Ruutukisan siemenet maassa

Ruutukisa kylvettiin syyskuun kymmenes päivä juuri ennen sateita. Jokaisella joukkueella on 20 neliömetrin ruutu. Lajikeseokset, siementen kuorrutus ja kalkitus ennen kylvöä olivat tällä kertaa hittejä. Tiukka fosforiraja asetti haasteita, mutta joukkueet olivat kekseliäitä.

Syysvehnän Ruutukisa ei olisi voinut sattua sopivampaan saumaan, sillä tänä syksynä on kylvetty syysvehnää sydämen kyllyydestä.

Samalla intohimolla Ruutukisan joukkueet asennoituivat kilpailuun. Lajikevalintoja mietittiin huolella, ja kylvösiemenen pintaan haluttiin jos jonkinlaista kuorrutusta. Lajikeseokset olivat suosittuja, ja useampi joukkue levitytti ruudulle kalkkia ennen kylvöä.

Ruutukisassa on totuttu näkemään kaikenlaisia vippaskonsteja, joista ei voi kuin haaveilla arkisessa perusviljelyssä. Ruutukisa tarjoaakin joukkueille mahdollisuuden kokeilla uusia asentoja ja tulokulmia viljelyhommiin, ja ruokkia myös muiden mielikuvitusta.

Kiinnostavimpia liikkeitä odotetaan vanhoilta konkareilta. Toisaalta uusilla tulokkailla voi olla tuoreita ajatuksia. Ruutukisan joukkueissa on viljelyosaamista monelta kantilta: Suomen parhaita neuvojia, satokisavoittajia, siemenkauppiaita, kasvinsuojelun osaajia, maanparantajia ja onpa vielä kovimmat luomuviljelijätkin yhtenä joukkueena.

Kylvösiemenet kuorrutettiin huolella

Ruutukisassa on totuttu näkemään peittausaineen lisäksi myös siementen hivenpinnoitusta YaraVitojen, Wuxal Terioksen ja Ympactin muodossa. Nyt hitiksi nousi Bayerin kehittämä biologinen ProStablish WT, joka houkuttelee maassa olevaa sienijuurta eli mykorritsaa yhteistyöhön viljelykasvin juuriston kanssa.

Sienijuuri auttaa kasvia veden ja ravinteiden saannissa. Siitä on hyötyä erityisesti fosforin otossa. Sienijuuri levittäytyy kasvin omaa juuristoa laajemmalle ja syvemmälle. Se myös parantaa kasvin kestävyyttä juuristotauteja vastaan.

ProStablish WT sisältää lipo-kito-oligosakkarideja, jotka saavat viljelykasvin juurisolut halukkaiksi mykorritsayhteistyöhön. Viljelykasvit juuret eivät kuitenkaan lankea haitallisille, juuristotauteja aiheuttaville sienille, joita niitäkin maaperässä aina on. ProStablish-käsittelyn avulla kasvin ja mykorritsan yhteistyö alkaa tavanomaista nopeammin ja voimakkaammin.

Peittausaineissa käytössä olivat BASFin Kinto Plus, Syngentan Vibrance Trio ja Celest Trio sekä Adaman Seedron. Näistä Kinto Plussalla ja Vibrance Triolla on juuriston kasvua edistäviä vaikutuksia niiden sisältämien SDHI-tehoaineiden (fluksopyraksidi ja sedaksaani) vuoksi.

Kinto Plussan tehoaineet ovat fludioksoniili, fluksapyroksadi ja tritikonatsoli. Fluksapyroksadin eli xemiumin vaikutusaika on pitkä ja tehoaine liikkuu hyvin oraassa. Vibrance Trion tehoaineet ovat sedaksaani, fludioksoniili ja tebukonatsoli. Celest Triossa on puolestaan fludioksoniiliä, difenokonatsolia ja tebukonatsolia. Seedron sisältää tebukonatsolia ja fludioksoniiliä.

Ravinnepeittauksissa käytettiin Cortevan Ympactia, joka sisältää hivenravinteiden lisäksi myös itämistä ja juuriston kehitystä stimuloivia aineita. YaraVita Starphos CMZ parantaa talvehtimista fosforin, mangaanin, kuparin ja sinkin avulla. Wuxal Terios Mn+ sisältää tätäkin laajemman kattauksen ravinteita.

Rakennekalkilla fosforia peltoon

Edellisen KM Ruutukisan voittajajoukkue OhraOraakkelit toi tunnetuksi nopealiukoisen Calciprillin käytön ennen kylvöä. Kolme joukkuetta käytti tätä kikkaa. Neljä muuta levitytti Soilfoodin rakennekalkkia kisaruudulle ennen kylvöä.

Soilfoodin rakennekalkilla saadaan tehokas pH:n nosto. ”Meitä kiinnostaa kokeilla, miten homma toimii normisuosituksia korkeammalla pH:lla. Sillä on kuitenkin saatu hyviä tuloksia”, perustelee Sampo Järnefelt SoilBoys-joukkueesta.

Toinen pointti on se, että rakennekalkin fosfori on 95-prosenttisesti kasveille käyttökelpoista. Sitä ei kuitenkaan huomioida fosforikirjanpidossa, koska rakennekalkki vähentää huuhtoumia, Järnefelt kertoo. Kisalohkolle saa levittää vain kuusi kiloa fosforia hehtaarille, sillä fosforiluku on korkea. Pellon pH on 6,8 ja maalaji on runsasmultaista hienoa hietaa.

Kymppikerho turvasi fosforin saantia käyttämällä YaraSuna Agraa. Se on kierrätyslannoite, jonka fosforista 70 prosenttia otetaan huomioon fosforikirjanpidossa.

Soilfoodilaisista koostuva SoilBoys yhdisti kalkin kanssa PK-Hiventuhkan, josta saa fosforin ja kaliumin lisäksi hivenravinteita. Kalium ja mangaani parantavat talvehtimista. Lisäksi ruudulle meni Soilfoodin booria ja mangaania. Joukkue hoiti kaliumlannoituksensa täysin kierrätystavaralla.

Talvenkestävyyttä haettiin myös kaliumia sisältävän Polysulfaatin avulla. Kaksi joukkuetta käytti tätä. Etelän Vetelät lannoittivat sekä NK2:lla ja Kaliumsulfaatilla, että levityttivät Polysulfaattia pintaan ennen kylvöä.

WinterWheatWizards-joukkue halusi Calciprill-kalkin ja Polysulfaatin lannoitevantaita pitkin maahan ja starttifosforin kylvösiemenen joukossa.

Tämä ei kuitenkaan viljelyteknisesti onnistunut näin, vaan kalkki levitettiin pintaan ennen kylvöä. Polysulfaatti meni vantaista. Kalkin muokkaus maahan tapahtui kylvövantaiden avulla. Wizardit valitsivat startiksi mangaania sisältävän Viljelijän Startti P:n. Kaliumia heidän ruudulleen tuli 35 kiloa hehtaarille, joten talvenkestävyys ei ole ainakaan kaliumista kiinni.

Kaliumsulfaatin lisäksi joukkueet käyttivät kalisuolaa ja NK-lannoitteita. Suuri kalisuolan määrä kylvörivissä voi haitata itämistä, mutta tänä syksynä siitä ei ole pelkoa Hauholla. Kylvön päälle satoi ensimmäisen viikon aikana yli 100 mm. Lohkon maalaji ei ole onneksi liettyvää tyyppiä.

Syksylle on suunnitteilla vielä typen snapsilannoituksia, mikä onkin hyvä ratkaisu sateiseen kauteen.

