Sadetta ja paistetta
Kuivan alkukesän jälkeen taivaat avautuivat, ja heinäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla saatiin 50–100 mm vettä. Tiheimmissä satokisavehnissä rankat sateet aiheuttivat lakopaikkoja, useista kasvunsäädekierroksista huolimatta.
Keväällä syysvehniä vaivasivat kuivuus ja kylmyys, joillakin pelloilla parveilivat hanhet. Heinäkuun alussa vuorossa olivat tulvat, lakovilja ja taudit.
Nähtäväksi jää, onko vielä tiedossa heinäsirkat, sääsket ja sammakot ja loput vanhatestamentillisista Egyptin vitsauksista.
20.4.–6.7. sadekertymä oli 264 mm. Huhti- ja toukokuu olivat valtakunnassa tavanomaista kuivemmat. Kesäkuun sademäärät olivat lähellä keskimääräistä. Heinäkuun alussa vettä tuli monin paikoin aivan liikaa. Kuva on otettu 24.6.
Se on selvää, ettei käsillä ole paras syysvehnävuosi, mutta ei toisaalta huonoinkaan. Osa kasvustoista on edelleen varsin lupaavia.
Toukokuun sateet ratkaisivat paljon
Kuiva kevät ja vähäsateinen ja kylmä toukokuu jätti syysvehnät harvoiksi. Pakkasöitä oli äitienpäivään saakka.
Yhdellä kisapellolla turvauduttiin sadetukseen, ja se näkyy kasvuston tiheydessä. Veikkolinin veljekset Olli-Pekka ja Veli-Mikko Salon Kiikalassa kokeilivat naapurin sadetinta ja kastelivat luomu-Urhoa toukokuun alussa 20 mm vesimäärällä. Tämä oli juuri oikea hetki.
Alun perin Veikkolinien piti osallistua Informerilla, mutta se harveni liikaa, ja veljekset joutuivat turvautumaan Urhoon, joka puolestaan talvehti hyvin. Urhon esikasvina on Urho, joka rokottaa varmasti satoa jonkin verran. Lannoitteena on biokaasulaitoksen liete syksyllä ennen kylvöä ja huhtikuussa ennen sadetusta.
Kaarle Tavelan luomu-Turanus Kangasalla on puolestaan saanut vähiten sadetta. Sateet alkoivat oikeastaan vasta heinäkuun alussa, jolloin kasvukauden kokonaissummassa päästiin 70 millimetriin. Nyt vaivana ovat naakat, jotka syövät peltojen reunoista tähkät.
Kisan kolmas luomuvehnä, Mattias Anomaan Turanus Hattulasssa, kasvaa onneksi hikevällä lohkolla. Se ei kärsi helposti kuivuudesta, vaikka sadetta olisikin saanut tulla keväällä enemmän.
Satokisatyyliin vähän, mutta usein
Parhaiten sadetta saanut syysvehnä on John Jordaksen viljelemä KWS Emerick Artjärvellä AgriSimolan pellolla. Siinäkin esikasvina on syysvehnä. Lohkolla on kuitenkin pitkä nurmihistoria, ja se on saanut vuosikymmenet karjanlantaa.
KWS Emerick on kylvetty elokuun lopussa runsaalla siemenmäärällä (300 kg/ha). Silti kasvusto ei ole liian tiheä, eikä siihen tullut lumihometuhoja.
AgriSimolassa oli sekä Ceylonia että KWS Emerickiä, ja molempiin tuli talvituhoja. Yllättävää kyllä, ne tulivat pääosin nurmen jälkeen kylvettyihin lohkoihin.
KWS Emerickiä on hoidettu kisatyyliin eli se on saanut kaikkea kivaa vähän, mutta usein. Syksyn lannoitteena oli rejektiliete. Huhtikuun alussa annettiin starttityppeä, lämpenemisen myötä uudelleen, lisäksi on levitetty vetoletkulla rejektilietettä ja ruiskutettu hiveniä.
Strategiana on ollut antaa pieniä määriä apulantaa aina sateiden alle, Jordas kertoo.
Rikkakasvit ruiskutettiin syksyllä Mateno Duolla, ja keväällä viimeisteltiin Tomahawkin ja Expressin seoksella. Kasvunsäädekierroksia on kaksi ja tautitorjuntoja neljä. ◻
