Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

tuotanto

  • Kotieläintuotanto
/ 7.7.2026

Hidaskasvuinen broilerintuotanto kasvattaa kustannuksia ja ympäristövaikutuksia

Uusi tutkimus Luonnonvarakeskuksessa vertasi tavanomaista broilerintuotantoa ja hidaskasvuista tuotantotapaa. Tulokset ovat selkeitä: hidaskasvuinen tuotanto on kalliimpaa, ja siitä syntyy enemmän ympäristövaikutuksia, mutta toisaalta eläinten hyvinvointi saattaa jalosteen vaihdon myötä parantua.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 16.4.2025

Puhtaita viinirypäleitä Suomesta

Kotimaisia rypäleitä tuotetaan tulevaisuudessa toivottavasti nykyistä enemmän. Tällä hetkellä Suomessa kasvatettujen rypäleiden markkinat ovat Suomessa, mutta virallinen statusmuutos voi tuoda tähän muutoksen.

Siirry artikkeliin

10.10.2023

Lihamarkkinoilla Kiina-krapula

Euroopan lihamarkkinat potevat Kiinan vientimarkkinoiden sulamisesta aiheutunutta krapulaa. Lihantuotannon lasku jatkuu. Tuotannon lasku vahvistaa hintojen nousua, mutta hintojen nousu yhdessä heikon taloustilanteen kanssa leikkaa osan kysynnän kasvusta. Eläinten lukumäärä laskee ja karjakokojen pienentäminen on kasvattanut teurastuksia. Tämä näkyy tuotannon tason laskuna lähivuosina. Suomessa lihan tuotanto on laskenut alkuvuonna ja myös hinnat ovat loivassa laskussa.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 5.9.2023

Tuleeko typestä pula?

Ammoniakkia pidetään maailman tärkeimpänä kemikaalina. Se on typpeä sisältävien mineraalilannoitteiden perusraaka-aine, jota ilman ruokatuotanto romahtaisi. Maailman myllerrysten keskellä pelkona onkin, riittääkö ammoniakkia kaikille.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 4.9.2023

Maailman viljantuotanto kasvaa säästä huolimatta

Ennusteet viljan tuotannosta maailmassa viestivät kaikkien aikojen suurimmasta viljasadosta, vaikka uutiset meiltä ja maailmalta kertovat kuumuuden ja kuivuuden aiheuttamasta katovuodesta. Kasvukauden monin paikoin hankalista sääolosuhteista huolimatta osaa ennusteista on korjattu kasvukauden aikana ylöspäin, osaa maltillisesti alaspäin. Suomessa sato-odotukset ovat laskeneet kasvukauden edetessä.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 1.12.2022

Voiko ilman Kiinaa pärjätä?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pistänyt lukuisia asioita maailmantaloudessa uusiksi. Hyökkäyksen vaikutukset ulottuvat tavalla tai toisella ympäri maailman, ja osa niistä…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 30.8.2022

Satoennusteita kannattaa seurata koko kasvukauden ajan

Maataloudessa sato-odotukset ovat aina korkeimmillaan ennen kuin jyvääkään on kylvetty. Viime keväänä ainakin etujärjestö- ja somekeskusteluissa asia tosin oli toisinpäin….

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 18.8.2022

Maidontuotannon kasvu EU:ssa hidastuu

Maidontuotanto väheni EU-alueella vuonna 2021. Maitotuotteiden maailmanlaajuinen ja eurooppalainen kysyntä on kuitenkin edelleen kasvussa. Tämä kävi ilmi Ranskan kotieläintuotantoinstituutin, Idelen toukokuussa järjestämässä tilaisuudessa, jossa arvioitiin maitomarkkinoiden tilannetta ja tulevaisuutta vuoteen 2031 saakka.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 20.5.2022

Pakotteet iskivät lannoitteisiin

Lannoitemarkkinoilla on erikoinen tunnelma – pelätään, että tavara loppuu kesken, mutta silti ei uskalleta ostaa varastoon eikä myöskään valmistaa suuria määriä. Riskejä vältellään, joten hankitaan vain pieniä eriä. Lannoitteiden käyttö vähenee väistämättä Euroopassa ja se supistaa sato-odotuksia.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 26.12.2021

