Vaihtoehtoista kasvatettavaa
Euroopan ja Suomen viljamarkkinat ovat tänä syksynä varsin täynnä tavaraa ja se heijastuu suoraan viljan hintaan.
Viljelijöille ja erityisesti niille, joiden on ollut pakko toimittaa viljaa suoraan puinneilta eteenpäin, hinnat ovat olleet pettymys. Mitkään merkit eivät myöskään viittaa siihen, että hinnat olennaisesti paranisivat tulevan talven ja kevään aikana.
Suurimmaksi viljelykasviksi nousseella kauralla markkinatilanne on erityisen hankala. Rehukauraa on tarjolla paljon ja elintarvikekauran vienti ei vedä viimevuotiseen tapaan, kun Ruotsissa ja monissa muissa kilpailijamaissa saatiin hyvä kaurasato.
Jos Ukrainassa käytävään sotaan saadaan aikaiseksi edes hatara rauha, voi se entisestään heikentää perinteisten viljojen hintoja.
Moni viljelijä miettiikin nyt tarkkaan tulevan kesän viljelykasveja. Syyskylvöisiä kasveja kannattaa saada maahan tilanteesta huolimatta, sillä niiden satopotentiaali on selvästi parempi kuin kevätviljoilla ja myös tukipolitiikka kasvipeitteisyysvaatimuksineen tukee tätä.
Tukipolitiikka mahdollistaa monia vaihtoehtoja, kuten luonnonhoito-, riista-, monimuotoisuus- ja maisemapellot unohtamatta viherlannoitusnurmia. Monille ne ovat yksinkertaisin tapa monipuolistaa viljanviljelyä, mutta markkinoiden kehittymisen kannalta erikoiskasvit olisivat parempi vaihtoehto. Kotimaisten valkuaiskasvien viljelyä on edelleen mahdollisuutta kasvattaa reilusti ja kasvisten käytön lisääntyessä kysyntää on myös varsinaisille avomaalla kasvaville erikoiskasveille.
Tässä numerossa käydään läpi erikoiskasvien viljelyn kehitystä 2023–2025. Suurin kasvaja on ollut herne, joka rehuna syrjäyttää jo tehokkaasti tuontivalkuaista. Sokerijuurikkaalla aletaan kohta hipoa tehtaan kapasiteettia, mutta juurikkaanviljelyssäkin on vielä mahdollisuuksia.
Erikoiskasveihin liittyy aina riskejä. Viljely on vaativaa ja joskus sato saattaa tuhoutua kokonaan. Erikoiskasveissa on aina myös suurempi markkinariski.
Kuituhamppu on katkera muistutus siitä, ettei pelkkä viljely riitä, vaan tuotteille pitää olla ostaja ja jalostaja. Toisaalta esimerkiksi puhdaskaura, kumina ja öljyhamppu ovat osoittaneet, että kun teollinen ja kaupallinen puoli osaavat asiansa, viljelijät kyllä tuottavat raaka-ainetta.
Erikoiskasvit tarvitsevat useimmiten parhaat lohkot eli vaikutus viljamarkkinaan tulisi tehokkaammin kuin sillä, että huonoja lohkoja siirretään ”hömppäheiniksi”. Erikoiskasvien viljely voi tuoda mukanaan myös yhden tärkeän asian eli uudenlaisen innostuksen viljelyyn. Turhan moni viljelijä kokee työnsä tällä hetkellä henkisesti liian raskaaksi ja liikaa itseään toistavaksi.
päätoimittaja
Tarvitaanko julkkisviljelijöitä ja julkisuudessa esiintyviä viljelijöitä?
Monille suomalaisille autoiluohjelmista (Top Gear ja Grand Tour) tuttu Jeremy Clarkson lienee tällä hetkellä Englannin ja ehkä jopa koko maailman tunnetuin maanviljelijä.
Englantilaiset maanviljelijät ja erilaiset maataloustahot pitävät Clarksonin julkista maatalouden harjoittamisen opiskelua erittäin positiivisena asiana, varsinkin kun valtaosa briteistä on etääntynyt maataloudesta vielä paljon kauemmaksi kuin keskiverto suomalainen.
Median edustajana on helppo sanoa, että kaikkien viljelijöiden olisi hyväksyttävä se, että maatalousyrittäminen on yrittäjyyttä ja siihen liittyy aina jonkinlainen määrä julkisuutta. Kaikkien ei toki tarvitse paistatella päivää lehtien kansissa, mutta varsinkin sosiaalinen media merkitsee sitä, että julkiset tiedot ja laillisesti otetut valokuvat ovat jokaisen yrittäjän arkipäivää. Omista tuotteista, tilan työtavoista ja tilan ulkoisesta olemuksesta saattaa saada julkista palautetta, vaikkei haluaisikaan.
Siksi monesti avoin suhtautuminen julkisuuteen ja omista työhön sekä maataloustuotantoon liittyvistä asioista kertominen on koko elinkeinon kannalta parempi kuin ”hiljainen puurtaminen yksinäisyydessä”. Ihmiset ovat kiinnostuneita toisista ihmisistä ja moni vaikeakin asia tulee muille ymmärrettävämmäksi, kun sen kuulee suoraan asianomaisen suusta.
Nuoremmalle maanviljelijäsukupolvelle julkisuus ja erityisesti sosiaalinen media ja erilaiset videopalvelut ovat arkipäivää. Rehelliset kertomukset onnistumisista ja epäonnistumisista tuovat elinkeinolle lisää ymmärrystä ja hyväksyntää ja kanssaviljelijöille tarpeellista tukea.