Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

lainsäädäntö

  • Kolumnit
/ 29.1.2026

Toimiva lainsäädäntö on kaikkien etu

Uusi vuosi ja uudet kujeet? Ainakin yksi asia on muuttunut vuoden vaihteessa: suurpetometsästys. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että suurpetometsästyksen edellytykset mahdollistetaan…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 7.4.2025

Siirtymäajan päättyminen lähestyy: Huomio sikalan ritilöihin

Sikalaritilät kestävät käytössä materiaalista riippuen 10–25 vuotta. Kiinteän lattiapinta-alan siirtymäaika päättyy 2,5 vuoden päästä. Hyväkuntoisia ja toimivia rakenteita ei juurikaan ole vaihdettu etupainotteisesti. Remonttien yhteydessä uudet vaatimukset kannattaa jo huomioida esimerkiksi sulkemalla ritilöiden aukkoja mattojen avulla, jolloin rei’itys saadaan asetuksen mukaisiksi.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 20.2.2025

Asioiden monimutkaistaminen on myös vallankäyttöä

Asioiden monimutkaistaminen on vahva vallankäytön muoto. Mitä monimutkaisemmin lakipaketteja perustellaan, sitä enemmän valtaa siirtyy valmistelijoille ja tuomioistuimille. Periaate pätee niin…

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 24.12.2024

Metsäojittajalla on vahva lakiturva

Ojituksen huippuvuonna 1969 Suomessa ojitettiin soita lähes 300 000 hehtaaria metsätaloutta varten. Tällaista ensikertaista uudisojitusta tehtiin tilastojen mukaan yli 100 000 hehtaaria vuodessa ajanjaksona 1959–1980. Suurimman osan tästä ajasta voimassa oli vanha vesilaki (19.5.1961/264), jonka kuudennessa luvussa jämäkästi säädettiin: ”Viljelys- tai metsämaan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi maanomistajalla on oikeus maan ojittamiseen sen mukaan, kuin tässä luvussa jäljempänä säädetään.”

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 16.5.2024

Kalifornian karjatalous tuottaa huimat määrät metaania

Kalifornia on monessa asiassa ympäristöasioiden edelläkävijä. Esimerkiksi liikenteen hiilidioksidipäästöt ja kaikki luontoa potentiaalisesti saastuttavat aineet on otettu tiukkaan kontrolliin. Toisaalta Kalifornia tuottaa valtavan määrän maataloustuotteita. Maatalouden ja ympäristöasioiden yhdistäminen aiheuttaakin ristiriitoja esimerkiksi vedenkäytössä. Uusimpien tutkimustulosten myötä valokeilaan ovat päässeet myös karjatalouden metaanipäästöt.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 25.1.2024

Niukasti uusia valmisteita

Glyfosaattimyrsky laantui, kun komissio antoi tehoaineelle uudelleenhyväksynnän kymmeneksi vuodeksi. Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetusehdotus kaatui EU-parlamentin täysistunnossa, ja jätti monta asiaa, kuten ruiskudroonien käytön, vellomaan vaalien yli. Tukes hyväksyi viime vuonna ennätyksellisen vähän uusia valmisteita.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 28.9.2023

Suomi esimerkkinä Euroopalle eläinten hyvinvoinnissa

Uusi eläinten hyvinvointilainsäädäntö astuu voimaan Suomessa vuonna 2024. Se on yksi Euroopan edistyksellisimmistä. Suomessa on pitkäjänteisesti satsattu eläinten hyvinvointiin ja…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 27.7.2023

Tuoretta tietoa kotieläintuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta

Kotieläintuotannosta aiheutuu ympäristökuormitusta, jonka vähentämiseksi tiloja pyritään ohjaamaan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Ohjaus tapahtuu osana ympäristölupa- ja ilmoitusmenettelyä. EU-tasolla BAT on määritelty vain isoimmille sika- ja siipikarjayksiköille, mutta nyt päivitetty kansallinen BAT-raportti kattaa kaiken luvitettavan ja ilmoituksenvaraisen eläintenpidon.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 18.5.2023

ELY-keskus ei ymmärrä metsäojitusta

Soiden ojittaminen puuntuotantoa varten oli suurimmillaan 1960-luvulla. Huippuvuonna 1969 ensiojituksen pinta-ala oli lähes 300 000 hehtaaria. Osa tilastoihin kirjatusta ensiojituksen pinta-alasta…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 3.4.2023

