella viikolla helteeseen ja kuivuuteen. Yllätyksiäkin on koettu, kun 10-Kerhon lajike vaihtui kylvökiireissä monitahoiseen, aikaiseen ohraan.
Nyt näyttää hyvältä. Versoja on runsaasti, ne ovat tasaisia ja Vanillen väri on tummanpuhuva, Mallasmestarit-joukkue kommentoi kisaruutujaan.
Joukkueen legendaarisin jäsen Seppo Vätti ennusti seitsemän ja puolen tonnin satoa. ”Ja se on kaikki mallasta!”
Kesäkuun alun viileä säätyyppi muuttui kesäkuun 12. päivä kuumaksi ja kuivaksi, ja viljelyohjelmaa päivitettiin sen mukaiseksi. Kasvunsääde tiputettiin pois ja päätettiin keskittyä hiveniin ja biostimulanttiin.
Vätti vakuutti Lantmännen Agron koetilan tutkimuspäällikön Milla Välisalon siitä, että kirvat on ruiskutettava koko lohkolta pois Teppeki-valmisteella. Vähätkin kirvat kiusaavat kuumuudessa sinnitteleviä ohria ja torjuntakynnys ylittyi.
Ohrat olivat hurjassa kasvussa ja haihduttivat runsaasti vettä. Sadetta ei ollut luvassa, joten ylimääräiset stressitekijät oli syytä raivata pois.
Kuivuus ja kuumuus uhkaavat
Ruutukisan ohrat kylvettiin 12. toukokuuta ja ne tulivat oraalle viikkoa myöhemmin. Orastuminen oli tasaista.
Toukokuun viimeisellä viikolla saatiin vettä kymmenisen millimetriä, ja oraat näyttivät varsin lupaaville. Tämän parempaa alkua ei olisi voinut toivoa.
Touko-kesäkuun vaihteessa sää kylmeni. Ensimmäisen kerran orastiheyttä laskettiin kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Silloin satoi räntää, vettä ja rakeita.
Sadetta on saatu Ruutukisan kylvöjen päälle kesäkuun puoliväliin mennessä alle 20 mm. Kasvustot eivät ole kuitenkaan kärsineet kuivuudesta, koska sää on ollut niin kylmä.
Viileys edistää ohran satokomponenttien muodostusta, koska kehitysvaiheet tapahtuvat hitaammin kylmässä kuin lämpimässä.
Ohra työntää juuria syvälle hakiessaan vettä ja ravinteita, ja versoja ehtii muodostua useampi kuin kuumassa säässä.
Maan kosteus pysyi Soil Scout -antureiden mukaan hyvin tasaisena kesäkuun toiselle viikolle asti. Pellolla nousee vettä myös kapillaarisesti ylöspäin. Yöaikaan 20 senttimetrin syvyydessä olevat anturit mittaavat korkeampia kosteuslukuja kuin päivällä.
10-Kerhon lajike vaihtui
Toukokuun lopussa ihmeteltiin, miksi 10-Kerhon koeruudut olivat niin paljon edellä toisia kehityksessä.
Lopulta selvisi, että ruuduille oli kylvetty epähuomiossa Graminorin aikaista monitahoista linjaa GN 17045 Laureaten sijasta.
Joukkueen viljelyohjelma oli rakennettu myöhäiselle kaksitahoiselle, mutta se päivitettiin lennosta aikaiselle monitahoiselle.
Kisassa on mukana toinenkin monitahoinen, Tervaränni-joukkueen Bredo. Graminorin linja kehittyi selkeästi Bredoa nopeampaan tahtiin.
Sähäkkä orastuminen ja biomassan tuotanto vaikuttaa lupaavalta ominaisuudelta, mutta nähtäväksi jää, tuleeko Graminorin linjasta koskaan lajiketta. Se on virallisissa lajikekokeissa, ja pärjännyt siellä ihan hyvin.
Kisaan saatiin yllättäen rutkasti lisää mielenkiintoa, kun monitahoisia ohria onkin mukana kaksi. Voiko GN 17045 -linjalla päihittää myöhäiset kaksitahoiset lajikkeet satoisuudessa?
10-Kerholaiset saivat nyt todellisen haasteen, miten viljellä tuikituntematonta linjaa vieraalla maaperällä.
Versominen kesäkuun alussa
Kaikki ohrat tekivät ensimmäistä sivuversoa kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Lajikkeiden välillä oli korkeuseroja. Sivuverso oli pisimmällä Sting-lajikkeella.
Kisassa on mukana monta uutta lajiketta, kuten Sting. Lexy, Firefoxx, KWS Thalis ja Bredo. Niiden kasvutapa on useimmille vielä tuntematon.
Tuttuja lajikkeita ovat RGT Planet, Vanille ja Laureate. Brienne on sekin jo monille tuttu. Ruutukisan ruuduilla se näyttää olevan ärhäkkäin versomaan. Se on ollut kokeissa RGT Planetia satoisampi ja taudinkestävämpi.
