Kansalaisvaikuttaminen kuuluu demokratiaan, mutta lain rikkominen ei

Syyskuussa nähtiin monella tapaa käsittämätön teko ja tapahtuma. Meillä on olemassa tässä maassa toimiva edustuksellinen demokratia ja syyskuinen teko oli keino yrittää sitä horjuttaa. Kansalaisvaikuttaminen on yksi demokratian hienoimpia asioita. Valta kuuluu kansalle, joka demokraattisissa kunta-, alue-, eduskunta-, ja presidentinvaaleissa saa valita ne henkilöt, jotka kulloinkin päätöksenteossa valtaa käyttää. Vallankäyttäjiin voi ja saa olla yhteydessä ja voi vaikuttaa asioiden käsittelyyn, sekä päätöksentekoon tätä kautta.

Mielipiteenilmaisun ja sananvapauden merkitys on keskeinen osa demokratiaa ja hyvä niin, kunhan se tehdään lain rajoissa. Teiden tukkiminen ja eduskuntatalon töhriminen ei todellakaan kuulu tähän joukkoon. Ne ovat jotain ihan muuta. Tätä syyskuista ”maalausurakkaa” tutkitaan käsittääkseni törkeänä vahingontekona ja se ei ole minkään poliittisen asian tai demokratian edistämisen keino. Seurataan mikä on tutkintaprosessin lopputulos ja tuomio. Ainakin puhdistustyö on osoittautunut huomattavan hankalaksi ja on mahdollista, että joudutaan vaihtamaan vielä saumausmassoja.

Mitä ko. liike tällä järjettömyydellä haki? Näkyvyyttä ja sen lisäksi näkyvyyttä. Jotta en itse anna sitä näkyvyyttä, jätän toimijoiden nimet kirjoittamatta, mutta pakko sanoa, että näkyvyyttä he onnistuivat saamaan. Kaikki tiedotusvälineet ja some täyttyivät tästä asiasta. Juuri tätä he varmasti myös hakivat, mutta oliko oikein, että vielä A-Studioon kutsutaan tästä aiheesta keskustelemaan? Vahingonteon ”mainosnäkyvyys” mediasta markkinaehtoisesti ostettuna olisi maksanut satojatuhansia. Nyt se saatiin hankittua laittomalla toiminnalla.

Mitä tulee syyskuisen mielenilmaisun syyhyn, turpeen louhintaan? Ensinnäkin turvetta ei louhita, sitä nostetaan. Turpeennoston määrä on muutamassa vuodessa laskenut paljon. Nykyisin nostetaan noin neljäsosa muutaman vuoden takaisesta määrästä. Tämä on seurausta joukosta poliittisia päätöksiä ja tässä niistä muutamia: turve luokiteltiin uusiutumattomaksi, turpeen verotusta on kiristetty ja päästökauppa on nostanut sen käytön hinnan korkealle. On siis tapahtunut se, mitä poliittisesti on haluttu.

Tässä on yksi iso ongelma, aikataulu ja maailmantilanne. Olen täysin samaa mieltä siitä, että polttoon perustuva lämmön, tai sähkön- ja lämmönyhteistuotanto vähenee. Sähköistyminen etenee ja monet toimijat ovat hankkineet sähkökattiloita. Nyt on vaan tilanne se, että kivihiilen käytöstä on luovuttu ja meillä on kiinteissä polttoaineissa käytössä kaksi kotimaista raaka-ainetta: turve ja puu. Näiden lisäksi Suomessa poltetaan muun muassa Italiasta tuotua jätettä, mutta isossa kuvassa raaka-aineita ovat nuo kaksi.

Mitä on tapahtunut viime vuosina? Venäjän aloittama hyökkäysota laukaisi samaan aikaan monia kriisejä. Kuvaan seuraavassa mahdollisimman lyhyesti vaikutuksia saha-, metsä-, ja energiateollisuuteen. Tuontipuuta on tuotu viimevuosina Venäjältä noin 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämä määrä pitää sisällään sellu-, tukki- ja energiapuuta. Rajan taakse jäi myös tuontiturvetta. Lopputulos tästä on se, että kotimainen puunkysyntä on noussut reilusti.

Ensin lämmöntuotannosta. Poliittinen päätös kivihiilestä luopumisesta on tehty ja laki astuu voimaan 2029, mutta käytännössä lähes kaikki laitokset ovat siitä jo luopuneet. Tilalle on ollut turve ja energiapuu. Turpeen käyttö on vähentynyt, kuten jo aiemmin totesin ja energiapuunkäyttö on kasvanut todella paljon. Energiapuun hinnannousu on ollut todella rajua ja se on samalla vaikuttanut paljon puumarkkinoihin. Ainespuun kokoista tavaraa ohjautuu polttoon kasvavia määriä. Nousseet raaka-ainekustannukset on viety kuluttajahintoihin ja monilla alueilla ovat kaukolämmön hinnat nousseet hurjasti.

Metsäteollisuus on saanut kasvavasta energiapuutoimialasta itselleen kilpailijan ja metsänomistajan näkökulmasta tilanne on lyhyellä aikavälillä ollut hyvä. Kilpailu on kasvanut ja puun hinta on noussut. Mekaaninen metsäteollisuus on huippusuhdanteen jälkeen kovilla, kun kilpailu puumarkkinoilla pitää myös tukkipuun hintaa korkealla.

Lyhyesti sanottuna puumarkkina oli jo valmiiksi lämpenemässä, mutta Venäjän tuontipuun loppuminen aiheutti vielä rajumman muutoksen. Tilanne näyttää mielestäni haastavalta.

Kansantalouden ja viennin kannalta olisi toivottavaa, että jalostava teollisuus pysyy Suomessa ja vientiteollisuus ei saisi tilanteessa kohtuuttomia kolhuja. Samaan aikaan ihmiset haluavat asua lämpimissä kodeissa ja käydä lämpöisessä suihkussa. Asioita on siis yhteensovitettava.

Mielestäni olisi järkevää tehdä ainakin vuoteen 2030 ulottuva strategia, missä linjattaisiin energian käytöstä ja hankinnasta sekä polttoaineista. Mihin tämä voisi johtaa, niin todennäköisesti työn lopputuloksena syntyisi koko kansantaloutta voimistava toimintamalli. Villi arvaus on, että tässä mallissa tarvitaan myös turvetta. ◻