Pellon pH:n nosto yli 7:n parantaa typen, fosforin, kaliumin, kalsiumin, magnesiumin, rikin ja molybdeenin saatavuutta, mutta heikentää muiden hivenravinteiden liukoisuutta. Kalkin kanssa lotraavat joukkueet ovat ottaneet tämän huomioon, ja turvaavat hivenravinteiden saantia siemenen kuorrutuksella ja hivenravinnelannoituksella.

Taloustaiturit halusivat lannoitteensa siemenvantaista. Happaman lannoitteen katsottiin parantavan juurien hivenravinteiden saantia.

Luomujoukkueen omat vehkeet

Kisalohkon esikasvina oli ohra, jonka jälkeen peltoon vedettiin glyfosaatti. Maa kynnettiin ja äestettiin. Luomuvehnää viljelevä Helan Går -joukkue kävi levittämässä omalle ruudulleen sian lietettä ennen kylvöä. Pelto ei ole luomussa, eikä alla ole apilanurmea tai hernettä. Luomujoukkueelle annettiin lupa käyttää omaa luomulannoitetta fosforirajoitteista huolimatta.

Helan Går viljelee ruutunsa luomumenetelmillä. Siihen kuuluu kylvö omalla System Cameleon -kylvökoneella. Kylvösyvyys oli 3-4 cm ja siemen kylvettiin 18 senttimetrin nauhaan, jolloin riviväliksi jää 15 senttimetriä. Vantaiden väli on 33 senttimetriä.

Joukkue aikoo myös harata kasvustoaan ja hoitaa rikkatorjunnan näin, mikäli sille tulee tarvetta. Joukkueen jäsen Mattias Anomaa viljelee Hattulassa, joten hänellä ei ole kummoinen matka koetilan pelloille. Anomaan lisäksi myös kangasalalainen Kaarle Tavela kylvää peltonsa System Cameleonilla. Kolmas jäsen Tommi Hasu kylvää Väderstadilla, mutta hänellä on sen verran ajokilometrejä allaan, ettei konemerkki ole kynnyskysymys.

Lajikeseoksen he saivat Junttilan tilalta. Magnifikin, Ibarran, Skagenin ja Emerickin siemenseoksen ajatuksena oli ”jokaiselle jotakin”. Joukkue ei kuorruttanut kylvösiementä muiden joukkueiden tapaan, sillä ”iloa, valoa ja Hasua” riittää idättämään mitä hyvänsä.

Luomujoukkueen ruutu on tässä vaiheessa suurempi kuin muiden, mutta sadonkorjuuseen mennessä se rajataan 20 neliömetriin ja korjataan koeruutupuimurilla.

Lajikeseoksia testataan kisassa

Neljä muutakin joukkuetta lähti kisaan seoksella. Syysvehnää viljellään Brittein saarilla aina seoksena, jos sato on menossa rehuksi. Myllyvehnä tuotetaan lajikkeellisena.

Tanskassa myllyt ottavat vastaan myös lajikeseoksia, ja myllykäyttöön myydään valmiita siemenseoksia. Tanskan lajikekokeissa seokset ovat olleet puhtaita lajikkeita satoisampia.

Tällä ajatuksella kisaan lähti Taloustaiturit-joukkue. He päättivät tuottaa mahdollisimman laadukasta leipävehnää seoksella niin, että myös satoa tulee runsaasti. Joukkue käytti paljon aikaa seoksen laadintaan. Pohjaksi otettiin RGT Kilimanjaro, jossa on hyvä sato, valkuainen, hehtolitranpaino ja se talvehtii hyvin myös Hauholla, perustelee joukkueen kapteeni Niilo Salo.

Bright valittiin seokseen siksi, että sillä on erityisen kova valkuainen. Sitä käytetään Tanskassa leipävehnien siemenseoksissa, Salo kertoo.

”Halusimme joukkoon lajikkeen, jolla saadaan takuuvarmaa laatua.”

Brightin talvenkestävyydestä ei ole vielä selkeää näkemystä. Se on ollut Tilasiemenen ruuduilla ja Aki Riskin pelloilla Salossa siemenlisäyksessä kaksi talvea, mutta ne ovat olleet helpot talvet. Ruotsin kokeissa se on pärjännyt.

