Suomen suurimmat maatilat 2023

Peltopinta-alaltaan Suomen suurimman maatilan titteliä pitää edelleen hallussaan pääosin läntisellä Uudellamaalla viljelevä Niko Ahlqvist. Hänellä oli kevään 2023 tukihaussa peltoa 1 636 hehtaaria. Aiemmin Ahlqvist on ollut ainoa yli tuhannen hehtaarin viljelijä, mutta viime vuonna kauhavalainen HH Jalasto Oy nosti viljelyalansa 1 001 hehtaariin. Tuhannen suurimman maatilan joukkoon pääsi nyt 229 peltohehtaarilla.

KM on seurannut vuodesta 2007 lähtien kahden vuoden välein maatilojen peltoalojen kehitystä. Muutos on ollut merkittävä erityisesti peltoalaltaan isojen tilojen kohdalla.

Tuhannen suurimman maatilan joukkoon pääsi vuoden 2007 tukihaussa 146 hehtaarilla, kun 2023 siihen vaadittiin 229 hehtaaria.

2023 tukihaussa oli jo yli 3 100 tilaa, joilla oli yli 146 hehtaaria peltoa.

Suomen suurimman maatilan titteli on edelleen tiukasti Niko Ahlqvistilla, jolla oli viljelyssä 1 636 hehtaaria peltoa. Tästä omaa peltoa oli 605 ja vuokramaata 1 031 hehtaaria.

Suurin oma peltopinta-ala löytyy listan 5. sijalla olevalta TH Mehtälä Oy:ltä, jolla on omaa peltoa 621 hehtaaria.

Tukea haki pinta-alan perusteella 43 000 tilaa

Maatilatilastot muuttuvat joka päivä, sillä vuosittain yli tuhat tilaa lopettaa toimintansa eli joka päivä noin kolme maatilaa lopettaa toimintansa.

Luken uusimman tilaston mukaan Suomessa on 42 271 maatilaa, mutta KM:n Ruokavirastolta saaman listauksen mukaan pinta-alaperusteisia maataloustukia haki keväällä 2023 43 077 maatilaa. Joukossa on toki vajaat parisataa tilaa, jotka ilmoittavat päätuotantosuunnakseen kasvihuoneviljelyn, mutta valtaosalla näistäkin tiloista löytyy myös normaalia peltoviljelystä.

Vuonna 2021 samoin kriteerein tiloja oli 46 533 eli kahdessa vuodessa tilamäärä on pienentynyt 3 456 maatilalla.

Kasvua vain suurimmassa kokoluokassa

Maatilojen rakennekehitys on puhuttanut Suomessa aina. Useimmiten arvioidaan, että pienet tilat lopettavat ja niiden pellot siirtyvät isommille tiloille. Toki näinkin tapahtuu, mutta kun asiaa tarkastellaan tilakokoluokittain, huomataan, että ”tilakatoa” tapahtuu myös suurien tilojen joukossa.

KM:n vertailussa tilat on ryhmitelty seuraavasti: Alle 10 ha, 10–20 ha, 20–30 ha, 30–50 ha, 50–100 ha, 100–200 ha ja yli 200 hehtaaria. Vuosien 2021 ja 2023 välillä ainoastaan suurimman kokoluokan eli yli 200 hehtaarin maatilojen määrä on kasvanut 120 tilalla. Kaikissa muissa kokoluokissa tilamäärä on vähentynyt. Esimerkiksi 50–100 peltohehtaarin tiloja oli 2023 613 vähemmän kuin 2021.

Siirtymää kokoluokasta toiseen tapahtuu erityisesti vuokramaiden kautta ja tila voi välillä kasvaa ja välillä pienentyä vuokrasopimusten muutosten takia, mutta trendi on selvä. Maataloudesta luopuvien tilojen joukossa on entistä enemmän yli 50 hehtaarin tiloja. Vuonna 2023 yli 50 hehtaarin tiloja oli 14 760 kappaletta, kun 2021 niitä oli 15 300 kappaletta.

Pieniä tiloja edelleen paljon

Vaikka rakennekehitys etenee vauhdilla, on Suomen tilarakenne edelleen pientilavaltainen. Parhaiten sen havainnollistaa mediaani ja keskiarvo.

Suomen maatilojen mediaanikoko (eli koko maatilajoukon keskimmäisen maatilan pinta-ala) on 30,35 hehtaaria, kun taas keskipinta-ala (maatilojen koko peltopinta-ala jaettuna kokonaismäärällä) on 52,5 hehtaaria. Tukien hakijoista lähes 16 000:lla on alle 20 hehtaaria peltoa.

Tilasto vai emävalhe?

Vaikka KM:n listaus tulee suoraan tukia hallinnoivalta Ruokavirastolta, ei sekään kerro koko totuutta maatalouden rakenteesta ja ennen kaikkea siitä, miten maataloutta harjoitetaan.

Moni listalla oleva maatila tekee tiivistä yhteistyötä toisten tilojen kanssa ja usein myös yhteisillä koneilla. Neljä 50 hehtaarin maatilaa saattavat käytännössä toimia yhdessä 200 hehtaarin tilana ja sen mukaisella kalustolla. Toisaalta yksittäinen 50 hehtaarin tila saattaa ostaa kaiken konetyön urakointina.

Myöskään tilojen sijainti ei välttämättä ole sama kuin tuenhakijan asuinpaikka. Listalta löytyy esimerkiksi paljon helsinkiläisiä viljelijöitä, koska he asuvat Helsingissä, mutta maatila on muualla. Sama pätee myös yhtiömuotoisiin maatiloihin, sillä niiden sijainti voi olla eri kuin yhtiön kotipaikka ja yhtiön nimi ei viittaa maatalouteen millään tavalla. Esimerkkinä tästä olkoon KM:n entisen kolumnistin Ilkka Herlinin Paraisilla viljelemä Qvidjan kartano. Tilaa ei löydä hänen tai kartanon nimellä tai Paraisten kunnan kautta, vaan Herlinin sijoitusyhtiön Wipunen varainhallinta Oy:n alta Helsingistä.

Yhtiömuotoisten maatilojen osakkaat saattavat viljellä peltoja myös ”omiin nimiinsä”, joten KM:n suurimpien tilojen lista ei ole ehdoton totuus, mutta kuitenkin paras mahdollinen saatavilla oleva tieto.

KM:n digistä ja verkkosivuilta lisää

Painetussa lehdessä listaamme peltoalaltaan vain 50 suurinta maatilaa, mutta digilehdestä KM5/24 löytyy lista tuhannesta suurimmasta maatilasta. Voit käydä ostamassa digilehden 9,90 eurolla, kunhan käyt ensin rekisteröitymässä sivuillamme.

KM:n kestotilaajille on verkkosivuilla palvelu, jossa on listattuna kaikki yli 50 peltohehtaarin tilat pinta-alan mukaan.

Tiloja voi luokitella nimen, kunnan, peltopinta-alan, tuotantotavan (luomu vai tavanomainen), oman pellon ja vuokrapellon avulla. ◻