Täsmäviljelyoppia Hollannista

Tulevaisuuden täsmäviljelty pelto on monimuotoisempi kuin moni luulee ja jokaista kohtaa viljellään eri tavoin, luontoa kunnioittaen ja maaperän elämää vaalien. Parhaat kohdat tuottavat entistä enemmän ja heikot kohdat ovat vihervyöhykkeinä. KM vieraili Euroopan tunnetuimman täsmäviljelijän, Jacob van den Bornen luona ja valaistui.

Teknologiavastaisissa kauhukuvissa tulevaisuuden maatilat ovat tehtaita, joita koneet viljelevät.

Pellot ovat homogeenisia suorakulmioita, joilla risteilee robotteja. Kuvauskopterit valvovat ilmatilaa ja kaikki turha elämä on karkotettu pois, jotta olosuhteet voidaan vakioida.

Lajikkeet on viritetty huippuunsa ja niille annostellaan millintarkasti juuri oikeita lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

Tätä kauhukuvaa levitetään erityisesti vihreissä piireissä ja peräänkuulutetaan “luonnollisuutta”.

Siksi onkin hätkähdyttävää kuulla Euroopan pisimmälle ehtineen täsmäviljelijän puhuvan luontoäidistä, monimuotoisuudesta ja luonnonmukaisuudesta. Ja kuinka juuri teknologia mahdollistaa tällaisen viljelyn.

Maaperän elämää ei tarvitse enää tappaa monilla ajokerroilla, voimakkailla muokkauksilla ja pellon tiivistämisellä. Heikoimmat nurkat voi kylvää kukkaniityiksi ja lannoituksessakin voidaan pikkuhiljaa siirtyä kokonaan orgaanisiin valmisteisiin.

Hollantilainen perunanviljelijä Jacob van den Borne on Euroopan googlatuin viljelijä. Hän on kysytty luennoitsija, jonka ajatuksia kuunnellaan Euroopan unionin maatalouspolitiikan valmisteluryhmiä myöten.

Van den Borne puhuu pelloistaan kuin lastentarhoista, joissa vaalitaan jokaista yksilöä oikealla tavalla. Tarhoissa hyväksytään erilaisuus ja erilaiset toiminnot. Ne eivät ole mitään homogeenisia kasvatustehtaita.

Luomuviljelijät julistavat olevansa ennen kaikkea maanviljelijöitä, mutta van den Borne haluaa olla kasvinkasvattaja, joka luotsaa jokaisen yksilön kehdosta hautaan juuri oikealla tekniikalla.

Van den Bornelle peltomaan hyvinvointi on itsestäänselvyys ja hän on siirtynyt jo seuraavalle tasolle.

Ennen kaikkea hän on uusi, uljas, eurooppalainen viljelijä, joka ei seiso nurkassa kaupunkilaisten haukuttavana tai poliitikkojen ja kauppiaitten pelinappulana.

Jacob van den Borne on ottanut ohjat omiin käsiinsä eikä pyytele anteeksi ammattiaan tai tekemisiään. Hänen kuuntelemisensa on lähes voimaannuttava kokemus ja mullistaa monta kohtaa omassa ajattelussa.

Täsmäviljely voi pelastaa maailman jos niin haluamme. Ja kyllähän me haluamme.

Mitä on täsmäviljely?

Uuden täsmäviljelylaitteen ostaminen ei tee kenestäkään hyvää viljelijää, paukauttaa Jacob van den Borne heti alkuun.

“Monet luulevat, että täsmäviljelylaitteet lisäävät satoa ja sadon laatua, mutta he ovat väärässä.”

Laitteet voivat toki auttaa, mutta täsmäviljelyyn siirtymisen on tapahduttava aivan ensiksi korvien välissä. Useimmat ajattelevat täsmäviljelyn olevan uusinta uutta teknologiaa, enintään 15 vuotta vanhaa.

Jacob van den Borne haastaa tämän ajatuksen, ja esittelee isoisänsä viljelymuistiinpanoja. “Isoisä merkitsi päivittäin muistiin viljelyyn liittyviä asioita”. Jos isoisä näki pellossa ongelmakohdan tai onnistumisen, hän selasi muistikirjaansa ja selvitti syyn.

Täsmäviljely perustuu dataan. Tärkein asia täsmäviljelyssä ei ole teknologia vaan tieto. On tärkeää oppia omista virheistään, näin tulee paremmaksi viljelijäksi, van den Borne selittää, ja määrittelee täsmäviljelyn näin: Tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Lue koko teksti KM:stä.

Teksti ja kuva: Annaleena Ylhäinen