Yhdysvaltain maatalouspolitiikka uudistuu syksyllä

Euroopan unionin tapaan myös Yhdysvalloissa maatalouspolitiikkaa toteutetaan kausittain. Maatalouspolitiikan lainsäädäntö Farm Bill on voimassa viisivuotiskauden. Edellinen uudistus tuli voimaan loppuvuodesta 2018 ja siihen liittyvä lainsäädäntö on voimassa syyskuun 2023 loppuun asti. Maatalouspolitiikan harjoittaminen aloitettiin Yhdysvalloissa reagointina 1930-luvun lamaan. Nyt meneillään oleva Farm Bill -kausi on järjestyksessä 18. Seuraavan kauden on tarkoitus alkaa syksyllä.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 5.1.2023

Tuottajaorganisaatiot keino markkinaedunvalvontaan

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut ansiokkaan selvityksen EU-lainsäädännön sallimista tuottajaorganisaatioista. Näillä tarkoitetaan tietyn maataloustuotteen, esimerkiksi viljan tuottajien omasta aloitteesta perustamaa yhteenliittymää,…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 26.11.2022

Maatalouden konkurssit harvinaisia

Maatalouden kustannusten nopea nousu ja siitä seurannut keskustelu sektorin heikosta taloudellisesta tilanteesta on käynnistänyt tasaisin väliajoin toistuvan konkurssiaaltopelottelun. Syksyllä maatalouden…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 12.9.2022

Pohjavettä suojellaan paikallisena luonnonvarana

Suomen lainsäädäntö, erityisesti vesilaki säätelee puhtaiden pohja- ja lähdevesien taloudellista hyödyntämistä. Etusijalla veden käyttäjinä ovat paikalliset asukkaat.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 16.6.2022

Pitkä harppaus kohti autonomista peltoviljelyä

Combined Powers on kahden saksalaisen työkonevalmistajan, Kronen ja Lemkenin yhteinen projekti, jonka tuloksena on saatu aikaan fiksun ja viimeistellyn oloinen, autonominen maataloustöihin pystyvä kokonaisuus. Traktorin korvaavaan, ilman kuljettajaa liikkuvaan nelivetoiseen VTE-ajoyksikköön voidaan kytkeä monenlaisia työkoneita.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Vaihteleva Q2-kausi paketissa
    Loputkin salkkumme Q2-katsauksista julkistettiin elokuussa vaihtelevin kurssireaktioin. Lisähämmennystä loivat Apetitin tulosvaroitus sekä sikaruttotilanteen kehitys. Kaikesta huolimatta salkkumme arvo on nyt varsin vähän miinuksella....
  • Hauhon peltopäivässä uutuuksia ja kestävää maataloutta
    Lantmännen Agron koetilalla Hauholla päästiin heinäkuun alussa tutustumaan muun muassa eri lajikkeiden koeruutuihin ja viljelyratkaisujen vaikutuksiin käytännössä....
  • Häpeä pitkittää maatilan talouskriisiä
    Ylivelkaantuneiden maatilojen kanssa työskentelevä Juha Peltonen kohtaa asiakkaat vertaisenaan. Hänen mukaansa talousvaikeuksista voidaan selvitä monella tavalla, mutta vaihtoehdot vähenevät sitä mukaa, mitä pidempään ongelmia piilotellaan....

Luetuimmat

  • Mihin katosi maanviljelyn taito?
    Maanviljelyssä on omat haasteensa. Miten saada erilaiset kasvit kasvamaan hyvin erilaisissa...
  • Rauch keskittyy laatuun ja tuotekehitykseen
    Saksalainen Rauch valmistaa pelkästään lannoitteenlevittimiä, eikä edes haaveile muusta. Äärimmäinen keskittyminen...
  • Karbon Agro -näyttely esitteli norjalaisen näkökulman hiiltä sitovaan viljelyyn
    Norjan maatalousneuvonta järjesti kesäkuussa tapahtuman, joka keskittyi muokkauskerroksen terveyttä edistävään Karbon...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
  • Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
  • Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
  • KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
Katso Instagramissa
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
4 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
5 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
5 päivää ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
6 päivää ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari