Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

maatalouskone

  • Koneet ja tekniikka
/ 15.8.2022

Tume Greenmaster 1500, pieniin päin

Tumen pienin Greenmaster-kylvökone on mielenkiintoinen kone. Puolentoista metrin työleveydelläkin pärjää yllättävän hyvin.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 4.7.2022

Tume Harrow T750, muokkain kevääseen ja syksyyn

Tume tunnetaan erityisesti kylvökoneistaan, mutta on yrityksellä ollut vuosien varrella myös laaja kirjo erilaisia muokkaimia. Tällä kertaa pääsimme tutustumaan Tumen yleismuokkaimeksi ristimään Harrow T750 -muokkariin kauhajokisella sänkipellolla.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 1.6.2022

Kun näyttelyt peruuntuivat, koneuutuuksien esittely siirtyi nettiin

Agritechnica-näyttelyn peruuntuminen siirsi koneuutuuksien esittelyn nettiin. Uutuudet tulevat ennen pitkää markkinoille, ja Käytännön Maamies tarjoaa nyt lukijoilleen katsauksen osaan talven aikana esiteltyihin uutuuksiin.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 25.5.2022

Ravinteiden kierrätystä 150 000 kuutiota vuodessa

Ravinteiden kierrätys ei ole mitenkään uutta maataloudessa. Karjanlannan mukana on ravinteita palautettu peltoon aina. Sama kehittynyt levitystekniikka mahdollistaa aiempaa paremman hyöty-suhteen saamisen niin lannasta kuin kierrätyslannoitteistakin.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 13.5.2022

Elho Scorpio kivenkeruukone: Hydrauliikan voimalla

Kivien kerääminen on tuttua puuhaa kaikille viljelijöille. Kivenkeräyskoneiden avulla työvaiheeseen on saatu helpotusta jo vuosikymmenten ajan. Yhtenä tuoreimpana tulokkaana kivenkeruukoneiden markkinoilla on ollut Elho Scorpio noin viiden vuoden ajan. Muista koneista poiketen Elhon koko voimansiirto on rakennettu hydrauliikkamoottoreiden varaan. Ratkaisu mahdollistaa koneen takaisinpyörityksen tukosten selvittämiseksi ja suojaa samalla koneen mekaanisia osia pahimmilta vaurioilta.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 12.5.2022

FMG lisäsi älyä tielanan ohjaukseen

Alemman tieverkon kunto Suomessa alkaa olla sillä tasolla, että riittävä tienhoito vaatii kalustolta yhä enemmän ominaisuuksia. FMG on tuonut tielanaansa uuden ohjausjärjestelmän, joka tarkentaa ja helpottaa järeän lanan säädettävyyttä. Uusia ideoita löytyy myös lumenauraukseen, joka haastoi koneet uudelleen kuluneena talvena.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 9.3.2022

Toimintakokemuksia jälkikäsittely- ja ruiskutuslaitteista

Ensimmäiset scr-urealaitesovellutukset traktoreihin toteutettiin Agco Power Linnavuoren ja MF Beauvaisin yhteistyönä alkaen 2009 syksyllä isoon MF-traktoriin, jossa oli Agco Powerin 8,4-litrainen stage 3a -dieselmoottori. Näin saavutettiin erittäin hyvä polttonestetalous ja oli varaa korottaa tehoa jäähdytysjärjestelmää suurentamatta. Vuodesta 2011 ja stage 3b -päästötasolla scr-ureatekniikkaa alettiin käyttää kaikissa Agco Power -moottoreissa. Scr-ureatekniikasta on nyt käyttökokemuksia moottoreissa on jo reippaasti yli 10 vuodelta ja common rail -ruiskutuslaitteista yli 15 vuodelta.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 28.1.2022

Suorakylvöön suunniteltu Horsch Avatar 4.16 SD

Horsch Avatar poikkeaa muista kylvökoneista siinä, ettei mitään maakontaktissa olevia elementtejä ole ennen vantaita eikä niiden jälkeen. Ei edes jyräpyörästöä. On vain kaksi riviä vantaita ja niiden perässä tiellä ja päistekäännöksissä tarvittavat kaksi isoa kuljetuspyörää, jotka eivät juurikaan tiivistä maata kovaa vannas- painotusta käytettäessä.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 14.1.2022

Junkkari T400 T-sarjalainen selvisi ensimmäisestä kylvökaudesta

Junkkari laajensi kylvökonevalikoimaansa virittämällä kevytmuokatuille ja keskikoville maille soveltuvan M-sarjan muutamalla muutoksella etelän koville maille paremmin soveltuvaksi T-malliksi. Kiilajyrävannasta hiottiin maahan tunkeutuvammaksi ja painotusta lisättiin 150 kiloon vannasta kohti.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 2.11.2021

Kverneland U-Drill Plus 6001 on ketterä kuusimetrinen

Kverneland U-Drill 6001 osoittautui ketterimmäksi kuusimetriseksi kylvölannoittimeksi, johon Käytännön Maamies -lehden koeajoissa on tutustuttu. Monipuolisesti varustellussa koneessa on tavanomaista runsaampi, kahteen riviin jaettu rengastus. Se soveltuu hyvin muokatun maan kylvöön, mutta ilma-avusteinen siirto säiliöistä vantaille saattaa rajoittaa ajonopeutta isoilla lannoite- ja siemenmäärillä.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 15.10.2021

Multiva Crossline 700: Tehokas ja läpäisevä muokatun maan muokkain

Multiva Crossline on uusi muokatun maan kylvömuokkaukseen suunniteltu äes. Uusi malli eroaa samaan tarkoitukseen suunnitellusta kevyemmästä Multiva Optimasta siinä, että samanlaiset S-piikit on jaettu seitsemän sijasta yhdeksälle akselille, mikä mahdollistaa suuremman läpäisevyyden. Järeys on peritty Topline Superilta.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 13.10.2021

Case IH satsaa täsmäviljelytekniikkaan

Case IH jatkaa Magnumeista tuttua uudistuslinjaa myös Optum-mallistossa. AFS Connect -merkinnällä Case IH haluaa korostaa, että traktorissa on valmiudet niin täsmäviljelyyn kuin telematiikkaan. CNH:n kilpailuvalttina on oma kahden sentin tarkkuuteen sertifioitu rtk-verkko, joka mahdollistaa aidon täsmäviljelyn.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 8.9.2021

Väderstad 425 CrossCutter Disc: Tehokasta matalamuokkausta

Lautasmuokkaimet ovat näyttäneet melko samanlaisilta viimeiset parikymmentä vuotta. Kahteen riviin asennetut koverat lautaset leikkaavat ja kääntävät pintamaan. Väderstadin uudessa CrossCutter-lautasessa maata ei enää käännetä vaan se heitetään ilmaan ja sekoitetaan perusteellisesti. Pääsimme kokeilemaan uuden lautasen toimintaa keväisillä sänki- ja kynnöspelloilla.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 21.8.2021

Small Robot Company kaupallistaa Tom-peltorobotin

Brittiläinen peltorobotteja kehittävä Small Robot Company on edennyt kaupallistamisvaiheeseen. Tom-peltorobotti monitoroi ympäristön tilaa kameran avulla. Parin vuoden päästä sen työpariksi…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Pölytyspalvelu lisää siemensatoa
    Suurin osa viljelykasveista on hyönteispölytteisiä. Jopa 35 prosenttia maailman ruoantuotannosta on riippuvaista tai hyötyy eläinpölytyksestä....
  • Yksityisteiden hallinto on vaikea asia
    Vuoden 2019 alusta voimaan tullut yksityistielaki ...
  • MaatalousKonemessut 2026 – kaikki saman katon alla
    Helsingin MaatalousKonemessut on Suomen kattavin ja tärkein maa- ja metsätalousalan sisätapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 8.–10. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Messukeskuksen suuret sisätilat mahdollistavat koko alan kattavan ammattitapahtuman, jonne on helppo tulla kaikkialta Suomesta....

Luetuimmat

  • Erikoisvihannekset kasvavat Kalannin pelloilla
    Uudenkaupungin Kalannissa Aleksi Uussaari kasvattaa sipulin ja lantun lisäksi mukulaselleriä ja...
  • Valkuaista keltalupiinista
    Moni tuntee sinilupiinin, ja se onkin ehkä parhaiten lupiineista Suomeen sopeutuva...
  • Windows 10 sai maksullista jatkoaikaa
    Microsoft julkaisi Windows 10 -käyttöjärjestelmän miltei tasan vuosikymmen sitten, heinäkuussa 2015....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari