Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 20.7.2023

KV-Farmari ja Discussion Group rantautuivat maitotiloille

Maitotiloille suunnattujen hankkeiden avulla pyritään lisäämään käytännön oppimista ja tiedonvaihtoa maitotilojen välillä. Maitotilojen yrityskoko kasvaa edelleen ja yrittäjien ammattitaito sekä päätökset ovatkin toiminnan keskiössä. Oppia kannattaa hakea toisilta eli ”pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen”, vaan muiden tilojen hyvistä toimintatavoista voi oppia ja soveltaa niitä omalle tilalle.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Ulkomaat
/ 7.7.2023

Maailman sikatuotanto kasvoi vuonna 2022

Maailman sianlihantuotanto kasvoi, mutta Euroopan tuotanto väheni noin 5,8 prosenttia vuodesta 2021. Euroopassa useat kriisit ja Kiinan myynnin supistuminen ovat vaikuttaneet merkittävästi sianlihan tarjontaan. Vuodelle 2023 odotetaan vakautta tai jopa pientä pudotusta koko maailman sianlihantuotannossa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 23.6.2023

Markkinat kannustivat luomumunien tuotantoon

Luomutilojen määrä vähenee tänä vuonna rajusti eikä tilalle ole tulossa kuin kourallinen uusia. Luomusta luovutaan markkinasyistä, mutta tukiehtoihin tulleet muutoksetkin vaikuttavat. Kummatkin syyt on tarkkaan tiedostettu myös Pietilän luomutilalla, jossa on päätetty mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 12.6.2023

Lypsylehmien valkuaisruokinnan optimointi

Lisävalkuainen on rehuannoksen kallein pääkomponentti, jonka taloudellinen käyttömäärä selviää vain rehuannoksen optimoinnin kautta. Liiallinen valkuaisruokinta on rahan hukkaa, ja lisäksi ympäristön kannalta haitallista.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 9.6.2023

Kelluva navetta kaupungin ruokaturvaksi

Rotterdamin kelluva navetta tutkii kaupunkien ruokaturvan parantamista ja kiertotaloutta. Idea sai alkunsa New Yorkiin iskeneestä Sandy-hurrikaanista. Logistiikka petti ja ruoka loppui muutamassa päivässä. Kelluvan navetan toinen perustajajäsenistä näki suurkaupunkien haavoittuvuuden kriisin keskellä ja pohti, kuinka sitä voisi parantaa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Uutiset
/ 2.6.2023

Syväjuurista kiertolaidunnusta Walesissa

Walesissa nurmissa ja laitumissa on perinteisesti käytetty englanninraiheinäseoksia. Seoksen lajikkeet ovat erirytmisiä ja seos on myös helppo hallita, sillä se on pitkäikäinen, satoisa ja parhaimmillaan kosteina kasvujaksoina. Märkyyteen Walesissa on totuttu, mutta viikkokausien kuivat ja kuumat jaksot tuovat uudenlaisia haasteita nurmen viljelyyn. Walesilainen viljelijä Marc Jones on vastannut haasteisiin ennakoiden ja viljelee nyt nurmiaan ennakkoluulottomasti, ihan eri tavalla kuin on totuttu.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 31.5.2023

Maitomarkkinoiden näkymät synkkenevät

Maitosektorin vuotta 2022 leimasi voimakas kasvu. Vahvan kysynnän ja korkeiden tuotantokustannusten siivittämänä maidon maailmanmarkkinahinnat nousivat ennätyskorkeiksi. Tuottajahintojen poikkeuksellinen nousu toi…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
  • Uutiset
/ 26.5.2023

Maija Yliahon KM:ssä julkaistu juttu palkittiin kirjoituskilpailun parhaana

Maataloustoimittajat ry palkitsi toimittaja Maija Yliahon  vuoden 2022 kirjoituskilpailun voitosta. Maijan juttu ”Projekti välittää viljelijästä” julkaistiin Käytännön Maamies -lehdessä 16. kesäkuuta 2022. Juttu kertoo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hankkeesta ”Välitä viljelijästä”.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Ulkomaat
/ 24.5.2023

Yli 300 lehmän ranskalaistilalla tavoitteena valkuaisomavaraisuus

Ranska satsaa vahvasti omaan valkuaistuotantoon. GAEC de Tournans on yli 300 lypsylehmän maitotila itäisessä Ranskassa. Yhtymän yrittäjät ovat päättäneet vähentää tilansa riippuvuutta tuontisoijasta. Valkuaisomavaraisuutta tavoitellaan kehittämällä omaa rehuntuotantoa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 10.5.2023

Kenen laariin maatalouden datasato kertyy?