RGT Planet ja Vanille tavoittelevat kisassa mallaslaatua, muilla lajikkeilla mennään rehuohran ohjelmalla.
Oraille lisälannoituksia
Kaikki joukkueet Mallasmestareita lukuun ottamatta antoivat ensimmäinen lisälannoituksen ennen korrenkasvun alkua.
Osa joukkueista antoi nopealiukoista typpeä oraille, osa pensomisvaiheessa versoille, jotkut molemmissa vaiheissa.
YaraLiva Nitrabor on nopealiukoista kalsiumnitraattia, jossa mukana tulee myös booria. Tämä olikin useimpien valinta oraslannoitusvaiheeseen. Nitraattimuodossa oleva typpi humahtaa oraisiin kuin häkä päähän.
Suosittuja lisätyppilannoitteita olivat myös ammoniumsulfaatit ja rikkisalpietari.
Suurimman typpimäärän ennen korrenkasvua antoi Follow a Farmer -joukkue. Se näkyi myös kesäkuun 9. päivä tehdyssä typpimittauksessa.
Yara Suomen Elina Seppä ja Riina Myllymäki mittasivat kisaohrien typen ottoa käsikäyttöisellä mittarilla.
0-Ruutu oli ottanut typpeä vasta kolme kiloa hehtaarilta. Maa on sen verran kylmää, ettei maasta ole mineralisoitunut vielä typpeä kasvien käyttöön, vaan tuo kolme kiloa lienee edellisvuodelta jäänyttä typpeä.
0-Ruutu on kylvetty täysin ilman lannoitusta ja kasvinsuojelua.
Aikaisia ruiskutuksia
Ensimmäiset ruiskutukset tehtiin nekin aivan orasvaiheessa ennen versomisen alkua. Neljä joukkuetta antoi tässä vaiheessa nestemäistä fosforilannoitetta.
Melkein kaikki joukkueet antoivat fosforia viimeistään versomisvaiheessa. Myös mangaania ja hiveniä ruiskuteltiin.
Kevät oli kylmä, joten fosforilannoitus tuli tarpeeseen. Maan lämpötila vaikuttaa oleellisesti fosforin saatavuuteen.
Ruutukisan maan lämpötila pysytteli 10-13 ºC tuntumassa. Silloin fosforin saatavuus on vain kolmanneksen siitä, mitä se olisi 20 ºC -lämpötilassa.
Mangaaninpuutosoireita näkyi oraissa siellä täällä, vaikka useimmilla kylvösiemen oli pinnoitettu mangaanilannoitteella.
Joukkueet mittasivat kasvuston mangaanitilannetta mangaanimittarilla.
Rikkakasvipaine oli varsin maltillinen. Kaikki joukkueet ajoittivat rikkakasvitorjunnan pensomisvaiheeseen tai sen loppuun (BBCH 30). Tämä onkin sadonmuodostuksen kannalta turvallisin hetki ruiskuttaa rikkakasvit.
Versomisvaiheessa ainakin 0-ruuduilla näkyi myös alkavia verkkolaikun oireita. Muutama joukkue lisäsi tautiaiheen jo pensomisvaiheen tankkiseokseen.
Lisää versoja kasvunsääteellä
Pensomisvaiheen versottamiseen ja juuriston kehitykseen tähtäävää kasvunsäädekäsittelyä harrastettiin myös.
Kuusi joukkuetta valitsi tähän tarkoitukseen Moddus Evon ja neljä Medax Maxin. Parhaan Sadon Puolesta -joukkue oli ainoa, joka jätti tämän väliin.
Versottaminen ja juuristovaikutus on ristiriitainen asia, sillä kotimaiset tutkimustulokset ovat niukat.
Ari Rajalan 20 vuotta sitten tehty väitöskirja on kattavin koe tästä aiheesta. Rajalan väitöskirjatyössä CCC:tä, Ceronea ja Moddusta ruiskutettiin vehnän, ohran ja kauran lajikkeille eri kasvuvaiheissa.
Tutkimuksissa aikaisilla, ennen korrenkasvun alkua tehdyillä kasvunsääderuiskutuksilla oli vain vähän tai ei ollenkaan vaikutusta kevätviljojen pensomiseen, juuriston vahvistumiseen tai korren pituuskasvuun. Korrenkasvuvaiheessa tehdyillä kasvunsäädekäsittelyillä korsi lyheni.
Rajalan kokeissa pensomisvaiheen kasvunsäädekäsittelyt lisäsivät vehnän versomista. Ohralla ja kauralla vaikutus saatiin ainoastaan kasvihuoneessa. Tuleentumisvaiheessa käsittelyiden välillä ei ollut enää eroa.
Kattavalle kasvunsäädekokeelle nykyisillä valmisteilla, lajikkeilla ja viljelyohjelmilla olisi tilausta, sillä aikainen kasvunsääderuiskutus on yleistynyt ja valmisteita markkinoidaan versottamiseen ja juuriston vahvistamiseen.
