Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 16.5.2025

Viiniköynnöksen kasvupaikkavaatimukset ja kannattavuus

Kotimaiset viinirypäleet voivat olla tulevaisuuden trendikasvi. Erikoiskasvina sillä on omat erityispiirteensä kasvupaikan suhteen, mikä kannattaa huomioida jo lajikkeita valittaessa. Leikkaamiselta ei voi välttyä, mutta viiniköynnös on pitkäikäinen, joten huolellisella suunnittelulla saattaa rypäleitä saada vielä 30 vuoden kuluttuakin.

Siirry artikkeliin
/ 15.5.2025

Muokkauskokeiden pitkäaikaistuloksia

Pitkäaikaiskokeissa monokulttuurissa muokkaus toimi suorakylvöä paremmin. Neljän vuoden viljelykierrolla vehnän sato oli 21 prosenttia suurempi kuin monokulttuurissa. Viljelykierron merkitys korostui suorakylvössä. Kasvitaudit alensivat kevätvehnän ja -ohran satoa 500 kg/ha ja rikkakasvit 200 kg/ha, jos peltoa ei ruiskutettu.

Siirry artikkeliin
/ 7.5.2025

Suomalaiset viljelijät avoimia geenitekniikalle

Uusien genomitekniikoiden avulla viljelykasvit kestävät paremmin sään ääri-ilmiöitä, ovat tuottavampia ja vähemmän riippuvaisia kemikaaleista. Geenitekniikan käyttöä säätelevä EU-lainsäädäntö on muutoksessa. Toteutuessaan se mahdollistaa geenieditoinnin yleistymisen myös EU:ssa. Suomalaisten asenteet ovat myönteisiä sitä kohtaan.

Siirry artikkeliin
/ 5.5.2025

Kotimaista soijaa tulevaisuudessa

Soijan viljely on ollut Suomessa marginaalista, vaikka kasvilla on monia vahvuuksia. Haasteena on ulkomailta tuodun soijan mainehaitta sekä se, ettei tällä hetkellä ole yritystä, joka olisi valmis ostamaan kotimaista soijaa.

Siirry artikkeliin
/ 25.4.2025

Kylvöille ennätysaikaisin

Pellot kuivuivat kylvökuntoon eteläisessä Suomessa aiemmin kuin koskaan, ja muokkaukset aloitettiin huhtikuun alussa. Niklas Maisi kylvi kauraa Nurmijärven Palojoella huhtikuun kymmenes päivä.

Siirry artikkeliin
/ 24.4.2025

Ruutukisan syysvehnät vahvassa kasvussa

Ruutukisan syysvehnien kohtaloa jännitettiin huhtikuun alkupuolen pakkasjakson ja kuivuuden yli. Sadejakson myötä on nähtävissä, että syysvehnistä on lupa odottaa hyvää satoa. Kaikki kisaruudut talvehtivat hyvin, eikä lajike-eroja ollut. Ensimmäiset ruiskutukset tehtiin huhtikuun puolivälissä hivenlehtilannoitteilla ja biostimulanteilla. Kasvinsuojeluaineiden vuoro tuli pääsiäisen jälkeen.

Siirry artikkeliin
/ 24.4.2025

Ennakkoilmoitus KM Satokisasta

Pitkään tätä on toivottu, joten ensi vuoden KM Satokisa kisataan viimeinkin syysvehnällä. Virossa syysvehnällä on saatu satokilpailussa 11,9 tonnin hehtaarisato ja Tim Lamymanin maailmanennätys on huikeat 17,96 tonnia. Suomen syysvehnäennätys 10 217 kiloa hehtaarilta on vuodelta 2014.

Siirry artikkeliin
/ 16.4.2025

Puhtaita viinirypäleitä Suomesta

Kotimaisia rypäleitä tuotetaan tulevaisuudessa toivottavasti nykyistä enemmän. Tällä hetkellä Suomessa kasvatettujen rypäleiden markkinat ovat Suomessa, mutta virallinen statusmuutos voi tuoda tähän muutoksen.

Siirry artikkeliin
/ 11.4.2025

Vastuullisuussääntely tulee, halusi sitä tai ei

EU:n kestävyysraportointidirektiivi edellyttää suurilta yrityksiltä tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöjen raportointia. Maatalousyritykset halutaan mukaan erilaisten viljelyn kestävyysohjelmien myötä.

Siirry artikkeliin
/ 2.4.2025

Ohranverkkolaikku on nyt myös vehnän tauti

Luonnonvarakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan ohranverkkolaikkutautia aiheuttava Pyrenophora teres Drechsler -sieni voi aiheuttaa tautioireita myös kevätvehnällä. Toistaiseksi tauti ei kehity vehnällä vakavaksi, eikä siten ole tarvetta esimerkiksi ruiskutustorjunnalle. Sieni voi kuitenkin säilyä tartuntakykyisenä vehnän lehtisolukossa, kuten sadonkorjuusta peltoon jääneissä puintitähteissä. Tämä seikka kannattaa vastedes ottaa huomioon viljelykiertoa suunniteltaessa.

Siirry artikkeliin