Kolmanneksi lajikkeeksi otettiin satotykki Informer. Lajikkeiden kasvuajat ovat lähellä toisiaan. Kilimanjaro on vähän matalampi kuin kaksi muuta. Lajikkeiden viihtyvyydestä keskenään ei ole tutkittua tietoa, mutta Salo aikoi kylvää saman seoksen Siementila Salon koeruuduille, ja testata seoksen toimivuutta myös Mellilän olosuhteissa.

Taloustaitureiden kylvösiemenmäärä 450 itävää siementä neliölle oli kisan matalin. Salon mukaan tällä halutaan antaa tilaa versomiselle ja ehkäistään myös lumihometta, jota Hauhon pelloilla on totuttu näkemään.

SatoKlubin lajikeseoksessa on Turanusta, Pinjaa ja KWS Emerickiä. Lajikkeet ovat kokeilussa joukkueen jäsenten omilla pelloilla, joten niiden ominaisuuksiin oli perehdytty jo ennen Ruutukisaa.

Nyt nämä kolme uutuutta yhdistettiin lajikeseokseksi kisaa varten. Joukkue kertoo kahlanneensa koetuloksia läpi ja haastatelleensa lajike-edustajia ja kyselleensä käytännön viljelykokemuksia.

”Halusimme ykkösenä talvenkestävyyttä, kuivuuden sietoa ja erikorkuisia lajikkeita, että kasvustosta tulisi ilmava. Ja sadon puolesta kaikkien lajikkeiden on oltava tietenkin kärjessä”, perustelee joukkueen kapteeni Elina Valkeinen.

Voittajatiimi valitsi lajikeseokseensa Tuijan, Ponduksen ja Skagenin. Joukkueen kapteenin Kimmo Polon mukaan tämä oli tiukan neuvottelun tulos. Hän olisi ollut valmis lähtemään puhtaalla Skagenillakin, koska se on edelleen yksi parhaista syysvehnälajikkeista. Toisaalta Poloa kiinnosti kokeilla vehnien lajikeseosta, ja muu tiimi innostui ideasta.

Pondus oli Risto Tupin löytö. Se on Ruotsin syysvehnän pohjoisimman alueen satoisin lajike, ja sitä käytetään rehuvehnäseoksissa. Tuija taas lyhyempikortisena lajikkeena tuo kerroksellisuutta. Se on pärjännyt Suomen lajikekokeissa hyvin. Skagen otettiin seokseen tuomaan varmaa satoisuutta.

WinterWheatWizards-joukkue valitsi Ceylonin ja Ibarran seoksen. Ceylon on paras talvehtija ja versoja. Ibarra puolestaan korkeampikortisena lajikkeena tekee tähkänsä Ceylonin yläpuolelle. Ibarra lähtee aikaisemmin kasvuun.

Kylvösiementiheydet vaihtelivat Wizardien 700:sta Taloustaitureiden 450:een itävään neliöllä. Wizardit lisäsivät siemenmäärää, koska kylvö viivästyi, eivätkä he usko pitkään syksyyn. Jos kasvusto versoo syksyllä liikaa, ei sekään ole ongelma, joukkueen kapteeni Matias Rönnqvist perustelee. Vehnä abortoi ylimääräiset versot pois ja Ceylon paikkaa mahdolliset lumihometuhot.

Kaksi joukkuetta kisaa linjanumerolla, koska ”näiden linjojen päätyminen lajikelistalle ennen ensi kesää on satavarmaa.”

Ruutukisalohkolta torjutaan kahukärpäset ja etanat, mikäli sellaista tarvetta ilmenee. Säätyyppi näyttää kuitenkin viilenevän, joten pahin kahukärpäs- ja kaskaspaine näyttää olevan tältä syksyltä ohi. ◻