Aurinkovoimala sopii tee-se-itse-rakentajalle

Sähköä tuottavat aurinkopaneelit yleistyvät hyvää vauhtia. Moduulimainen rakenne tekee aurinkosähkövoimalasta sopivan myös omatoimirakentajalle.

Aurinkopaneelit yleistyvät Suomessa nopeasti jo muissakin kohteissa kuin kesämökeillä. Paneeleiden halventuneet hinnat ovat madaltaneet investointikynnystä ja monilla maatiloillakin mietitään vakavasti aurinkoenergian tuotantoa. Maatiloilla on yleensä kattopinta-alaa runsaasti hyödynnettäväksi paneeleiden kiinnitysalustana.

Lappeenrannan seudulla on jo kolmena vuonna hankittu aurinkovoimaloita yhteistilauksena Saksasta. Aurinkovirta-nimellä tunnettavan hankkeen puuhamiehenä on diplomi-insinööri Vesa-Matti Puro, joka on perehtynyt kiinteistökohtaisten aurinkovoimaloiden asennukseen. Puro on opastanut ja kannustanut rakentajia omatoimiasennuksiin.

Kaikkiaan aurinkosähkön tuotantotehoa on hankittu Puron vetämän Aurinkovirta-hankkeen kautta jo 800 kWp:n verran 120 voimalaan tai niiden laajennukseen. Kilowattipeak (kWp) tarkoittaa huipputehoa, jolla aurinkosähköä saadaan parhaimmillaan tuotettua.

”Megawatti menee rikki tänä vuonna”, Vesa-Matti Puro sanoo.

Pääosa Puron konsultoimista aurinkovoimaloista sijaitsee Lappeenrannan lähiympäristössä. Pääosin tilaukseen osallistuneiden henkilöiden itsensä rakentamia voimaloita löytyy Kaakonkulman lisäksi muualtakin Etelä- ja Itä-Suomesta.

Vesa-Matti Puro kertoo yhteishankinnan lähteneen liikkeelle vuonna 2012, kun Lappeenrannan Energia ilmoitti ryhtyvänsä ostamaan aurinkoenergiaa. Tuolloin Lappeenrannan seudulla ei ollut vielä aurinkoenergian tuotantoa ja ensimmäinen voimalakin, joka rakennettiin Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle, oli vasta suunnitteluvaiheessa.

”Mietimme ystäväni Petri Savolaisen kanssa, että mitäpä jos saisimme kerättyä parikymmentä kotitaloutta, jotka rakentaisivat aurinkosähkövoimalan Lappeenrantaan.”

Kaksikko sai paikalliseen sanomalehteen ennakkojutun keväällä 2013, jonka seurauksena 20 kiinteistönomistajaa lähti mukaan ensimmäiseen yhteistilaukseen. Osallistujilta veloitettiin vain kuljetuskustannukset, muu hankkeen eteen tehty työ oli talkoota.

Sen jälkeen on vuosittain tilattu komponentteja yhteistilauksena Saksasta. Näin on tarkoitus tehdä tänäkin vuonna.

Mitoituksesta liikkeelle

Vesa-Matti Puro sanoo, että ensimmäisenä aurinkovoimalaa suunniteltaessa lähdetään liikkeelle oman kohteen sähkönkulutuksesta. Puron mukaan aurinkovoimalan koon hahmottelu on tilastollista haarukointia. ”Mikä osa tietyn kokoisessa voimalassa tuotetusta sähköstä saadaan omaan käyttöön ja mikä osa joudutaan syöttämään verkkoon.”

Realistista laskelmaa voi Puron mukaan tehdä esimerkiksi siten, että aurinkovoimalalla voi tähänastisten kokemusten mukaan ajatella tuottavansa kolmasosan kohteen vuotuisesta sähkönkäytöstä. Tästä määrästä puolet voitaisiin saada omaan käyttöön.

”Esimerkiksi jos ajatellaan, että 20 000 kWh:n tuotannosta voitaisiin saada puolet omaan käyttöön, tällöin vuosittaisen sähkönkulutuksen pitäisi kohteessa olla yli 60 000 kWh.”

Mikäli sähkön kulutus on tasaista, on laskelman teko helpompaa kuin tapauksissa, joissa kulutuksessa on piikkejä. Esimerkkeinä viljankuivaus, joka ajoittuu tiettyyn vuodenaikaan tai maidonjäähdytys, joka kuluttaa sähköä tasaisesti ja enemmän kesä- kuin talviaikaan.

Apuna kannattaa käyttää sähköverkkoyhtiöiden verkkopalveluista löytyviä oman kiinteistön tarkkoja kulutustietoja.

Sen jälkeen kartoitetaan mahdolliset paneeleiden asennukseen soveltuvat alustat, esimerkiksi maatilan rakennusten katot.

Erityisesti lappeiden ilmansuunnat ja mahdolliset lappeita varjostavat esteet kannattaa huomioida. Isot puut tai lappeessa itsessään olevat poikkiharjat, ilmanvaihtohormit tai muut suoran säteilyn esteet voivat peittää paneeleita ja vaikuttaa paljonkin paneeleiden keräämään säteilyyn.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti: Matti Turtiainen
Kuva: Esa Mustonen