Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 24.2.2023

Tim Lamymanin hattutemppu

Iso-Britannian kuuluisin viljanviljelijä Tim Lamyman rikkoi viime vuonna kolme satoennätystä kuumasta ja kuivasta kasvukaudesta huolimatta. Lamyman otti maailman suurimmat syysvehnä- ja syysohrasadot. Lisäksi Lamyman teki syysrapsin epävirallisen ennätyksen. KM vieraili Lamymanin tilalla Lincolnshiressä viime heinäkuussa.

Siirry artikkeliin
/ 23.2.2023

Lannoitteiden hinnat normalisoitumassa

Maakaasun, typpilannoitteiden sekä viljojen hinnat ovat palanneet vuoden 2021 tasolle. Komissio poisti typpilannoitteiden tuontitullit EU-alueelle kesäkuuhun asti. Lannoitteet halpenevat edelleen, mutta suurempi pudotus on näköpiirissä vasta kevätsesongin jälkeen. Yaran mukaan Suomessa lannoitteita ostettiin edelliskaudella suhteessa vähemmän kuin naapurimaissa.

Siirry artikkeliin
/ 23.2.2023

Niklaksen valta vaihtumassa

Kauran kovat sadot otetaan ihan samoilla tempuilla kuin vehnällä ja ohrallakin. Uudet lajikkeet antavat myös satovastetta. Typpilannoitus on syytä jakaa ja sääteitäkin käytetään Pohjanmaalla kolme kierrosta. Toisaalta poudanaroille maille on nyt tarjolla stressinkestäviä lajikkeita. Genomivalinta on tullut kauran jalostukseen. KM esittelee kauran uutuuslajikkeet.

Siirry artikkeliin
/ 23.2.2023

Tuotantopanosten käyttö ei vähentynyt

EU:n maataloustuotannossa reagoitiin tuotantopanosten kallistumiseen niiden käyttöä vähentämällä. Suomessa tämä reagointi jäi tekemättä. Panoskäyttöä pitäisi sopeuttaa hintojen muuttuessa. Tuottajahintojen noususta hyötyvätkin ennen kaikkea ne tuottajat, jotka pystyvät parantamaan tuottavuutta joko tuotoksen kasvun tai panoskäytön vähentämisen kautta.

Siirry artikkeliin
/ 21.2.2023

Karjanlanta – nurmien arvokas lannoittaja

Muuttuva maailman tilanne on nostanut karjanlannan arvoonsa. Lanta on kotoista lannoitetta ja siten myös osa ruokaturvaa. Viljelijälle lanta on edullinen lannoite. Toimillaan viljelijä voi myös vaikuttaa lannan ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Karjanlanta sisältää kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita. Lannan kalium ja fosfori riittää kivennäismailla usein nurmien tarpeeseen. Typpeä nurmet tarvitsevat kivennäismailla eittämättä lisää. Tässä artikkelissa perehdytään lietelantaan typen lähteenä.

Siirry artikkeliin
/ 20.2.2023

Kipsi kirkasti salaojavedet Kauvatsalla

Kokemäkeläinen Lars Numelin haki kipsikäsittelyä pelloilleen syksyllä 2022 ja tuoreet seurantatulokset käsitellyiltä alueilta ovat lupaavia: salaojien vesinäytteissä kokonaisfosforin pitoisuudet laskivat ja veden sameus väheni huomattavasti. Åbo Akademin kanssa toteutettavat maaperätutkimukset tarjoavat uutta tutkimustietoa kipsin vaikutuksista.

Siirry artikkeliin
/ 9.2.2023

Kasvinsuojelualan toimijat arvioivat NAPin toteutumista

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman (NAP) toinen kausi päättyi 2022. Ohjelman tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Tukesin teettämän arviointikyselyn mukaan ohjelmakausi onnistui Suomessa hyvin.

Siirry artikkeliin
/ 8.2.2023

Anora haluaa satsata peltojen kasvukuntoon

Anora alkaa viljelyttää uudistavan eli regeneratiivisen viljelyn mukaisesti viljeltyä ohraa osana yrityksen vastuullisuusohjelman mukaista hiilineutraalisuustavoitetta. Käytännössä kyse on peltojen kasvukunnon parantamisesta, johon liittyviä useita toimenpiteitä tiloilla on jo ennestään tehty tukiehtojen puitteissa.

Siirry artikkeliin
/ 6.2.2023

Ratkaisuja kananhirssin kemialliseen torjuntaan

Maailmalla kananhirssi on yleinen rikkakasvi ja Suomessakin sitä on tavattu satunnaisesti jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 2021 kananhirssi pääsi kuitenkin yllättämään ja havaintoja kananhirssistä tehtiin usealla paikkakunnalla ympäri Suomen. Erityisesti harvat viljakasvustot ja lämmin sää suosivat silloin kananhirssin kasvua. Inkoossa toteutettiin viime kesänä neuvonnallinen koe, jolla haettiin ratkaisuja kananhirssin kemialliseen torjuntaan.

Siirry artikkeliin
/ 3.2.2023

Rikkakasvien parissa jo viidettä vuosikymmentä

Jukka Salosella on takana pitkä ura rikkakasvitutkimuksen parissa. Nyt vuorossa on viimeinen työvuosi Luonnonvarakeskuksessa ennen eläkkeelle siirtymistä. Tutkija on huolissaan peltojen kasvukunnosta ja luonnehtii glyfosaattia verrattomaksi aineeksi, mutta sen käytössä hän näkee kuitenkin tarkentamisen varaa.

Siirry artikkeliin
/ 30.1.2023

Kasvinsuojeluaineet kallistuvat

Kasvinsuojeluaineet kallistuvat edelliskaudesta 5–20 prosenttia. Eniten nousua on fenoksihappojen hinnoissa, jotka kallistuvat useita kymmeniä prosentteja. Glyfosaatin hinta on tasoittunut ja jopa hieman halventunut syksystä. Saatavuusongelmia ei enää ole, mutta varastojen täydennys käyttökaudella ei onnistu välttämättä vanhaan tapaan. KM esittelee uudet kasvinsuojeluaineet.

Siirry artikkeliin
/ 26.1.2023

KM Ruutukisa tänä kesänä

KM Ruutukisa on täällä jälleen. Tällä kertaa kisataan ohralla. Kilpailu järjestetään Lantmännen Agron koetilalla Hauholla. Kyseessä on koeruuduilla käytävä joukkuekisa. Kisaruudut esitellään suurelle yleisölle Hauhon Peltopäivän yhteydessä 28.7. Ilmoittautuminen on helmikuussa.

Siirry artikkeliin
/ 30.11.2022

Ravinnetyökalu osaksi neuvontaa

Komissio vaatii digitaalisen ravinnetyökalun käyttöönottoa jäsenmaissa viimeistään 2024. Suomessa velvoite hoidetaan viljelysuunnitteluohjelmien ja Vipu-palvelun kautta, jotka keskustelevat keskenään. Neuvoja voi tehdä neuvopalveluna viljelysuunnitelman, joka huomioi ravinteiden tarkemman käytön. Tämän käyttö on viljelijälle vapaaehtoista.

Siirry artikkeliin
/ 17.11.2022

Sekaviljely – lisää kestävyyttä vai uusia harmeja?

Sekaviljely on osoittautunut käyttökelpoiseksi tekniikaksi vähentää väkilannoitetypen tarvetta sekä rikkakasvien esiintymistä peltoviljelyssä. Huoli satovaihteluista on hälventynyt, kun oppi eri kasvilajien seoksista on edennyt käytäntöön ja ainakin toisesta lajista saadaan heikkonakin vuotena satoa. Robotit avustavat kylvöissä, hoitotoimenpiteissä, korjuissa, sadon käsittelyssä ja työt sujuvat yhtä hyvin vaikka viljelyssä olisi useampiakin eri lajeja. Kuluttajalle sekaviljelytuotteen ostaminen on keino vahvistaa ostopäätöksillään kestävyyttä ja monimuotoisuutta. Vaikka innokkaimmat menetelmää jo kokeilevatkin pelloillaan, ihan näin pitkällä uusvanhan tekniikan hyödyntämisessä emme vielä ole. Mutta ehkä jo muutaman vuoden kuluttua.

Siirry artikkeliin