Maatalouden datasadon jatkojalostukseen tarvitaan lisää tuotekehitystä ja reilut säännöt.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 2.5.2023

Maidontuotanto ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen haittojen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet kohdistuvat fossiilisten polttoaineiden lisäksi merkittävästi ruoantuotantoon. Perinteinen pohjoismainen kotieläintuotantoon nojaava ruokajärjestelmä haastetaan osin ilmastosyistä, osin luonnon monimuotoisuuteen liittyvillä argumenteilla. Nämä tekijät ovat lisäksi vahvistaneet niitä tahoja, joille eläintuotanto on punainen vaate riippumatta tuotannon vastuullisuuden tasosta.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Ulkomaat
/ 28.4.2023

Alankomaissa navetat on muutettava vähäpäästöisiksi

Alankomaat on varoittava esimerkki siitä, miten käy, kun maatalouden ympäristöriskit realisoituvat. Maatiloja pakkolunastetaan, ja ainoa keino täyttää EU-lainsäädännön vaatimukset, on eläinmäärän voimakas pienentäminen tai navetoiden muuntaminen vähäpäästöisiksi.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 11.4.2023

Navettakaupoilla: Maitotilan koko kerrasta kolminkertaiseksi

Pohjanmaan Pedersöressä maitotilaa pyörittävät veljekset Jan ja Kari Lindfors astuivat muutama vuosi sitten kertaheitolla reilusti suurempiin saappaisiin. Lypsävien lukumäärä kolminkertaistui miltei kahteensataan. Riskin otto on tähän asti kannattanut.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 27.3.2023

Tekniikalla tarkkuutta seosrehun tekoon

Seosrehun teko on taitolaji, jossa onnistumiseen tarvitaan hyvät raaka-aineet, toimiva resepti ja tarkka sekoitus. Hyväksi seosrehun tekijäksi harjaantuu, mutta tarkkuutta voi parantaa myös tekniikan avulla. ProAgria Etelä-Pohjanmaan Pötsi- ja Oma Rehu -hankkeet järjestivät helmikuussa Apeturneen, jolla vertailtiin seosrehun sekoituksen automatisointia kahdella kurikkalaisella maitotilalla. Tikan Maatila Oy:ssä luotetaan Feedlync by Cowconnect -ruokinnanhallintajärjestelmään, Porre Oy:ssä puolestaan seosrehun sekoittaa ja jakaa Lely Vector. Molemmilla tiloilla seosrehuapulaisista on tullut korvaamattomia työntekijöitä, joita ei toiseen vaihdettaisi.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • MaatalousKonemessut 2026 – kaikki saman katon alla
    Helsingin MaatalousKonemessut on Suomen kattavin ja tärkein maa- ja metsätalousalan sisätapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 8.–10. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Messukeskuksen suuret sisätilat mahdollistavat koko alan kattavan ammattitapahtuman, jonne on helppo tulla kaikkialta Suomesta....
  • Maatalouden osakeyhtiöt kannattavat hyvin
    Maatalous on ollut viime vuosina paikoin erittäin kannattavaa. Vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan maatalouden yrittäjätulo oli korkeimmillaan 15 vuoteen. Osakeyhtiömuotoisten maatilojen tilinpäätöstietojen mukaan maatalouteen sijoitetun pääoman tuotto oli erinomainen. Kannattavuus oli vahvaa etenkin kotieläintuotannossa, mutta kannattavia yrityksiä on kaikissa tuotantosuunnissa....
  • Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksessa jalat eivät kosketa maata
    Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattiselta ...

Luetuimmat

  • Metsälain säädösten muuttamisen sudenkuopat
    Maa- ja metsätalousministeriössä asetettiin tämän vuoden kesäkuussa työryhmä valmistelemaan metsälain muutosta...
  • Avoimuus on modernin viljelijän valtti
    Rouhiaisten tilalla Kouvolassa järjestetyissä peltopäivissä nähtiin, kuinka ennakkoluulottomuus uusille kokeiluille voi...
  • KM kokeilee: Tekniikka vastaan varustelu
    Amerikkalaisyhtiöt Apple ja HP kamppailevat ostajien suosiosta osittain samoin, osittain hyvin...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari