Satokisan osallistujat löytyivät hankalan talven jälkeen Itä-Suomesta sekä Pohjanmaalta, joissa syyskasvit talvehtivat Etelä-Suomea paremmin. Nyt jännätään kukinnan kestoa, sillä se ratkaisee sadon määrän. Kisaajista kuusi viljelee syysrypsiä ensimmäistä kertaa, kolme on kokeneempaa konkaria.

KM:n satokisaan ei ollut suurta tunkua. Talvi kesti kauan ja syyskasvit lähtivät kasvuun hitaasti. Toukokuussa oli pitkään yöpakkasia, ja syyskasvit juroivat ja harvenivat silmissä. Ei tosiaankaan mikään huippuvuosi.

Kehitys on selvästi jäljessä viime vuoteen verrattuna, kertoo Janne Rouhiainen Kouvolasta. Rouhiainen viljelee toista kertaa syysrypsiä. Syysrapsia hän on viljellyt useampana vuonna.

Keväällä syysöljykasvien kimpussa ovat yleensä hanhet, mutta tänä vuonna ne valitsivat syysvehnän syyrypsin sijasta, onneksi!, Rouhiainen sanoo.

Rouhiainen perusti rypsin jankkurikylvöllä herneen sänkeen elokuun ensimmäisenä päivänä. NPK-lannoite levitettiin pintalevittimellä taimille.

Jankkurikylvöä hän pitää hyvänä menetelmänä syysöljykasvien kylvöön. ”Sillä saa puintien välissä kylvettyä suurenkin alan.”

Kasvu lähti hyvin käyntiin, ja rypsit kehittyivät syksyllä vahvoiksi. Rouhiainen piti kasvupistettä matalana Juventuksen avulla.

Toukokuu oli kuiva, ja syysrypsit kaipasivat selvästi vettä. Sitä onneksi saatiin helatorstaina 14 mm.

Rouhiainen joutui rikkomaan jokusen hehtaarin rukiin jälkeen perustettua syysrypsiä, mutta pääsääntöisesti rypsit talvehtivat kohtalaisesti.

Syysrypsiä myös suojaviljaan

Kisan syysrypsikonkari on Ilkka Myllylä Kalajoelta. Hän on perustanut syysrypsiä monin tavoin – nurmen jälkeen sekä suojaviljaan.

Myllylällä on lypsykarjatila, jonka nurmikiertoon syysrypsi sopii hyvin. Kalajoella talvi oli syyskasvien kannalta kohtalainen, mutta tammikuun leuto sää sulatti lumia, jonka jälkeen vesi jäätyi pelloille. Se harvensi kasvustoja jonkin verran, ja Myllylä joutui rikkomaan viitisentoista hehtaaria syysrypsiä.

Kisan ainoa luomukasvusto on Torstilan luomutilan syysrypsi. Arnevi Rautanen ja Juha Utriainen kertovat viljelleensä syysrypsiä aiemminkin.

Nyt kasvusto on heikompi kuin edellisvuosina. Rypsi kylvettiin kaksivuotisen apilanurmen jälkeen. Säätiedotus lupasi sadetta, jota ei sitten tullutkaan.

Siemenet itivät vasta elokuun alussa, ja kasvusto lähti epätasaisesti liikkeelle. Yksilöt jäivät pieniksi talvea vasten, mutta talvehtivat kuitenkin. Torstilassa tuotetaan puhdaskauraa ja syysrypsiä. Puhdaskauran kiertoon syysrypsi sopii hyvin.

Kuusi ensikertalaista

Loput kisaajat viljelevät syysrypsiä ensimmäistä kertaa. Lappeenrantalainen, Ylämaalla viljelevä Konsta Autio kertoo kylväneensä rypsiä hetken mielijohteesta.

”Syysvehnä valmistui elokuussa ja aioin ensin kylvää perään uudelleen syysvehnää. Mutta kokeilinkin sitten syysrypsiä.”

Aution mielestä rypsi näytti syksyllä liian tiheältä. Toukokuussa se tuntui taas liian harvalta. Sivuversoja on kuitenkin sen verran, että Autio rohkeni lähteä kisaan mukaan.

Syysrypsi on perustettu ilman rikkatorjuntaa. Syksyllä ei ollut sopivia kelejä, ja keväällä ei taas ollut sopivaa ainetta. Esikasvina olleesta syysvehnästä rikkakasvit on torjuttu Broadwaylla, joten kylvöalusta oli puhdas saunakukista.

Autio katsookin olevansa vahvoilla talouskisan puolella, sillä syysrypsi on viljelty varsin maltillisilla kustannuksilla.

Polvijärveläinen Petri Tanskanen jännitti keväällä hanhituhoja. Lintuja oli pelloilla, mutta ne eivät viipyneet onneksi kovin kauan.

Tanskanen on kokeillut aiemmin syysrapsia, mutta syysrypsillä tämä oli ensimmäinen kerta. Rypsit kylvettiin elokuun 11. päivä. Ne jäivät syksyllä pieniksi, mutta talvehtivat hyvin. Yhden lohkon Tanskanen joutui rikkomaan.

Rikkakasvit torjuttiin syksyllä Butisan Topilla, ja se tehosi hyvin.

Etelä-Pohjanmaalta neljä

Etelä-Pohjanmaalta kisaan saatiin neljä osallistujaa. Siellä talvi oli poikkeuksellisen luminen, eikä hankalaa jääpeitettä onneksi syntynyt.

Lapualainen Matti Keltto pääsi puimaan kaurat sen verran aikaisin, että tuli hyvä kylvöikkuna syysrypsille. Kylvö oli elokuun ensimmäisellä viikolla eli varsin optimaaliseen aikaan. Kasvustot kehittyivät silti epätasaisesti.

Savisella maalla ne lähtivät matkaan paremmin kuin multamaalla, Keltto kertoo. Yksilöt jäivät pieniksi, joten Juventusta ei tarvinnut syksyllä ajaa. Myöskään etanoista ei ollut kiusaa.

Rapsikuoriaiset ilmestyivät kasvustoon toukokuun puolivälin jälkeen, ja niitä on jouduttu ruiskuttamaan.

Myös Ilkka Lehtola Ilmajoelta kylvi syysrypsiä hetken mielijohteesta. ”Puinnit olivat aikaisessa ja rypsin hinta nousussa.”

Rypsi kylvettiin ohran perään. Alle laitettiin kuivalantaa, sitten kyntö ja äestys.

Parin päivän kylvöero näkyi biomassan kertymisessä selkeästi, Lehtola kertoo. Silti kisaan lähdetään myöhemmin kylvetyllä lohkolla, sillä se näyttää nyt paremmalta kuin aikaisemmin kylvetty.

Myös evijärveläiselle Antti Mäkiselle tarjoutui hyvä kylvösauma.

”Herne ei yleensä valmistu vielä elokuun alussa, mutta viime vuonna näin kävi ja herneen sänkeen päästiin kylvämään syysrypsi.”

Sänki kultivoitiin Horsch Terranolla, joka teki valmiin kylvöalustan. Rypsi kylvettiin 13.8.

Mäkinen kertoo säätäneensä kasvupistettä Juventuksella. ”Kasvusto näytti loppusyksystä niin pieneltä, että jännitti jarrutinko sitä liikaa.”

Evijärvellä on säästytty suuremmilta kuoriaislaumoilta. Pahkahomeruiskutuksen Mäkinen aikoo tehdä, sillä esikasvi on herne ja sateinen sää lisää pahkahomeriskiä.

Neljäs eteläpohjalainen kisaaja on Juho-Matti Ojanperä Kauhavalta.

Ojanperän tilalla tämä on ensimmäinen kerta öljykasvien viljelyä. Viljely on nurmivaltaista, ja Ojanperä kertoo hakevansa vaihtelua viljelykiertoon. Nurmi perustetaan suojaviljaan ja kierrossa on myös hernettä. Syysrypsi sopii perustettavaksi nurmen lopetuksen jälkeen.

Viime kesänä heinäkuu oli kuitenkin varsin kuiva, joten syysrypsi iti epätasaisesti ja osa lähti liikkeelle vasta elokuun puolella.

Ojanperä ajoi syksyllä Juventuksen 4–5-lehtivaiheessa ja myös etanat torjuttiin lohkojen reunoilta.

Kisaajat kertovat olevansa mukana kokeilumielessä ja oppimisen kannalta. Erityisesti ensimmäistä kertaa syysrypsiä viljelevälle tulee vastaan monta uutta asiaa kylvömäärästä ja ajankohdasta alkaen. ◻