Siirry suoraan sisältöön.

Kotieläintuotanto
/ 31.5.2023

Maitomarkkinoiden näkymät synkkenevät

Maitosektorin vuotta 2022 leimasi voimakas kasvu. Vahvan kysynnän ja korkeiden tuotantokustannusten siivittämänä maidon maailmanmarkkinahinnat nousivat ennätyskorkeiksi. Tuottajahintojen poikkeuksellinen nousu toi…

Siirry artikkeliin
/ 26.5.2023

Maija Yliahon KM:ssä julkaistu juttu palkittiin kirjoituskilpailun parhaana

Maataloustoimittajat ry palkitsi toimittaja Maija Yliahon  vuoden 2022 kirjoituskilpailun voitosta. Maijan juttu ”Projekti välittää viljelijästä” julkaistiin Käytännön Maamies -lehdessä 16. kesäkuuta 2022. Juttu kertoo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hankkeesta ”Välitä viljelijästä”.

Siirry artikkeliin
/ 24.5.2023

Yli 300 lehmän ranskalaistilalla tavoitteena valkuaisomavaraisuus

Ranska satsaa vahvasti omaan valkuaistuotantoon. GAEC de Tournans on yli 300 lypsylehmän maitotila itäisessä Ranskassa. Yhtymän yrittäjät ovat päättäneet vähentää tilansa riippuvuutta tuontisoijasta. Valkuaisomavaraisuutta tavoitellaan kehittämällä omaa rehuntuotantoa.

Siirry artikkeliin
/ 10.5.2023

Kenen laariin maatalouden datasato kertyy?

Maatalouden datasadon jatkojalostukseen tarvitaan lisää tuotekehitystä ja reilut säännöt.

Siirry artikkeliin
/ 2.5.2023

Maidontuotanto ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen haittojen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet kohdistuvat fossiilisten polttoaineiden lisäksi merkittävästi ruoantuotantoon. Perinteinen pohjoismainen kotieläintuotantoon nojaava ruokajärjestelmä haastetaan osin ilmastosyistä, osin luonnon monimuotoisuuteen liittyvillä argumenteilla. Nämä tekijät ovat lisäksi vahvistaneet niitä tahoja, joille eläintuotanto on punainen vaate riippumatta tuotannon vastuullisuuden tasosta.

Siirry artikkeliin
/ 28.4.2023

Alankomaissa navetat on muutettava vähäpäästöisiksi

Alankomaat on varoittava esimerkki siitä, miten käy, kun maatalouden ympäristöriskit realisoituvat. Maatiloja pakkolunastetaan, ja ainoa keino täyttää EU-lainsäädännön vaatimukset, on eläinmäärän voimakas pienentäminen tai navetoiden muuntaminen vähäpäästöisiksi.

Siirry artikkeliin
/ 11.4.2023

Navettakaupoilla: Maitotilan koko kerrasta kolminkertaiseksi

Pohjanmaan Pedersöressä maitotilaa pyörittävät veljekset Jan ja Kari Lindfors astuivat muutama vuosi sitten kertaheitolla reilusti suurempiin saappaisiin. Lypsävien lukumäärä kolminkertaistui miltei kahteensataan. Riskin otto on tähän asti kannattanut.

Siirry artikkeliin
/ 27.3.2023

Tekniikalla tarkkuutta seosrehun tekoon

Seosrehun teko on taitolaji, jossa onnistumiseen tarvitaan hyvät raaka-aineet, toimiva resepti ja tarkka sekoitus. Hyväksi seosrehun tekijäksi harjaantuu, mutta tarkkuutta voi parantaa myös tekniikan avulla. ProAgria Etelä-Pohjanmaan Pötsi- ja Oma Rehu -hankkeet järjestivät helmikuussa Apeturneen, jolla vertailtiin seosrehun sekoituksen automatisointia kahdella kurikkalaisella maitotilalla. Tikan Maatila Oy:ssä luotetaan Feedlync by Cowconnect -ruokinnanhallintajärjestelmään, Porre Oy:ssä puolestaan seosrehun sekoittaa ja jakaa Lely Vector. Molemmilla tiloilla seosrehuapulaisista on tullut korvaamattomia työntekijöitä, joita ei toiseen vaihdettaisi.

