Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

nurmi

  • Kotieläintuotanto
/ 21.5.2026

Maatalousyhtymä Lähteenmäki varautuu useilla kasvilajeilla: monipuolisuus vähentää sääriskejä

Useiden kasvilajien viljely rehuksi vähentää riskejä. MTY Lähteenmäen pelloilla monilajisuus toteutuu sekä nurmiseoksissa että erillään viljeltävissä kasveissa. Nurmen ohella kasvatetaan maissia ja kokoviljasäilörehua. Monilajinen viljely johtaa monipuoliseen seosrehuun, jolla on saatu paljon maitoa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 4.12.2025

Hyvälaatuisesta maasta hyötyvät viljelijä ja ympäristö

Loimaalla järjestetyssä peltopäivässä käytiin läpi Sustainable Silage -hankkeen aikana tehtyjä havaintoja. Päivän päätteeksi ratkottiin tehtäviä teemaan sopivalla rastiradalla.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 9.6.2025

Uusi työkalu nurmisadon optimointiin

PUNURMIO-hankkeessa kehitetään menetelmää, jolla viljelijä voi puhelimensa kameran ja paikallisen datan avulla ennustaa nurmibiomassan kasvua kullakin lohkolla. Tavoitteena on puhelinsovelluksen avulla parantaa nurmisatoja, vähentää maataloustuotteiden hiilijalanjälkeä ja tukea ilmastoviisasta maidon ja lihan tuotantoa. Vielä pilottivaiheessa oleva sovellus on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 3.6.2025

Puna-apilan viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa

Symbioottiset typensitojabakteerit sitovat ilmakehän typpeä puna-apilan juuristossa. Vaihtokauppana bakteerit saavat kasveilta sokereita. Kumppanuus hyödyttää molempia, myös viljelyn näkökulmasta. Biologisen typensidonnan ansiosta kasvi pärjää vähemmällä lannoituksella, apilan paalujuuri muokkaa maata ja edistää maan mikrobitoimintaa sekä maaperän viljavuutta kokonaisuudessaan. Nurmipalkokasvit ovat myös maittavaa rehua, mikä näkyy maitotuotoksessa. Nurmipalkokasvien viljelyssä on silti haasteensa ja rehukäytössä huomioitavaa, epävarmuuksia kiistämättä.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 22.5.2025

Nurmiviljely ruotsalaistilan voimana

Skogsgårdin tilalla Ruotsin Getingessä 240 lypsylehmän tilaa perheensä kanssa pyörittävä Anna Carlsson luottaa nurmikasvien voimaan. Luomutilalla kiertolaidunnetaan intensiivisesti vähintään viisi kuukautta vuodesta kustannustehokkuutta korostaen. Lisäksi säilörehunurmilta korjataan 8 000–10 000 kuiva-ainekilogramman hehtaarisatoja vuodesta toiseen. Viime syksynä tila palkittiin Elmia-näyttelyssä Ruotsin valtakunnallisina laidunmestareina.

Siirry artikkeliin

22.5.2025

Rukiin kerääjäkasvien kylvö käy droonillakin

Kolme lapualaisviljelijää päätti kokeilla, miten rukiin kerääjäkasvin kylväminen onnistuisi ammattikäyttöön tarkoitetulla droonilla. Mukaan saatiin ennakkoluuloton drooniyrittäjä, ja sekä hänelle että viljelijöille kertyi kylvöstä hyvää kokemusta etenkin eri nurmiseosten vaatimien säätöjen tekemiseen.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 21.10.2024

Kuivuus ohjaa nurmituotannon kehittämistä

Nurmentuotannon ammattilaiset kokoontuivat tänä vuonna Alankomaihin pohtimaan, miten nurmentuotantoa voi kehittää kestämään kuivuutta ja tuottamaan parempaa satoa aiempaa pienemmällä typpilannoituksella. Nyt suosiossa ovat yrttipitoiset nurmiseokset, ja laidunnuksessa kiinnostavat laidunpyörät ja virtuaaliaidat.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 8.10.2024

Pääsadon säilörehunurmien D-arvon kehitys normaalista poikkeava

Tällä kasvukaudella lämpösummakertymä oli poikkeuksellisen suuri. Nurmille optimaalista kasvua ajatellen lämpöä oli alkukesällä liikaa ja ensimmäinen nurmisato jäi normaalia pienemmäksi. Samoin sulavuus laski kehityksen loppuvaiheessa yllättävän nopeasti. Toinen nurmisato paikkasi säilörehun määrää selvästi, mutta aikaisempien vuosien tapaan sulavuus jäi toisessa sadossa ensimmäistä satoa heikommaksi. Määrältään ja laadultaan erinomaista kolmatta satoa on tehty laajasti koko maassa. Jopa neljännen nurmisadon tekijöitä on tänä vuonna useampia. Koko nurmikesä on edennyt kuin pikakelauksella.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 1.10.2024

