Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 27.4.2023

Aluskasveja harkiten

Aluskasvi on parhaimmillaan viljelymaan elvyttäjä, joka tukee satokasvin kasvua. Pahimmillaan se hankaloittaa kasvinsuojelua, heikentää satoa ja lakoonnuttaa satokasvin. Malmgård Riistasiemen tutkii aluskasvilajien soveltuvuutta eri olosuhteisiin. Uusia lajeja kannattaa kokeilla ohjeiden mukaan eikä tyytyä pelkkään italianraiheinään. Lajeissa ja seoksissa on eroja.

Siirry artikkeliin
/ 24.4.2023

Lisää kannattavuutta paremmilla lajikkeilla ja uusilla viljelymenetelmillä

Etelä-Afrikan Kapmaan läntiset osat ovat olleet viljelykäytössä jo satoja vuosia. Eurooppalaiset uudisraivaajat saapuivat alueelle jo 1600-luvulla ja levittäytyivät rannikolta kohti sisämaata. Alueen maatilat ovat kooltaan suuria ja viljelyolosuhteet soveltuvat monien eri kasvien, myös viiniköynnösten kasvatukseen. Sondagsfonteinin tilalla on päätetty kuitenkin pysyä erossa viinistä ja pitäydytty vehnässä.

Siirry artikkeliin
/ 23.3.2023

Kesän kuumin kisa

KM Ruutukisa jatkuu entistäkin suositumpana 12 joukkueen voimin. Kilpailijoita on 62 kappaletta, joten säpinää on odotettavissa varmasti koko kasvukaudeksi. Kaksi joukkueista aikoo tuottaa mallasohraa, muut viljelevät ohran rehuksi. Kärkilajikkeiden suorituskyky testataan kovimmassa mahdollisessa seurassa.

Siirry artikkeliin
/ 2.3.2023

Mistä fosforia nurmelle?

Suomalainen, suhteellisen nuori maaperä sisältää runsaasti fosforia, joka kuitenkin on enimmäkseen niukkaliukoista. Myös maan kyky pidättää lannoitefosforia vaikealiukoiseen muotoon on suuri, jolloin helppoliukoisen fosforin pitoisuuden nostamiseen kivennäismailla on tarvittu runsaasti fosforilannoitusta. Vuosina 1960–1990 fosforia ja myös muita kasviravinteita käytettiinkin paljon, jotta saatiin suurempia satoja. Perintönä maahan pidättyneen fosforivaraston arvellaan olevan noin tuhat kiloa hehtaarilla, mutta sen käyttökelpoisuudesta nurmilla tiedetään vain vähän.

Siirry artikkeliin
/ 24.2.2023

Tim Lamymanin hattutemppu

Iso-Britannian kuuluisin viljanviljelijä Tim Lamyman rikkoi viime vuonna kolme satoennätystä kuumasta ja kuivasta kasvukaudesta huolimatta. Lamyman otti maailman suurimmat syysvehnä- ja syysohrasadot. Lisäksi Lamyman teki syysrapsin epävirallisen ennätyksen. KM vieraili Lamymanin tilalla Lincolnshiressä viime heinäkuussa.

Siirry artikkeliin
/ 23.2.2023

Lannoitteiden hinnat normalisoitumassa

Maakaasun, typpilannoitteiden sekä viljojen hinnat ovat palanneet vuoden 2021 tasolle. Komissio poisti typpilannoitteiden tuontitullit EU-alueelle kesäkuuhun asti. Lannoitteet halpenevat edelleen, mutta suurempi pudotus on näköpiirissä vasta kevätsesongin jälkeen. Yaran mukaan Suomessa lannoitteita ostettiin edelliskaudella suhteessa vähemmän kuin naapurimaissa.

Siirry artikkeliin
/ 23.2.2023

Niklaksen valta vaihtumassa

Kauran kovat sadot otetaan ihan samoilla tempuilla kuin vehnällä ja ohrallakin. Uudet lajikkeet antavat myös satovastetta. Typpilannoitus on syytä jakaa ja sääteitäkin käytetään Pohjanmaalla kolme kierrosta. Toisaalta poudanaroille maille on nyt tarjolla stressinkestäviä lajikkeita. Genomivalinta on tullut kauran jalostukseen. KM esittelee kauran uutuuslajikkeet.

Siirry artikkeliin
/ 23.2.2023

Tuotantopanosten käyttö ei vähentynyt

EU:n maataloustuotannossa reagoitiin tuotantopanosten kallistumiseen niiden käyttöä vähentämällä. Suomessa tämä reagointi jäi tekemättä. Panoskäyttöä pitäisi sopeuttaa hintojen muuttuessa. Tuottajahintojen noususta hyötyvätkin ennen kaikkea ne tuottajat, jotka pystyvät parantamaan tuottavuutta joko tuotoksen kasvun tai panoskäytön vähentämisen kautta.

Siirry artikkeliin
/ 21.2.2023

Karjanlanta – nurmien arvokas lannoittaja

Muuttuva maailman tilanne on nostanut karjanlannan arvoonsa. Lanta on kotoista lannoitetta ja siten myös osa ruokaturvaa. Viljelijälle lanta on edullinen lannoite. Toimillaan viljelijä voi myös vaikuttaa lannan ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Karjanlanta sisältää kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita. Lannan kalium ja fosfori riittää kivennäismailla usein nurmien tarpeeseen. Typpeä nurmet tarvitsevat kivennäismailla eittämättä lisää. Tässä artikkelissa perehdytään lietelantaan typen lähteenä.

Siirry artikkeliin
/ 20.2.2023

Kipsi kirkasti salaojavedet Kauvatsalla

Kokemäkeläinen Lars Numelin haki kipsikäsittelyä pelloilleen syksyllä 2022 ja tuoreet seurantatulokset käsitellyiltä alueilta ovat lupaavia: salaojien vesinäytteissä kokonaisfosforin pitoisuudet laskivat ja veden sameus väheni huomattavasti. Åbo Akademin kanssa toteutettavat maaperätutkimukset tarjoavat uutta tutkimustietoa kipsin vaikutuksista.

Siirry artikkeliin
/ 9.2.2023

Kasvinsuojelualan toimijat arvioivat NAPin toteutumista

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman (NAP) toinen kausi päättyi 2022. Ohjelman tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Tukesin teettämän arviointikyselyn mukaan ohjelmakausi onnistui Suomessa hyvin.

Siirry artikkeliin
/ 8.2.2023

Anora haluaa satsata peltojen kasvukuntoon

Anora alkaa viljelyttää uudistavan eli regeneratiivisen viljelyn mukaisesti viljeltyä ohraa osana yrityksen vastuullisuusohjelman mukaista hiilineutraalisuustavoitetta. Käytännössä kyse on peltojen kasvukunnon parantamisesta, johon liittyviä useita toimenpiteitä tiloilla on jo ennestään tehty tukiehtojen puitteissa.

Siirry artikkeliin
/ 6.2.2023

Ratkaisuja kananhirssin kemialliseen torjuntaan

Maailmalla kananhirssi on yleinen rikkakasvi ja Suomessakin sitä on tavattu satunnaisesti jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 2021 kananhirssi pääsi kuitenkin yllättämään ja havaintoja kananhirssistä tehtiin usealla paikkakunnalla ympäri Suomen. Erityisesti harvat viljakasvustot ja lämmin sää suosivat silloin kananhirssin kasvua. Inkoossa toteutettiin viime kesänä neuvonnallinen koe, jolla haettiin ratkaisuja kananhirssin kemialliseen torjuntaan.

Siirry artikkeliin
/ 3.2.2023

Rikkakasvien parissa jo viidettä vuosikymmentä

Jukka Salosella on takana pitkä ura rikkakasvitutkimuksen parissa. Nyt vuorossa on viimeinen työvuosi Luonnonvarakeskuksessa ennen eläkkeelle siirtymistä. Tutkija on huolissaan peltojen kasvukunnosta ja luonnehtii glyfosaattia verrattomaksi aineeksi, mutta sen käytössä hän näkee kuitenkin tarkentamisen varaa.

Siirry artikkeliin