Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 4.2.2022

Huonot olosuhteet stressaavat myös nurmea

Ilmastonmuutos tuo tullessaan aiempaa useammin toistuvia ääreviä sääilmiöitä, pitkittyneitä kuivia jaksoja, helteitä, rankkasateita ja tulvia, jotka hankaloittavat peltoviljelyä. Pitkittyneet poikkeukselliset sääjaksot vaikuttavat myös sadonmuodostukseen. Äärevän lämpötilan ja kosteusvaihtelun vaikutuksia nurmen kasvuun ja laatuun tarkasteltiin Luken kasvihuonekokeessa Jokioisissa.

Siirry artikkeliin
/ 26.1.2022

Koko satopotentiaali käyttöön

Brittiläisen YENin tarkoituksena on jäljittää viljelysatojen pullonkauloja ja parantaa resurssitehokkuutta. KM sponsoroi neljän suomalaisen pellon osallistumista satotutkimukseen. Mukana oli kevätohra, kevätvehnä, herne ja hybridiruis. Huhti-toukokuun säteilyenergia jää Suomessa usein käyttämättä, mutta silti meillä olisi potentiaalia yli kymppitonnin kevätviljasatoihin – kunhan se vain osattaisiin hyödyntää.

Siirry artikkeliin
/ 12.1.2022

Kasvinvuorotus osa maan rakenteen hoitoa

Maan biologinen muokkaaminen kasvien juurten ja maan eliöstön avulla on tärkeä maan rakenteen ylläpidon keino. Kasvinvuorotus, jossa syväjuuriset, monivuotiset, runsaasti kasvutähdettä jättävät ja maata hyvin kuivattavat kasvit vuorottelevat, yhdistyy maan rakenteen hoitoon. Parhaimmillaan kasvinvuorotus tarjoaa monivaikutteisia hyötyjä sekä maan että sadontuoton kannalta.

Siirry artikkeliin
/ 6.1.2022

Ilmastonmuutos viljelijän ajatuksissa ja arjessa

Viljelijät eivät ajattele ilmastonmuutoksesta samalla tavalla, mutta siihen uskoo jopa 98 prosenttia viljelijöistä. Kolmasosa uskoo ihmistoiminnalla olevan suurin vaikutus ilmastonmuutokseen, mutta puolet viljelijöistä kokee, että luonnossa esiintyvällä normaalilla vaihtelulla on yhtä lailla merkitystä. Naiset, korkeasti koulutetut, luomuviljelijät ja pienimpiä tiloja viljelevät uskovat eniten ihmistoiminnan vaikutukseen. He myös tuntevat enemmän vastuuta sopeutumis- ja hillintätoimien toteuttamisesta.

Siirry artikkeliin
/ 4.1.2022

Euroopan toiseksi suurin kevätohrasato

Lapualainen Kari Alasaari otti hopeaa brittiläisessä YEN-satokilpailussa. Alasaari sai Fandaga-ohralla 8 800 kilon hehtaarisadon (kosteus 15 %). Suomessa olisi säteilyn ja sadannan puolesta potentiaalia paljon nykyistä suurempiin keskisatoihin, kunhan pellot laitettaisiin kuntoon.

Siirry artikkeliin
/ 10.11.2021

Viljelytoimilla vahvistusta peltomaan hyötymikrobeihin

Peltomaan luontainen mikrobisto voi auttaa hillitsemään maan ja kasvintähteiden kautta leviäviä, muutoin vaikeasti torjuttava kasvitauteja. Mikrobisto vaikuttaa myös kasvien ravinteiden saantiin ja yleisemmin pellosta saatavaan satoon sekä maan kykyyn varastoida hiiltä. Viljelijä voi vahvistaa mikrobiston hyödyllistä toimintaa sopivilla viljelytoimenpiteillä ja monipuolisella kasvilajien ja -lajikkeiden valikoimalla.

Siirry artikkeliin
/ 27.10.2021

Humala kasvaa lakeuksilla

Ilmajokelaisen Heikki Huhtasen pellolla kiipeää korkeuksiin humalaa parin hehtaarin alalla. Pienpanimot ovat kiinnostuneet suomalaisesta humalasta.

Siirry artikkeliin
/ 24.9.2021

Hankkija vierasvoittoon

Hankkijan joukkue otti äärimmäisen tiukan voiton 8 770 kilon hehtaarisadolla. Lajike oli Leijona, joka pysyi pystyssä elokuun rankkasateissa. Hopeaa tuli Harjuseudun Sotureille 8 712 kilolla ja pronssia Saviseurun Sankareille 8 655 kilolla. Kuumuus leikkasi käsittelyjen ja lajikkeiden väliset satoerot pois eikä tilastollisesti merkitseviä eroja ollut kuin minimilannoitukseen nähden. Lässähtikö koko kisa, vai jäikö jotain käteen?

Siirry artikkeliin
/ 13.9.2021

Lakoa kisaruuduilla

Kuivan ja kuuman heinäkuun jälkeen alkoivat sateet, ja kisaruudut lakoontuivat erityisesti kahdesta ensimmäisestä kerranteesta. Kolmas kerranne valmistui jo ennen elokuun puoliväliä, ja minimilannoitusruudun sato korjattiin 12. elokuuta. Tässä vaiheessa lämpösummaa oli kasassa 1 200 astetta.

Siirry artikkeliin
/ 10.9.2021

Ohranverkkolaikku on hallittavissa

Muualla Euroopassa on havaittu valmisteiden tehon heikkenemistä verkkolaikkuun. Suomessa tilanne on toistaiseksi hyvä. Tärkein keino ehkäistä resistenssin muodostumista on hillitä taudin leviämistä ennakoivilla toimenpiteillä. Näitä ovat erityisesti lajikkeen taudinkestävyys ja viljelykierto.

Siirry artikkeliin
/ 9.9.2021

Helle pilasi tilakokeen

Yaran orgaanisten lannoitteiden vaikutusta havainnollistava maatilakoe Kouvolassa kuihtui kasaan niin kuin monet muutkin kasvustot eri puolilla Suomea. Kuivuus ja kuumuus olivat yhdessä merkittävin kasvua tyrehdyttävä tekijä.

Siirry artikkeliin
/ 6.9.2021

Syysöljykasviala tuplaantui

Syysöljykasvien siementä myytiin tuplamäärä edellisvuoteen verrattuna, siemenkauppiaat kertovat. Kylvöpinta-ala lienee 8 000 hehtaarissa. Muidenkin syyskylvöisten siemenkauppa on käynyt ennätyksellisen kiivaana jo toukokuusta lähtien.

Siirry artikkeliin
/ 3.9.2021

Kasvinjalostuksessa haetaan kuivuutta kestäviä lajikkeita

Keskikesän kuivuusjakso näkyy käytännön viljelyn lisäksi myös koeruuduilla. Varsinkin aikaiset ja lyhytkortiset lajikkeet ovat kärsineet kuivuudesta, ja lisäksi tuhohyönteisiä on jouduttu torjumaan normaalia tiheämmin. Kasvinjalostuksessa lajikkeiden parempi kuivuuden kestävyys korostuukin jatkossa aiempaa enemmän.

Siirry artikkeliin
/ 27.8.2021

Onnistumisia ja katastrofeja

Kevätviljoilla saadaan monin paikoin kaikkien aikojen surkein sato. Toisaalta herneillä, syysviljoilla ja kuminalla on myös onnistuttu hyvin. Tänä vuonna ne myös tasasivat työhuippuja, sillä ne valmistuivat poikkeuksellisen aikaisin. Syysvehnät pelastivat monen tilan talouden Etelä-Suomessa. Parhaat satonäkymät ovat Pohjanmaan multamailla. Käytännön Maamies kokosi puintitunnelmia ympäri Suomea.

Siirry artikkeliin