New Holland: Ensimmäisen ajosilppurin kokemukset odotetut

Kahdella eteläpohjalaisella naudanlihatilalla on käytössään ensimmäistä kesää yhteinen New Hollandin FR550 -ajosilppuri, jonka valintaan vaikutti ensisijaisesti sen tehokkuus. Käyttökokemukset ensimmäiseltä 800 hehtaarilta ovat odotusten mukaiset.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 30.9.2024

Jo toinen John Deere: Ajosilppurilla laatua säilörehun korjuuseen

John Deere 9600 -ajosilppuri korjaa kahden tilan yhteiskoneena säilörehua Pohjois-Savossa. Hyvät kokemukset aiemmasta saman merkin koneesta vaikuttivat uuden koneen vaihtoon, mutta vertailu ja kilpailutus tehtiin kaikkien kolmen merkin kesken.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 27.9.2024

Claas Jaguar 930: Varmuutta ja tehoa rehun tekoon

Jani Härkänen valitsi maitotilan ajosilppuriksi Claas Jaguar 930 -mallin. Noukinvaunusta siirryttiin ajosilppuriin rehun laadun parantamiseksi ja korjuun nopeuttamiseksi.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 26.9.2024

Ajosilppurilla uutta tehoa säilörehun korjuuseen

Ajosilppuri on siitä harvinainen maatalouskone, että sen markkinat ovat reippaassa kasvussa. Osaltaan kyse on pienten lukujen matematiikasta, mutta myös karjatilojen koon voimakas kasvu ruokkii kysyntää.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 31.7.2024

Kannattavuutta ja kestävyyttä nurmista

Suomessa olosuhteet ovat erityisen suotuisat nurmiviljelylle: nurmet käyttävät tehokkaasti hyväkseen pohjoisen kosteuden ja auringon säteilyn. Nurmi kasvaa hyvin myös niillä…

Siirry artikkeliin

  • Näyttelyt
/ 29.1.2024

Agritechnicassa runsaasti uutta akkutekniikkaa

Agritechnicassa kasvinsuojelu sai tällä kertaa korostuneen roolin, sillä moni laitevalmistaja valmistautui EU:n kaavailemiin rajuihin kasvinsuojeluaineiden käyttömäärien vähennyksiin. Rikkaäkeitä, täsmäruiskuja, kameratekniikkaa ja kasvinsuojeludrooneja oli paljon esillä. Vasta näyttelyn jälkeen selvisi, että EU perääntyy kasvinsuojeluaineiden 50 prosentin käyttömäärän vähennystavoitteesta. Toinen näyttelyssä korostunut asia oli sähkökäyttöiset koneet.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Maanparannus- ja saneerauskasvit: Mistä on kysymys ja miten niitä kannattaa viljellä?
    Tänä keväänä viljelijät ovat puhuneet maanparannuskasveista enemmän kuin ohralajikkeista. Kun Hormuzinsalmi sulkeutui ja lannoitteiden hinnat nousivat, alkoi viljelijöiden päässä ja taskulaskimissa raksuttaa. Oma vaikutuksensa oli myös tukipolitiikalla. Maanparannuskasveilla voi kuitata hyvät tuet ja reilun lannoitusvaikutuksen, mutta miten se onnistuu? Naturcomin Timo Mäkinen antoi muutamia hyviä vinkkejä....
  • Ravinteet talteen ja nurmi kuntoon!
    Nivalassa perjantaina 25.syyskuuta 2026 järjestettävän Liete- ja kierrätysravinnepäivän valmistelut etenevät suunnitellusti. Suomen suurin lietteen ja kierrätyslannoitteiden levitysnäytös sekä täydennyskylvön esittelypäivä pidetään noin 15 kilometriä Nivalan keskustasta kaakkoon olevassa Karvoskylässä....
  • Markkinasignaalit: Viljeltyjä lajikkeita on liikaa
    Suomessa on viljelyssä hirmuinen määrä erilaisia ...

Luetuimmat

  • Korvataanko suuret koneet robottiautomaatiolla?
      Vielä 1980-luvun Suomessa peltotöissä vallitsi hyvin erilainen maailma kuin nykyään....
  • Vihanneksia ja hedelmiä kastelun avulla
    Namibia on eteläisen Afrikan kuivin maa, mutta paikoitellen vesivaroja riittää kastelun...
  • Erikoiskasvien viljely vuonna 2023–2025
    Kahden vuoden erikoiskasvien seurantajaksolla viljelyala on lisääntynyt eniten sokerijuurikkaalla, puhdaskauralla, kuminalla...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
  • Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
Katso Instagramissa
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
4 päivää ago
View on Instagram |
2/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
6 päivää ago
View on Instagram |
3/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
7 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
1 viikko ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari