Satoennätyksiä luvassa
Aleksi Alannon Avenue korjattiin ensimmäisenä elokuun puolivälissä ja sen sato yllätti. Heti perään punnittiin Tommi Hasun ja Kaarle Tavelan luomukaurat, ja luomuennätys meni rikki. Toiveet uudesta kauraennätyksestä kohosivat tässä vaiheessa. Puolet kauroista on laossa, joten myös satotappioita ja laatuongelmia on tiedossa.
Heinä-elokuun rankkasateet tekivät selvää jälkeä muhkeissa kisakauroissa. Ensimmäisenä osumaa otti multamaalla Huittisten Vesiniityssä kasvava Ari Siivosen Nestor.
Se oli kisan ennakkosuosikki, mutta 23.7. sattunut paikallinen ja raju ukkosmyrsky lakoonnutti sen kolmesta kasvunsäädekierroksesta huolimatta. Samana päivänä alastarolaisen Kimmo Polon Jackyyn tuli osumaa päisteisiin.
Kasvinsuojelun nollaruutuja oli kumossa jo tätä ennen. Alastarolaisen Martti Tytykosken nollaruutu lakoontui 19.7. ja myöhemmin muitakin kohtia pellosta. Markus Yli-Lähteen Jacky Loimaalla sai niskaansa rajusti vettä 27.7. Myös Severi Mäkelän Matty Vampulassa otti osumaa kuten myös Tommi Hasun Proxy Kouvolassa.
Tämän jälkeen kumoon meni Aimo Koskisen Hurja Sastamalassa, Ville Koivuniemen Scotty Viljakkalassa ja lopulta myös Antti Mäkisen Nestor Evijärvellä. Onneksi puolet kauroista pysyi pystyssä.
Puinnit alkoivat elokuun puolivälissä
Lämpösummaa kertyi tavanomaista nopeammin ja kaurat valmistuivat ennätysaikaisin. Ensimmäisenä kisakauran pääsi korjaamaan Aleksi Alanto Salon Halikossa. Alannon Avenue-kaura puitiin ja punnittiin elokuun 15. päivä.
Hehtaarin alan mittasi Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Timo Teinilä Mustialasta. Ala mitattiin Topcon GNSS -kartoituslaitetta vastaavalla laitteella. Alue oli noin 220 metriä pitkä ja 40 metriä leveä.
Traktori ja peräkärry punnittiin tyhjänä etukäteen Salon Hyötykäyttö Oy:n punnituspisteessä, ja sitten uudelleen täytenä. Puintikosteus (15 %) saatiin uunituksen jälkeen Viljelijän Bernerin Salon toimipisteeltä. Sen mittasi Liisa Harkkila.
Viralliset laatuanalyysit kuivatusta kaurasta tehdään Raision Nokian myllyn laboratoriossa.
Seuraavana vuorossa oli Tommi Hasu Kouvolan Oravalasta. Hasun luomu-Proxy oli vakuuttava ilmestys, ja sato oli sen mukainen. Hasu viljelee luomupuhdaskauraa Helsingin Myllylle. Kun hinta on kiinnitetty hyvissä ajoin, ja ensimmäisen sadan hehtaarin keskisato huiteli yli neljässä tonnissa, oli isännällä syystäkin suu messingillä.
Seuraavat sata hehtaaria eivät ole yhtä hyviä, mutta Hasu odottaa kolmen ja puolen tonnin keskisatoa koko kaura-alalta. Tärkeää on myös se, että kaurat saadaan korjattua hyvissä olosuhteissa kuivina ja lisäksi paalattua kuivaa olkea talveksi. Usein kauran korjuu venyy pitkälle syyskuuhun.
Hasun Proxy punnittiin siirrettävällä ajoneuvovaa’alla, koska lähellä ei ollut saatavilla muuta punnituspaikkaa. Puintikosteus oli 15 prosenttia.
Elokuun 20. päivä oli vuorossa kisan toinen luomukaura, Kaarle Tavelan Scotty Kangasalla. Scotty viljellään luomusiemeneksi. Kylvökoneena on System Cameleon, jolla saa ällistyttävän puhdasta jälkeä.
Kangasalan kasvukausi oli kuiva, mutta kaura yllätti. Maan kasvukuntoon on panostettu, ja se näkyi. Tavelan kauran keskisato oli yli neljä tonnia hehtaarilla ja kisalohkon sato yllätti isännän itsensäkin.
Samana päivänä puitiin Pekka Eskolan Jacky Mellilässä, AgriSimolan Avanti Orimattilassa ja Pekka Kultin Proxy Isossakyrössä. Tästä jatkettiin seuraavana päivänä Ari Siivosen Nestorilla.
Kahdeksan tonnia meni rikki jo tässä vaiheessa, joten odotukset uudesta satoennätyksestä ovat ilmassa. Mutta se myös huomattiin, että varhainen lakoontuminen vie sadosta vähintään tonnin pois, jopa enemmän. Ennätyksiä odotetaan siis pystykasvustoista. Viimeisimmät puinnit venyvät syyskuulle, joten jännitettävää riittää.
Maalajin vaikutusta sadon määrään on pohdittu kisaryhmässä myös. Mukana on paljon kevyitä maita, entistä järvenpohjaa, kuivattua suota tai jokivarren multamaata. Niissä kasvaa kyllä runsaasti biomassaa, mutta jyväsato jää monesti kevyemmäksi kuin kovemmilla mailla.
Jokaiselta kisalohkolta on otettu maanäyte, joten sadon määrää, maalajia, kasvukuntoa, sademäärää ja tuotantopanosten käyttöä voidaan verrata toisiinsa.
Kolmen kerroksen satoa
Boreal Kasvinjalostuksen Hanna Haikka tutki Lapualla Kari Alasaaren BOR Leenan kasvustoa kauranjalostajan silmin.
”Kasvustosta näkyy hyvin kasvukauden olosuhteet”, Haikka kertoi. Elokuun ensimmäisellä viikolla pääverson jyvät olivat jo keltaiset, ensimmäisen sivuverson kellastumassa ja kolmannen röyhyn täysin vihreitä.
Tässä on kolmen kerroksen satoa, Haikka selitti. Kuuma alkukasvukausi on kasvattanut pääverson nopeaan tahtiin, ja röyhy on jäänyt pieneksi. Seuraava röyhy on selkeästi suurempi, ja sen korsi on kasvanut pidemmäksi.
Alasaari pohti toisen kasvunsäädön ajoitusta ja määrää, sillä kakkosröyhy on kasvanut liian pitkäksi, ja päässyt korrensäätökäsittelyltä karkuun.
Sitten Leena on päättänyt tehdä vielä kolmannen röyhyn, koska maassa riittää paukkuja ja kasvukautta on jäljellä. Tämä on tyypillistä suuren satopotentiaalin lajikkeille, Haikka selitti.
Kasvustossa näkyi hyvin myös abortoituneet ja tyhjät jyvät, joissa siitepöly ei ole ollut kuumuuden vuoksi elinkykyistä. Kaura abortoi aina osan jyvänaiheista, mutta tänä kesänä myös pölyttymisessä oli ongelmaa, Haikka selitti.
Fusariumia ja kehälaikkua
Tämän kasvukauden uusi ilmiö oli kehälaikun runsaus ja rajuus. Voimakkaimmin kehälaikku iski Riku Ollin Hurjaan Mynämäellä. Kehälaikku levisi kasvustoissa jo kesäkuun puolella.
Kehälaikku on Pseudomas-bakteerin aiheuttama tauti, eivätkä viljojen tautiaineet tehoa siihen. Yleensä se jää kasvuston alalehdille, eikä sillä katsota olevan satovaikutusta, Haikka selitti.
Se on yleinen muillakin kauranviljelyalueilla kuin Suomessa, mutta siihen ei ole juuri kiinnitetty huomiota, koska se ei ole aiheuttanut suurempia ongelmia.
Tällä kasvukaudella kehälaikku nousi ylimpiin lehtiin asti ja se mädännytti kauran kortta. Tätä ei ole havaittu aiempina vuosina. Kehälaikkua löytyi jonkin verran melkein kaikkien kaurakisaajien pelloilta.
Kaikkien kaurakisaajien pelloilla jylläsi myös Fusarium. Sen voi olettaa aiheuttavan jonkin verran laatuongelmia. ◻