Ruutukisassa jos missä aikaisella kasvunsäädekäsittelyllä on paikkansa. Ylimääräisillä sivuversoilla voidaan hyvinkin saavuttaa lisäsatoa, sillä koeruutujen kasvustoja hoidellaan tiheään tahtiin.
Ohrat saavat lisälannoitusta niin usein, että ne tuottavat todennäköisesti useamman tähkän kasvia kohti kuin keskivertopellolla. Satokomponentteja ei toisin sanoen menetetä yhtä helposti kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Jos kasvin piiskaa tuottamaan lisää satokomponentteja lisätyppilannoituksilla ja kasvunsääteillä, ne täytyisi pystyä pitämään korjuuseen saakka. Yleensä kasvi tiputtaa versoja ja tähkänalkuja pois kasvukauden mittaan.
Modduksen ja Medaxin erot
Moddus Evon ja Moddus M:n tehoaine on trineksapakki-etyyli. Moddus M on valmistetyypiltään emulsiokonsentraatti (EC) ja Evo dispersiokonsentraatti (DC).
Medax Maxin pääasiallinen tehoaine on proheksadioni-kalsium, mutta siinä on myös trineksapakki-etyyliä täydentämässä vaikutusta.
Molemmat tehoaineet ehkäisevät gibberelliinien muodostusta biosynteesireitin loppupäässä.
Gibberelliinejä muodostuu runsaasti pitkän päivän olosuhteissa, jolloin solujen pituuskasvu kiihtyy ja korsi kasvaa pituutta.
Molemmat tehoaineet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Trineksapakki-etyyli päätyi Syngentalle (Moddus-valmisteet) ja proheksadioni-kalsium BASFille (Medax-valmisteet).
Molemmat ovat aktiivisia kasvissa ainoastaan happomuodossa. Proheksadioni-kalsiumista täytyy kalsiumin irrota. Se tapahtuu kasvinsuojeluruiskun vesiliuoksessa. Medax Max on ammoniumsulfaattipitoinen (W/W: < 40 %) granulaattivalmiste, joka liukenee veteen.
Trineksapakki-etyylistä täytyy puolestaan etyyliosan irrota, ennen kuin tehoaine on aktiivinen. Trineksapakki-etyyli on esterimuodossa, ja etyyliosa irtoaa vasta kasvin sisällä kasvin aineenvaihdunnan vaikutuksesta. Tähän tarvitaan valoa ja lämpöä.
Tehoaineet ovat biologiselta vaikutukseltaan varsin samankaltaisia, mutta proheksadionin teho tulee pienemmällä ainemäärällä ja nopeammin kuin trineksapakin.
Korrenkasvun aikainen kasvunsäädekäsittely lyhentää kortta voimakkaammin kuin pensomisen lopussa tehty.
Korrenkasvuvaiheen käsittely voi olla kasville varsin stressaava, jos lämpötila on korkea ja jos vedestä on pulaa. Sellaisissa olosuhteissa kasvunsääde kannattaa jättää tankkiseoksesta pois.
Toisaalta sekä Modduksen että Medax Maxin vaikutus yltää parin viikon ajalle, joten hyvissä olosuhteissa juuri ennen korrenkasvun alkua tehty käsittely tehoaa ensimmäiseen nivelväliin.
Tehon täydennystä lisäaineilla
Joukkueiden tankkiseoksissa on käytetty myös erilaisia lisäaineita. Follow a Farmer- ja Jyväsandwich-joukkueet ovat hurauttaneet 200 litran tankkiseokseen pari kiloa ammoniumsulfaattia.
Sillä haettiin parempaa tehoa Medax Maxille ja Toolerille, kertoo Mikko Mäki-Latvala Follow a Farmer -joukkueesta.
Ammoniumsulfaatti parantaa tehoaineiden imeytyvyyttä monin tavoin. Se laskee tankkiseoksen ja lehden pH:ta alemmas ja nappaa tankkiseoksesta magnesium-, kalsium- ja alumiini-ioneita pois.
Satoklubi käytti X-Change-vedenpehmennintä, joka tekee samat temput kuin ammoniumsulfaatti, mutta lisäksi estää vaahtoamista.
Joukkoon lisättiin myös Sorrento-kiinnitettä, joka parantaa ruiskutepisaroiden leviävyyttä ja tunkeutumista kasvisolukkoon.
Myös Parhaan Sadon Puolesta -joukkue laittoi ensimmäiseen tankkiin Sorrentoa. Kiinnite on ilmeisen tehokas, sillä tankkiseoksessa mukana ollut gramma-aine Refine Super vaalensi ohran oraita hetkellisesti. Rikkakasviteho näkyi sekin nopeasti.
Pientä gramma-aineen vaalennusta näkyi myös Taloustaitureiden ruuduilla. Se on ohralla varsin yleinen ilmiö.◻