Kasvinviljely

Tattarin sopivuutta testataan osaksi puhdaskauran kiertoa

Kuusi Helsingin Myllyn puhdaskauran sopimusviljelijää lähti tänä vuonna kokeilemaan pelloillaan tattarin viljelemistä. Uusien viljelykiertovaatimusten vuoksi puhdaskauran viljelykiertoon pitäisi saada lisää gluteenittomia kasveja, joiden määrä on kuitenkin rajallinen. Tattari on yksi varteenotettava vaihtoehto.

Siirry artikkeliin

Paju sitoo hiilidioksidia turvenevoilla

Teuvalla kokeillaan jo kolmatta vuotta pajun viljelyä käytöstä poistetulla turvetuotantoalueella. Muuallakin Etelä-Pohjanmaalla menoillaan olevan viljelyn tarkoitus on sitoa nevasta muuten vapautuva hiilidioksidi pajukasvustoon.

Siirry artikkeliin

Luomulaventelia vuoristoniityltä

Laventeli on tuttu kasvi suomalaisissakin puutarhoissa. Laventelipellot ovat Pohjolassa puolestaan harvinaisempia, ainakin yksi löytyy Viron suunnalta. Uuden-Seelannin vuoristoseudulta löytyy laventelitila, joka on erikoistunut luomutuotantoon ja kehittänyt tuotteille omat markkinakanavat. Tilan tarina on vähintäänkin mielenkiintoinen.

Siirry artikkeliin

Erikoiskasvituotannossa pienikin tila voi olla suuri ja kannattava

Suomessa oli pitkään vallalla ajattelu, että muutama kasvilaji viljelyssä riittää. Tiloja neuvottiin keskittymään vain vaikkapa vehnän tai kauran viljelyyn. Nykyisin…

Siirry artikkeliin

Erikoiskasvien viljely vuosina 2021–2023

Eniten viimeisen kahden vuoden aikana ovat lisääntynyt rehuherneen ja auringonkukan viljelyalat. Rehuherneen ala lähes kaksinkertaistui kahden vuoden aikana 36 000 hehtaariin. Auringonkukan viljelyala nelinkertaistui lähes 3 500 hehtaariin. Sen lisäksi ruokaherneen viljelyala kasvoi 2 500 hehtaaria ja tattarin 1 200 hehtaaria vertailtaessa tämän kesän erikoiskasvien pinta-aloja vuoteen 2021. Sinapin ala kasvoi 490 hehtaaria ja korianterin ala vajaa 190 hehtaaria. Toki kokonaisalat näissä ovat pieniä, mutta korianterin ala kolminkertaistui ja sinapin ala viisinkertaistui. Maininnan ansaitsevat myös virna ja mailanen, joilla omassa kokoluokassaan viljelyala kasvoi reippaasti, samoin ruokasipulin ja kurpitsan viljelyalat nousivat hieman vihannessektorilla. Marjoista mustaherukka ja marja-aronia nostivat suosiotaan. Karkeasti arvioiden erikoiskasveihin käytetty viljelyala on kasvanut kahden vuoden takaisesta, lähinnä hernealojen kasvun myötä. Sen sijaan härkäpavun, kuminan ja tärkkelysperunan viljelyalat ovat vähentyneet, kuten myös mansikan viljelyala. Toki näillä viljelyala pysyttelee edelleen tuhansissa hehtaareissa. Lisäksi kevätspelttivehnän ja öljyhampun viljelyala väheni.

Siirry artikkeliin

Sokerijuurikkaan viljely kiinnostaa

Sokerijuurikasala elpyi viime vuoden notkahduksesta. Kasvukauden alku asetti haasteita tietyillä viljelyalueilla, mutta sitkeä sokerijuurikas näyttäisi selviävän alun vaikeuksista hyvin. Sokerijuurikkaan viljelyn ympärillä tuntuu olevan kovaa säpinää ja toimiala saa viljelijöiltä paljon kehuja.

Siirry artikkeliin

Kuivuus iski Ruutukisaankin

Ruutukisapellon kosteus tippui 20 senttimetrin syvyydessä lakastumisrajalle ja pysyi siellä heinäkuun alun sateisiin asti. Onneksi juuret ulottuivat 40 senttimetriin. Kuivuus verotti tiheyttä ja tähkien kokoa. Joukkueet ennustavat seitsemän tonnin satoa.

Siirry artikkeliin

Virossa siirrytään syyskylvöisiin

Kevätkuivuus on uusi normaali, joten Virossa suuntaus on kohti syyskylvöisiä. Syysrapsit perustetaan yhä useammin viherlannoitusapilan jälkeen. Orgaanisen aineksen ja viljelykierron merkitys on entistäkin suurempi. Itämeren alueen sato-odotus on heikko. Käytännön Maamies osallistui BASF:in peltopäivään Sedaksi OÜ:n maatilalla Rakveren lähellä.

Siirry artikkeliin

Luomu loppuu, mutta tuotantotavan opit jäävät

Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajalla sijaitseva Haaralan tila on yksi niistä monista, jotka luopuvat tänä vuonna luomusta ja siirtyvät tavanomaiseen viljelyyn. Isäntäpari kertoo päätöksen perustuneen neljään tilakohtaiseen tekijään.

Siirry artikkeliin

Vilu viljan kasvattaa

Ruutukisan ohrat orastuivat nopeasti. Toukokuun lopussa alkanut viileys versotti ohria mukavasti, mutta sää kääntyi kesäkuun toisella viikolla helteeseen ja kuivuuteen. Yllätyksiäkin on koettu, kun 10-Kerhon lajike vaihtui kylvökiireissä monitahoiseen, aikaiseen ohraan.

Siirry artikkeliin

Biotiitin maaperävaikutuksista

Kaliumista on usein pulaa turvemailla ja karkeilla kivennäismailla. Näiden maalajien luontaiset kaliumvarat sekä kyky pidättää kaliumia ja muita ravinteita ovat heikommat kuin hienojakoisemmilla kivennäismailla. Kalium jää usein viljelysuunnittelussa vähemmälle huomiolle, koska sillä ei ravinteena ole ympäristöä rehevöittävää vaikutusta. Minimiravinteena toimiessaan kalium voi kuitenkin vaikuttaa peltolohkolta saatavaan satoon, ravinnetalouteen ja typen ja fosforin kuormitukseen sekä viljelyn kannattavuuteen.

Siirry artikkeliin

Kasvivirukset veivät mennessään

Koronavirusta vastaan valjastettiin mRNA-rokote. Samantyyppisiä keinoja kehitetään kasvien virustorjuntaan. Kaksijuosteista RNA:ta voi ruiskuttaa kasvin pinnalle ja estää taudin tai tuhohyönteisen tuhot. Kemikaalien käyttö vähenee, joten uusia keinoja tarvitaan. KM kävi tapaamassa tuoretta kasvipatologian professoria Kristiina Mäkistä Helsingin yliopistossa.

Siirry artikkeliin

Riittääkö 100 litraa tankkiseokseen?

Tankkiseoksen vesimäärän vähentäminen nopeuttaa ruiskutustyötä. Systeemisillä aineilla teho voi olla jopa parempi sadalla litralla, kun taas kosketusvaikutteisilla kannattaa pysytellä kahdessasadassa litrassa. Trendi on kohti pienempiä vesimääriä, mutta olosuhteet on aina otettava huomioon.

Siirry artikkeliin

Armahdus turvepelloille?

Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalla Pohjois-Pohjanmaalla tehdään maankäytön ja ilmastopolitiikan aallonharjalla kulkevaa tutkimusta turvepelloista. Yhteensä 26 hehtaarin alalle levittäytyvän NorPeat-tutkimuskentän avulla selvitetään monitieteellisesti turvepeltojen

aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Toukokuun alun pellonpiennartilaisuudessa esiteltiin tähän mennessä kerättyjä tutkimustuloksia.

Siirry artikkeliin