Tyhjästä on paha nyhjästä

  Kuluvan vuoden 2021 aikana on ilmennyt puutetta erilaisista asioista, traktorin varaosista autoihin, säkeistä viljelykasvien siemeniin jne. Syynä on tavaroiden…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 29.3.2021

Hyönteiset rehuna

Hyönteiset tarjoavat kestävän vaihtoehdon tuontivalkuaiselle sekä tuotanto- että lemmikkieläinten rehujen raaka-aineena. Hyönteisten käyttö Suomessa laajemmin edellyttää kuitenkin lainsäädäntömuutoksia, uutta kasvatusteknologiaa sekä tiedon ja osaamisen lisäämistä arvoketjun kaikissa vaiheissa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 27.3.2021

Hyönteisruoka odottaa uutta alkua

Hyönteisten elintarvikekäyttö lähti Suomessa vauhdilla käyntiin vuonna 2017, kun maa- ja metsätalousministeriö salli hyönteisten kasvattamisen ja myynnin elintarvikkeina. Lupaavan alun jälkeen hyönteisala hiljeni, mutta nyt uutta nousua elintarvikepuolelle toivotaan uuselintarvikeluvista sekä rehukäytön laajenemisesta.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 26.2.2021

Ranskalainen IFIP ennustaa EU:n sikatuotannon vähenevän lähivuosina

Ranskan sikatutkimus IFIP ennakoi tuoreimmassa sikabarometrissään EU-maiden sianlihantuotannon kääntyvän laskuun, ja vähenevän vuoteen 2025 mennessä kolme prosenttia.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Tarvitaanko täsmäviljelyteknologiaa vai parempaa ymmärrystä?
    Täsmäviljelystä on puhuttu jo vuosikymmeniä ...
  • Viljan hinnoissa nousuvire
    Viljan maailmanmarkkinahinnat ovat olleet nousussa kesän ajan. Hintojen nousua selittää enemmän Venäjän ja Ukrainan sotimisen aiheuttamat vaikutukset viljalaivauksiin sekä eri puolilla maailmaa vallinneen kuivuuden tuoma epävarmuus kuin varsinaisesti sato-odotuksissa tapahtuneet muutokset. Satoennusteet ovat tarkentuneet vain lievästi alaspäin ja kokonaissadosta odotetaan suurta. Tuotanto kuitenkin laskee viime vuodesta. Suomessa sato-odotukset ovat pitkän aikavälin keskiarvossa. Tuotanto ylittää kokonaiskysynnän selvästi ja varastot ovat suuret. Kansainvälinen hintakehitys auttaa pitämään hinnat korkeampina kuin ne muuten olisivat. Rehuviljan ja elintarvikeviljan välinen hintaero kasvaa, jos viljan laatu jää heikoksi....
  • Hyvä kasvukunto ja oikea lajike rakentavat kannattavuutta
    Boreal Kasvinjalostus Oy:n peltopäivässä Marttilassa tarkasteltiin kevätvilja- ja palkokasvilajikkeita sekä keinoja pellon kasvukunnon parantamiseen. Viljo Talolan säätiön tilalla nähtiin käytännössä, kuinka lajikevalinnat, kuivatus ja pellonpinnan muotoilu vaikuttavat sadontuottokykyyn....

Luetuimmat

  • Lannoitevuosi alkoi tutulla kaavalla
    Lannoitteiden markkinavuosi alkoi kesäkuussa samanlaisella vauhdilla kuin vuotta aikaisemmin. Eri arvioiden...
  • Toksiinipitoisuuden alentaminen kaurassa
    Viime syksynä neljän tilan porukalle hankittua Ridan skanneria päästiin hyödyntämään useaan...
  • Puoliväliriihen tuloveropäätökset pykäliksi
    Valtiovarainministeriö on 25.6.2025 lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen, joka sisältää 1.1.2026 voimaan...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
5 päivää ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
7 päivää ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
1 viikko ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari