Sote-uudistus sai eduskunnan sinetin

Eduskunnan täysistunto hyväksyi 23.6.2021 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön. Näitä tehtäviä hoitamaan perustetaan pääosin maakunta-ajatteluun pohjautuvat hyvinvointi- alueet. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Niissä valitaan 1.3.2022 toimintansa aloittavat aluevaltuustot. Jatkossa aluevaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä.

Tehtävät siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle 1.1.2023 lähtien. Uudellamaalla palveluista vastaa peräti neljä hyvinvointialuetta. Helsingin kaupungille jää ainoana kuntana ko. palvelujen järjestämisvastuu. Uudellamaalla jatkaa myös HUS-yhtymä.

Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan valtaosin valtion rahoituksella ja pieneltä osaltaan asiakasmaksuilla. Rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle. Kunnallisveron vähennys on voimaantulovuonna 2023 kaikissa kunnissa 13,26 prosenttiyksikköä. Valtion ansiotulon verotusta kiristetään vastaavasti. Kenenkään verotus ei uudistuksessa kiristy. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan ja valtion osuutta vastaavasti kasvatetaan.

Kuntien taloudelliset intressit on turvattava, koska kunnan jäsenet ovat rahoittaneet hyvinvointialueille siirtyvää omaisuutta. Kunnilla on usein myös näihin investointeihin kohdistuvaa, vielä maksamatta olevaa velkaa. Voimaanpanolakiin sisällytettiinkin perustuslakivaliokunnan lausuntoon perustuen kunnan taloudellista itsehallintoa turvaava säännös.

Komitean realismi tappoi maakuntaveroromantiikan

Hallitusneuvotteluissa ei sovittu maakuntaveron käyttöönotosta. Puhuttiin vain mahdollisesta maakuntaverosta ja sen valmistelusta. Olin oman puolueeni Keskustan, veropolitiikan vastuuneuvottelija. Kirjasimme vain yhden virkkeen tästä aiheesta: ”Mahdollisen maakuntaveron käyttöönotolla ei ole tarkoitus nostaa verotuksen tasoa.”

Veropolitiikasta keskustellaan aina mielellään myös sellaisissa pöydissä, joissa veroasiantuntemus ei ole läsnä. Niin kävi hallitusneuvottelujen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta käsitelleessä pöydässä. Tämä pöytä kirjasi seuraavaa: ”Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Hallitus käynnistää välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan astuessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja.

Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä.”

Kansanedustaja Aki Lindénin johdolla toiminut valtiovarainministeriön asettama parlamentaarinen ohjausryhmä selvitti hallitusohjelmaan perustuen, ”mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen lisäksi siirtää kuntaa suuremmille itsehallintoalueille”. Ohjausryhmä pääsi yksimielisyyteen vain ympäristöterveydensuojelun tehtävien siirtämisestä hyvinvointialueille 1.1.2026.

Valtiovarainministeriö asetti myös minun johdollani toimineen parlamentaarisen maakuntaverokomitean, jonka tehtävänä oli selvittää maakuntaveron käyttöönottoa. Komitean keskeinen selvitystulos oli, että maakuntavero todennäköisesti johtaisi perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta uhkaavasti verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palvelujen yhdenvertaisuuden heikkenemiseen, vaikka maakuntaveroon liitettävä verotulojen tasausjärjestelmä olisi vahvempi kuin kuntaveroon liittyvä tasausjärjestelmä. Komitea katsoi myös, että pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei vielä luo perustetta maakuntaveron käyttöönottoon. Hyvinvointialueiden verotusoikeus voisi komitean mukaan tulla harkittavaksi tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden tehtävät laajenisivat merkittävästi monialaisemmiksi.

Vielä työn ollessa kummassakin parlamentaarisessa ryhmässä kesken hallitus ”pyyhki pöytää” tällä työllä. Sote-ministeriryhmä päätti jo lokakuun 2020 linjauksessaan, että maakuntaverotuksen valmistelua sekä uusien hyvinvointialueiden tehtävien laajentumista koskevat linjaukset tehdään parlamentaaristen työryhmien työn valmistuttua. Samalla sote-ministeriryhmä sitoutui maakuntaveroa koskevan lainsäädännön valmistumiseen tällä hallituskaudella ja sen voimaantuloon viimeistään vuonna 2026.

Valtiovarainministeriö on 16.6.2021 tehnyt päätöksen, jonka mukaan valmistelua jatketaan Kohti monialaista maakuntaa -hankkeen alla sote-ministeriryhmän lokakuussa 2020 tekemän linjauksen mukaan, vaikkei parlamentaarisen työn tuloksista ole vielä muste ehtinyt kuivua. Hanke tehdään virkatyönä ja määräaika on vuoden 2022 loppu. Parlamentaarisella työllä siis ”pyyhitään pöytää” edelleen.

Vihervasemmisto yhä maakuntaverokiimassa

Vihreät ja Vasemmistoliitto haluavat maakuntaveron siksi, että ne haluavat uuden veron. Verukkeena ne käyttävät kannustinvaikutuksia, joiden mukaan oma vastuu kustannuskehityksestä oman veron kautta motivoisi hyvinvointialueita hoitamaan tehtäviään siten, että tuottavuus kasvaisi. Käytännössä hyvinvointialueiden tehtäväkenttää dominoisivat rahallisesti vuotuiselta arvoltaan noin 21 miljardin euron sote-palvelut, vaikka tehtäväkenttää laajennettaisiinkin maakunnan kehittämistehtäviin. Sote-palvelujen toteuttamistapa on pitkälti valtion sääntelemää. Ei ole siten uskottavaa, että kannustinvaikutukset olisivat merkittäviä. ◻