Kasvinviljely

Luomu loppuu, mutta tuotantotavan opit jäävät

Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajalla sijaitseva Haaralan tila on yksi niistä monista, jotka luopuvat tänä vuonna luomusta ja siirtyvät tavanomaiseen viljelyyn. Isäntäpari kertoo päätöksen perustuneen neljään tilakohtaiseen tekijään.

Siirry artikkeliin

Biotiitin maaperävaikutuksista

Kaliumista on usein pulaa turvemailla ja karkeilla kivennäismailla. Näiden maalajien luontaiset kaliumvarat sekä kyky pidättää kaliumia ja muita ravinteita ovat heikommat kuin hienojakoisemmilla kivennäismailla. Kalium jää usein viljelysuunnittelussa vähemmälle huomiolle, koska sillä ei ravinteena ole ympäristöä rehevöittävää vaikutusta. Minimiravinteena toimiessaan kalium voi kuitenkin vaikuttaa peltolohkolta saatavaan satoon, ravinnetalouteen ja typen ja fosforin kuormitukseen sekä viljelyn kannattavuuteen.

Siirry artikkeliin

Kasvivirukset veivät mennessään

Koronavirusta vastaan valjastettiin mRNA-rokote. Samantyyppisiä keinoja kehitetään kasvien virustorjuntaan. Kaksijuosteista RNA:ta voi ruiskuttaa kasvin pinnalle ja estää taudin tai tuhohyönteisen tuhot. Kemikaalien käyttö vähenee, joten uusia keinoja tarvitaan. KM kävi tapaamassa tuoretta kasvipatologian professoria Kristiina Mäkistä Helsingin yliopistossa.

Siirry artikkeliin

Riittääkö 100 litraa tankkiseokseen?

Tankkiseoksen vesimäärän vähentäminen nopeuttaa ruiskutustyötä. Systeemisillä aineilla teho voi olla jopa parempi sadalla litralla, kun taas kosketusvaikutteisilla kannattaa pysytellä kahdessasadassa litrassa. Trendi on kohti pienempiä vesimääriä, mutta olosuhteet on aina otettava huomioon.

Siirry artikkeliin

Armahdus turvepelloille?

Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalla Pohjois-Pohjanmaalla tehdään maankäytön ja ilmastopolitiikan aallonharjalla kulkevaa tutkimusta turvepelloista. Yhteensä 26 hehtaarin alalle levittäytyvän NorPeat-tutkimuskentän avulla selvitetään monitieteellisesti turvepeltojen

aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Toukokuun alun pellonpiennartilaisuudessa esiteltiin tähän mennessä kerättyjä tutkimustuloksia.

Siirry artikkeliin

Sähäkät kevätkylvöt

Kevät oli myöhässä, mutta kylvöille päästiin rytinällä äitienpäivän molemmin puolin. Pellot kuivuivat nopeasti ja kylvökelit olivat lähes täydelliset. Sokerijuurikasala kasvaa siemenmyynnin perusteella edellisvuoden 8 800 hehtaarista 11 000 hehtaariin. Hernealan ennustetaan nousevan 34 600 hehtaarista 36 000 hehtaariin.

Siirry artikkeliin

Kipsi vähentää valumia ja jakaa mielipiteitä

Tutkimuksissa on osoitettu kipsin vähentävän peltojen vesistökuormitusta. Sen käyttöä on tutkittu vuosia, mutta siihen liittyy edelleen epäluuloja.

Siirry artikkeliin

Tautitorjunnan kannattavuus

Pitkäaikaisdataan perustuvien tehokkuus- ja satotulosten ohelle on laskettu viljojen tautitorjunnan taloudellista kannattavuutta. Ohralla tautitorjunnan kannattavuus oli keskimäärin 94 ja vehnällä 29 euroa hehtaarilta.

Siirry artikkeliin