Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kasvinviljely

  • Kasvinviljely
/ 19.12.2024

Kauraa riittää kaikille

Vuosi sitten uuden sadon vientikaurasta tarjottiin 250 euroa tonnilta, sillä varastot olivat ohuet. Nyt kauraa riittää markkinoilla, ja uuden sadon kauran voi kiinnittää noin 200 euron tonnihintaan. Kanadan sato oli pettymys, joten kauraa ei ole maailmassa kuitenkaan liikaa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 3.12.2024

Maan kasvukunnon vaikutus kannattavuuteen

Maan kasvukunnosta ja sen ylläpidosta puhutaan enenevässä määrin. Hyväkuntoinen peltomaa ymmärretään pääomaksi, joka muodostaa kasvintuotannon perustan. Kasvukunnon taloudellinen arvo on kuitenkin vaikea määrittää, ja tutkimustietoa aiheesta on varsin vähän. Maaneuvos-hankkeessa kehitettiin laskuri eri toimenpiteiden kannattavuuden arviointiin.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 25.11.2024

Rypsin kylvö kesäkuussa

Käytännön Maamies seurasi rypsin kesäkylvön onnistumista kolmella paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Kalajoella ja Paimiossa. Myöhäisen kylvön avulla säästyy tuholaispaineelta ja rikkakasvit voi torjua glyfosaatilla. Rypsit päästiin korjaamaan hyvissä ajoin, sillä lämpösummaa kertyi ennätyspaljon.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 18.11.2024

Ohran riviväliin kylvetty syysrypsi lähti hyvään kasvuun

Mikko Kaase testaa Somerolla, miten automaattiohjauksella ohran riviväleihin kylvetty syysrypsi menestyy. Puinnin jälkeen rypsi on hyvässä kasvussa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 15.11.2024

Rypsin ja rapsin tuotantoa varaa kasvattaa

Luonnonvarakeskuksen satoarvion perusteella rypsin ja rapsin kokonaissato on Suomessa runsaat 40 prosenttia vuoden takaista suurempi. Tuotannon kasvu selittyy sekä viljelyalan kasvulla että viime vuotta suuremmilla hehtaarisadoilla. Kasvusta huolimatta viime vuosikymmenen tuotantoon on vielä matkaa. Huolestuttavaa on, että hehtaarisadot ovat jääneet viime vuosikymmenen keskimääräistä heikommiksi.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 23.10.2024

KM Satokisan 2024 kilokilpailun voittajat

1. sija |Avenue 8 592 kg/ha, Alastaro Kimmo Polon työvoitto Kimmo Polo tunnetaan armoitettuna syysviljojen viljelijänä. Ruismestari vuosimallia 2019 puhuu samaa…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 23.10.2024

Kymppitonnin pahnat, seiskatonnarin jyvät

Kimmo Polo voitti kaurakisan ylivoimaisesti 8 592 kilon hehtaarisadolla. Polon kisapelto näytti hyvältä alusta lähtien ja se versoi parhaiten. Nopea kehitysrytmi verotti kaurasatoja voimakkaasti ja jyväsato jäi odotettua heikommaksi. Kisassa mitattiin 20 kaurapeltoa, mutta Riku Ollin satoennätystä ei rikottu.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 21.10.2024

Kuivuus ohjaa nurmituotannon kehittämistä

Nurmentuotannon ammattilaiset kokoontuivat tänä vuonna Alankomaihin pohtimaan, miten nurmentuotantoa voi kehittää kestämään kuivuutta ja tuottamaan parempaa satoa aiempaa pienemmällä typpilannoituksella. Nyt suosiossa ovat yrttipitoiset nurmiseokset, ja laidunnuksessa kiinnostavat laidunpyörät ja virtuaaliaidat.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 8.10.2024

Pääsadon säilörehunurmien D-arvon kehitys normaalista poikkeava

Tällä kasvukaudella lämpösummakertymä oli poikkeuksellisen suuri. Nurmille optimaalista kasvua ajatellen lämpöä oli alkukesällä liikaa ja ensimmäinen nurmisato jäi normaalia pienemmäksi. Samoin sulavuus laski kehityksen loppuvaiheessa yllättävän nopeasti. Toinen nurmisato paikkasi säilörehun määrää selvästi, mutta aikaisempien vuosien tapaan sulavuus jäi toisessa sadossa ensimmäistä satoa heikommaksi. Määrältään ja laadultaan erinomaista kolmatta satoa on tehty laajasti koko maassa. Jopa neljännen nurmisadon tekijöitä on tänä vuonna useampia. Koko nurmikesä on edennyt kuin pikakelauksella.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 26.9.2024

