Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely

Tilaajille
/ 12.8.2026

Juuriston hapensaanti on kasvukunnon tavoite ja mittari

Yksi peltomaan hyvän rakenteen tärkeimpiä tavoitteita on huolehtia juuriston hapensaannista ja happikonsentraation mittaaminen osoittaa, onko siinä onnistuttu. Vaikka aina on tiedetty, että liika märkyys vahingoittaa kasvustoja, maanalaiset happianturit avaavat täysin uuden ikkunan maaperän ja kasvien hyvinvoinnin seurantaan ja paljastavat nopeita, karmaisevia ilmiöitä.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 10.8.2026

Torjunta-ainejäämät haastavat kierrätyslannoitteiden käyttöä

Kiertokas-hankkeen tulokset korostavat omavalvonnan merkitystä ja tarvetta lisätiedolle haitta-aineiden kulkeutumisesta.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 6.8.2026

Euroopan komission lannoitesuunnitelma ei tarjoa nopeita ratkaisuja

Euroopan komissio julkisti toukokuussa lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on muodostaa näkymä siitä, miten Euroopan unionissa turvataan kohtuuhintaisten lannoitteiden saatavuus ja tuotanto, ja samalla vähennetään riippuvuutta kemiallisista tuontilannoitteista. Julkaisuajankohdan takia suunnitelmaan luotiin odotuksia myös suorista ja nopeista keinoista Lähi-idän sodasta aiheutuneiden markkinavaikutusten tasoittamiseen. Suunnitelmassa käsitellyt lyhyen aikavälin kriisitoimet on kuitenkin sidottu pidemmän aikavälin rakennemuutokseen, eikä niitä varsinaisesti esitetä kevään markkinaheilahteluihin sidottuina irrallisina tukitoimina.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 5.8.2026

Puomisadetuskoneesta apua alkukesän kuivuuteen

Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen pellonpiennarpäivässä Paimiossa esiteltiin uutta tekniikkaa, peltorobotiikkaa sekä kokeita, joilla haetaan ratkaisuja taimettumisen, rikkakasvien torjunnan ja ravinteiden kierron haasteisiin.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 4.8.2026

Vähemmän hajua, pienempi hävikki

Lannan varastoinnin ja levityksen yhteydessä tapahtuva ammoniakkipöllähdys on suora typpihävikki lannoitekäytöstä.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 23.7.2026

Puoli miljardia kiloa typpilannoitusta – pystytäänkö vähentämään?

Typpi on kasveille kriittinen kasvuravinne, eikä nykysatoja saavutettaisi ilman keinolannoitteiden tuomaa kasvupotentiaalia. Kaupallisissa typpilannoitteissa käytettävä ammoniakki on kuitenkin kokonaan ulkomaista alkuperää, jonka saatavuus ja hinta vaihtelevat maailmantilanteen mukaan. Tämän tuontiriippuvuuden vähentämiseksi biologinen typensidonta palkokasvien avulla on käytännössä ainoa kotimainen vaihtoehto.

Siirry artikkeliin
/ 23.7.2026

Sadetta ja paistetta

Kuivan alkukesän jälkeen taivaat avautuivat, ja heinäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla saatiin 50–100 mm vettä. Tiheimmissä satokisavehnissä rankat sateet aiheuttivat lakopaikkoja, useista kasvunsäädekierroksista huolimatta.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 17.7.2026

Peruna- ja vihannesviljelijät nojaavat kasteluun

Vierailimme Laitilassa pellonpiennarpäivässä Mikolan ja Simulan tiloilla tutustumassa perunanviljelyyn ja tilojen muuhun toimintaan. Seutu kärsii yleensä kuivista alkukesistä, ja siksi kastelujärjestelmien merkitys on suuri. Kastelu on varhaisperunan tuottajan henkivakuutus. Erikoiskasveja ei ole varaa viljellä ilman kastelua.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 16.7.2026

Sinimailasheinää Espanjasta maailmanmarkkinoille

Espanjassa on merkittävä kasviproteiinin alijäämä, mutta samalla korkealaatuista valkuaisrehua viedään suuria määriä maailmalle. Vienti on taloudellisesti merkittävä osa paikallisten yhtiöiden menestystä ja hyvä myyntihinta tukee siten välillisesti paikallisten kasvinviljelijöiden taloudellista tilannetta. Esimerkiksi sinimailasheinää toimitetaan Espanjasta maailmalle noin miljoona tonnia vuodessa.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 2.7.2026

Junttilan Tilan ensimmäinen yksinmyyntilajike Monitahoinen Roihu

Junttilan Tila sai pakkausluvan 50 vuotta sitten. Nyt se on itsenäinen siementavaratalo, josta saa yhdeltä luukulta kaiken mahdollisen. Siemeniä toimitetaan Sastamalasta koko Suomeen, ja lajike-esittelykenttiä on tänä kesänä kolmella paikkakunnalla: Sastamalassa, Jalasjärvellä ja Joroisissa.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 1.7.2026

Maitohuhta Oy ostaa karkearehut osakkailtaan

Jos sinimailasen saa menestymään, sen avulla voi pienentää nurmien lannoituskustannuksia ja lisätä rehun valkuaispitoisuutta. Salossa toimivan Maitohuhta Oy:n osakkaat kylvivät alussa paljon sinimailasta. Sittemmin sen viljely on keskitetty sinne, missä kasvi menestyy ja tuottaa satoa.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 30.6.2026

Rukiissa korostuvat nyt laatu, riskienhallinta ja uudet teknologiat

Kuiva kevät, rukiin laatuvaatimukset ja maatalousdroonit nousivat keskusteluihin ProRuis ry:n järjestämässä pellonpiennarpäivässä Somerolla toukokuun lopussa. Tilaisuudessa pohdittiin myös torajyvän hallintaa sekä uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia viljelyn haasteisiin.

Siirry artikkeliin
/ 17.6.2026

Onni yksillä, kesä kaikilla

Sateet ovat jakaantuneet epätasaisesti satokisapelloille. Muutamilla sademäärät huitelevat sadan millimetrin hujakoilla, toiset ovat saaneet vain kolmanneksen siitä. Sateet näyttävät ratkaisevan kisan, mutta maaliin on vielä matkaa.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 27.5.2026

Varsinaissuomalaisella hevostilalla sata hehtaaria nurmea hevosille

Nurmikasvit ovat hevosille samoja kuin naudoille, mutta niiden viljely ja korjuu poikkeavat maito- tai lihanautatilojen menetelmistä. Kylämäen hevostila Marttilassa kasvattaa nurmia laitumeksi, kuivaheinäksi ja säilörehuksi. Valtaosan rehusta syövät omat hevoset, osa menee hoitohevosten suihin.

Siirry artikkeliin