Siirry artikkeliin
/ 23.3.2023

Robottikarusellin tilalle yhdeksän yksittäisrobottia

Vuonna 2015 toimintansa aloittanut, lehmämäärältään tuolloin Suomen suurin navetta Finnmilk Oy vaihtaa lypsyjärjestelmänsä tehokkuuden parantamiseksi robottikarusellista yhdeksään yksittäiseen Lelyn lypsyrobottiin. Samalla navetan toimintaa järjestellään muutenkin ja sitä myös laajennetaan.

Siirry artikkeliin
/ 21.2.2023

Karjanlanta – nurmien arvokas lannoittaja

Muuttuva maailman tilanne on nostanut karjanlannan arvoonsa. Lanta on kotoista lannoitetta ja siten myös osa ruokaturvaa. Viljelijälle lanta on edullinen lannoite. Toimillaan viljelijä voi myös vaikuttaa lannan ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Karjanlanta sisältää kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita. Lannan kalium ja fosfori riittää kivennäismailla usein nurmien tarpeeseen. Typpeä nurmet tarvitsevat kivennäismailla eittämättä lisää. Tässä artikkelissa perehdytään lietelantaan typen lähteenä.

Siirry artikkeliin
/ 15.2.2023

Kansainvälisen märehtijäkonferenssin pääaiheena maidontuotannon monimuotoisuus

Biodiversiteetti eli monimuotoisuus oli yksi tärkeistä aiheista Pariisissa järjestetyssä märehtijätutkimuksen katsauksessa. Ajankohtaisia esillä olleita teemoja olivat myös maatilojen kustannusten vähentäminen, kestävä tuotanto sekä nurmen käyttö ja valkuaisomavaraisuuden lisääminen.
Järjestyksessään 26. 3R-konferenssi (Rencontres Recherches Ruminants) kokosi yli 600 osallistujaa.

Siirry artikkeliin
/ 9.1.2023

Euroopan länsirannikko hakee yhteistyössä maitoalalle kestokykyä

Maidontuotannolla on suuri taloudellinen merkitys Länsi-Euroopassa Atlantin valtamereen rajautuvalla alueella. Ilmasto on maidontuotannolle suotuisa, joten alue, joka ulottuu Skotlannista Azoreille, tuottaa 23 prosenttia Euroopan maidosta. Siihen kuuluu noin 80 000 maitotilaa ja 100 000 maidontuottajayrittäjää ja -työntekijää, ja se työllistää lisäksi meijeriyrityksissä 70 000 henkilöä.

Siirry artikkeliin
/ 3.1.2023

Pienempi hiilijalanjälki ja terveemmät linnut

Pieniä määriä säilörehua ja heinää on käytetty jo pitkään kanoille virikerehuna. Muutama kottikärryllinen säilörehua kanalan lattialle tuotuna, heinäpaali tai porkkanasäkki auttavat pitämään linnut tyytyväisinä ja ehkäisevät häiriökäyttäytymistä. Uutta tietoa on, että kanat voivat kattaa merkittävän osan valkuais- ja kivennäistarpeestaan vihreistä kasveista. Uusi rehukonsepti voi mullistaa siipikarjan ruokintakäytännöt.

Siirry artikkeliin
/ 19.12.2022

Kaksi kasvuloikkaa 20 vuodessa

Ensiksi 30 lehmän parsinavetasta 60 lehmän pihattoon, sitten nykyaikaiseen 130 lehmän pihattoon. Välissä lypsyaseman vaihto lypsyrobottiin. Investoida pitää, kun toimeentulo halutaan tulevaisuudessakin saada maidontuotannosta.

Siirry artikkeliin