Kuuden tonnin luomukaurat

Luomukauran satoennätys pantiin uuteen uskoon, kun Tommi Hasu otti 6 012 kilon hehtaarisadon Proxy-kauralla. Kaarle Tavelan Scotty jäi 60 kiloa pienemmäksi. Vanha luomuennätys 4 014 kg/ha on vuodelta 2002. Silloin luomussa ei käytetty lisälannoitusta eikä täsmäviljelyä. Loput tulokset julkaistaan lokakuun numerossa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 26.9.2024

Ruutukisan siemenet maassa

Ruutukisa kylvettiin syyskuun kymmenes päivä juuri ennen sateita. Jokaisella joukkueella on 20 neliömetrin ruutu. Lajikeseokset, siementen kuorrutus ja kalkitus ennen kylvöä olivat tällä kertaa hittejä. Tiukka fosforiraja asetti haasteita, mutta joukkueet olivat kekseliäitä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 18.9.2024

Koeruuduilla etsitään nykymaailmaa palvelevia lajikkeita

Kasveilta haetaan muun muassa kestävyyttä, sato- ja viljelyvarmuutta sekä laadukkuutta. Tilasiemenen Peltopäivässä otettiin katsaus tulevaisuuden viljoihin sekä toimiviksi todettuihin kestosuosikkeihin.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 13.9.2024

Tilakokeet ja tarkka kalusto kulkevat käsikädessä

Kone on ihmistä tarkempi. Kustannustehokkuus ja automatiikka olivat vahvasti mukana Jussilan tilalla järjestetyn peltopäivän ajatuksissa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 12.9.2024

Monimuotoisuus on päivän sana

Luonnonvarakeskuksen (Luke) pellonpiennarpäivässä Jokioisilla päästiin tutustumaan monipuolisesti meneillään olevaan tutkimukseen muun muassa monimuotoisuudesta viljelykierroissa.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Vaihteleva Q2-kausi paketissa
    Loputkin salkkumme Q2-katsauksista julkistettiin elokuussa vaihtelevin kurssireaktioin. Lisähämmennystä loivat Apetitin tulosvaroitus sekä sikaruttotilanteen kehitys. Kaikesta huolimatta salkkumme arvo on nyt varsin vähän miinuksella....
  • Hauhon peltopäivässä uutuuksia ja kestävää maataloutta
    Lantmännen Agron koetilalla Hauholla päästiin heinäkuun alussa tutustumaan muun muassa eri lajikkeiden koeruutuihin ja viljelyratkaisujen vaikutuksiin käytännössä....
  • Häpeä pitkittää maatilan talouskriisiä
    Ylivelkaantuneiden maatilojen kanssa työskentelevä Juha Peltonen kohtaa asiakkaat vertaisenaan. Hänen mukaansa talousvaikeuksista voidaan selvitä monella tavalla, mutta vaihtoehdot vähenevät sitä mukaa, mitä pidempään ongelmia piilotellaan....

Luetuimmat

  • Mihin katosi maanviljelyn taito?
    Maanviljelyssä on omat haasteensa. Miten saada erilaiset kasvit kasvamaan hyvin erilaisissa...
  • Rauch keskittyy laatuun ja tuotekehitykseen
    Saksalainen Rauch valmistaa pelkästään lannoitteenlevittimiä, eikä edes haaveile muusta. Äärimmäinen keskittyminen...
  • Karbon Agro -näyttely esitteli norjalaisen näkökulman hiiltä sitovaan viljelyyn
    Norjan maatalousneuvonta järjesti kesäkuussa tapahtuman, joka keskittyi muokkauskerroksen terveyttä edistävään Karbon...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
  • Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
  • Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
  • KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
Katso Instagramissa
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
4 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
5 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
5 päivää ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
6 päivää ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari