Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 21.3.2024

Lannoitekaupan uusi normaali

Euroopan kaasukriisi on ohi ja sitä myötä lannoitteiden hinnat laskusuunnassa. Täydellistä paluuta entiseen ei kuitenkaan ole. Euroopan komissio arvioi energian ja sitä kautta lannoitteiden jäävän sotaa kalliimmalle tasolle seuraavaksi 10 vuodeksi. KM ennustaa kolmosella alkavia avaushintoja.

Siirry artikkeliin
/ 21.3.2024

KM Satokisassa kauran vuoro

Nyt on aika päivittää kauraennätys uusiin lukemiin. KM:n satokilpailun suurin kaurasato on vuodelta 2016 ja se on 8 820 kiloa hehtaarilta. Joko tällä kasvukaudella päästäisiin yhdeksän tonnin yli? Ilmoittaudu satokisaan huhtikuun puoliväliin mennessä.

Siirry artikkeliin
/ 11.3.2024

YEN-mestaria etsimässä

Kari Alasaari, Samuel Jussila ja Risto Tupi osallistuivat Englannissa YEN-seminaariin tammikuun lopussa. Alasaari palkittiin YENin kolmanneksi suurimmasta kaurasadosta ja satopotentiaalin saavutuksesta kahdella pronssimitalilla. Seminaarista jäi reppuun kotiinviemisiksi paljon uutta tietoa ja hyviä kontakteja.

Siirry artikkeliin
/ 7.3.2024

Uusi lannoitevalmistelaki – Biostimulanttien tehokkuusväittämät testissä

Biostimulanttien luvataan parantavan kasvien tuottavuutta ja edistävän selviytymistä epäedullisissa olosuhteissa sekä vähentävän tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, käyttötarvetta. EU:n uusi lannoitevalmisteasetus edellyttää valmistajilta myös näyttöä biostimulanttien tehosta.

Siirry artikkeliin
/ 21.2.2024

Viljan hinta vakiintuu

Verraten heikko sato pysäytti viljan hinnan laskun syksyllä, mutta merkittäviä hintamuutoksia siitä ei seurannut. Keskimääräistä heikommasta sadosta huolimatta viljaa korjattiin Suomessa kuitenkin selvästi parinvuoden takaista katovuotta enemmän. Tämän seurauksena myös markkinareaktiot ovat olleet maltillisempia. Maltillisuus johtuu sekä maailmanmarkkinoiden rauhoittumisesta että yleisestä epävarmuuden vähentymisestä. Viime kädessä kyse on kuitenkin siitä, että Suomessa korjattu viljasato ylittää selvästi kotimaisen kulutuksen. Viljaa riittää myös vientiin.

Siirry artikkeliin
/ 15.2.2024

Myllyt haluavat Quarnaa

Laadultaan varmimman Quarnan manttelinperijöitä on jonossa asti, mutta myllyt pyytävät markkinoilta yhä Quarnaa. Laadukkaalle leipävehnälle on kysyntää, sillä se on eniten käytetty myllyvilja Suomessa. Uuden sadon hintatarjous on helmikuun alussa pörssihintaa kovempi.

Siirry artikkeliin
/ 8.2.2024

Sieni torjunta-aineena rapsin solukossa

Turun yliopiston tutkijaryhmä onnistui viemään useille hyönteisille haitallisen Beauveria bassiana –sienen rapsiin. Sieni istutettiin rapsin siemeniin peittaamalla ne sieni-itiöliuoksessa. Näin sieni saatiin kasvavan taimen solukkoon.

Siirry artikkeliin
/ 25.1.2024

Niukasti uusia valmisteita

Glyfosaattimyrsky laantui, kun komissio antoi tehoaineelle uudelleenhyväksynnän kymmeneksi vuodeksi. Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetusehdotus kaatui EU-parlamentin täysistunnossa, ja jätti monta asiaa, kuten ruiskudroonien käytön, vellomaan vaalien yli. Tukes hyväksyi viime vuonna ennätyksellisen vähän uusia valmisteita.

Siirry artikkeliin
/ 18.1.2024

Kauran kysynnän huippu on nyt

Kaura on tulevan kasvukauden kannattavin vilja – jos hinnan kiinnittää nyt. Uuden sadon kauran hinnat liikkuvat 225–240 euron tuntumassa ja vientikauraa kiinnitettiin joulukuun kampanjoissa 250 euron tonnihintaan. Kaura on nyt vähissä koko Euroopassa, mutta hinta voi romahtaa syksyllä.

Siirry artikkeliin
/ 22.12.2023

Lannoitetuotanto EU:ssa laskee – kilpailun puute nostaa hintoja

Lannoitevuoden aloitus oli täynnä tiukkoja käänteitä, eikä markkinoiden epävarmuudesta ole päästy vieläkään kunnolla eroon. Kesän ja alkusyksyn pätkittäinen kaupankäynti ja yksittäisiksi jääneet kauppapäivät eivät kerro hyvää lannoitemarkkinoiden toiminnasta. Lannoiteteollisuutta painaa raaka-ainemarkkinoihin liittyvä epävarmuus ja tuottajia Suomessa syksyn heikko sato. Vaarana on, että epävarmuuden kustannukset siirtyvät kilpailun ja markkinainformaation puuttuessa maatalouden maksettavaksi.

Siirry artikkeliin
/ 21.12.2023

Hiiliviljely ei pelasta ilmastoa

Peltomaasta on jo jonkin aikaa kaavailtu hiilinielua metsien rinnalle. Todellisuudessa maaperän kyky varastoida hiiltä pitkäaikaisesti on vasta tutkimuksen alla. Ilmiötä on todennäköisesti liioiteltu, mutta sen ympärille on ehtinyt jo rakentua erilaisia hiilikauppaa mahdollistavia alustoja.

Siirry artikkeliin
/ 9.12.2023

Päästölähteestä hiilinieluksi

Soinilainen Matti Alatalo muutti vanhan, yli 30 hehtaarin suuruisen turvenevan rehupelloksi pihvisonneille. Varsinkin ruisvehnällä entisen nevan sadot osuivat kohdilleen.

Siirry artikkeliin
/ 6.12.2023

Turvemaille haetaan kestävämpää käyttöä

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 14 alueellista ja valtakunnallista toimijaa on perustanut turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin edistämään turvemaiden kestävää käyttöä. Erillisellä TIME-hankkeella haettiin yhdessä pilottitilojen kanssa eri hiiliviljelyn menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää turve- ja kivennäismaapeltojen kasvihuonekaasupäästöjä sekä kivennäismailla lisätä hiilen sidontaa.

Siirry artikkeliin
/ 30.11.2023

Satonäkymät korkeimmillaan heinäkuussa

Kuluneen kasvukauden tapahtumia on ehditty kerrata jo useampaan otteeseen. Puheissa usein toistuva toteamus päti tänä vuonna entistäkin osuvammin: sato tiedetään…

Siirry artikkeliin