Talvenkestävyys ratkaisi paljon
Monet syysvehnän uutuuslajikkeet hyytyivät talven pakkasiin. Satokisaan saatiin 25 peltoa ja 14 lajiketta. Kasvustot eivät ole tykkejä, mutta vastaavista asetelmista on ennenkin noustu koviin satoihin. Yöpakkaset ja kuivuus verottivat kasvustoja koko kevään.
suuria sateita. Se sai huhtikuun lopussa kertaalleen lumipeitteen, joka toi jonkin verran kosteutta. Toukokuun viides päivä kasvusto näytti lupaavalta, mutta sen jälkeen hanhet laidunsivat siinä ja tekivät tuhojaan.
Ceylon ja Skagen eivät ole suotta Suomen viljellyimmät syysvehnälajikkeet. Kylmä talvi, liian ohut lumipeite ja kevään pakkaset harvensivat monia uusia lajike-ehdokkaita siihen malliin, että satokisaankin meinasi löytyä Ceylonin ja Skagenin lisäksi vain Turanusta ja BOR Leivoa, jotka ovat uutuuksista talvenkestävimmästä päästä.
Viime talvi oli hyvä kokeiden kannalta, ja syysvehnäkentillä saatiin selkeitä eroja. Västankvarnissa Viljelyvarmuuden parantaminen Uudellamaalla -hankkeen kokeissa pakkasenkestävimmiksi ovat osoittautuneet Ceylon, Skagen, Turanus, Magnifik ja Igloo, kertoo NSL:n kenttämestari Mikael Fröberg.
Tilasiemenen syysviljakentällä Loimaan Mellilässä Bright talvehti Turanuksen ja Ceylonin lisäksi hyvin, kertoo Niilo Salo.
Västankvarnissa myös Bright, Ibarra ja Salamus ovat olleet hyviä, mutta eivät aivan yhtä kestäviä kuin vaikkapa Turanus.
Satokisaan saatiin niinkin vanha lajike kuin Urho mukaan. Se on kyllä talvenkestävä, mutta satoisuudessa se ei pärjää Turanukselle. Turanus on ollut lajikekokeissa yhtä hyvä talvehtija kuin Urho, kertoo kasvinjalostaja Hanna Haikka Boreal Kasvinjalostukselta.
Turanus suositellaan kylvettäväksi aikaisin syksyllä, koska se saattaa versoa keväällä heikosti.
Olli-Pekka ja Veli-Mikko Veikkolinin piti osallistua luomu-Informerilla, mutta lajike vaihtuikin Urhoon, sillä Informer hyytyi kevään pakkasiin. Severi Mäkelällä on rinnakkain suorakylvettyä Turanusta ja Urhoa, ja Mäkelä valitsi näistä kisaan paremmalta näyttävän Urhon.
KWS Emerick pärjäsi viime talvena hyvin, jos lunta oli tarpeeksi, mutta ei ole selvästikään Ceylonin, Skagenin tai Turanuksen veroinen talvenkestävyydessään. Nordic Seedin uusilla Pinjalla ja Tuijalla on sama tilanne.
Kylmyys, kuivuus ja hanhet riesana
Syysvehnät tulivat lumen alta varsin hyvännäköisinä. Ensimmäisiä vehniä päästiin lannoittamaan maalis-huhtikuun vaiheessa. Lannoiterakeet sulivat heikosti, sillä useimmilla paikkakunnilla ei satanut lainkaan huhtikuussa.
Pakkasyöt jatkuivat äitienpäivään saakka, eivätkä syysvehnät päässeet kunnolla kasvuun. Harvat paikat harvenivat entisestään.
Kouvolassa, Orimattilassa ja Myrskylässä myös hanhet olivat riesana. Polvijärvellä hanhia oli myös valtavasti, mutta Petri Tanskasen kisalohkon yllä menee suuret sähkölinjat, ja hanhet tuntuvat välttelevän niitä.
Sadealueita seurattiin kisaryhmässä tarkkaan, mutta sateet kuivuivat kerta toisensa jälkeen kokoon. Monet saivat ensimmäiset pisaransa vastan toukokuun puolivälissä.
Kisaan saatiin lopulta 25 syysvehnäpeltoa ympäri Suomen. Mukana on vanhoja konkareita sato- ja ruutukisoista, mutta uusiakin kasvoja on mukavasti.
Tuotepalkinnot parhaille
Yhteistyökumppaneista Yara Suomi tarjoaa kisaajille Megalab-tutkimukset ja typpimittaukset, Mtech Digital Solutions Wisu Pro -ohjelmiston tälle kasvukaudelle, Nordic Grain Intelligence antaa taustatukea vehnämarkkinan ymmärtämiseen ja Boreal Kasvinjalostuksen kanssa selvitetään satokisavehnien sadon laatua syksyllä.
Kilo- ja talouskilpailun kolme parasta saavat tuotepalkinnot yhteistyökumppaneilta. Kilokisan voittaa suurin sato ja talouskisan paras hehtaarituotto.
Seuraa KM:n Instagramia
Kasvustoja seurataan koko kasvukauden ajan sosiaalisessa mediassa KM:n Instagramissa ja Facebookissa sekä lehden sivuilla.
KM:n toimittaja vierailee kaikilla lohkoilla kesän aikana. Parhaat 15–20 kasvustoa mitataan ja sato punnitaan hehtaarin alalta. Sadon laatu analysoidaan ja hinnoitellaan syksyn viljan hinnan mukaan. ◻
