Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

lainsäädäntö

  • Kolumnit
/ 29.1.2026

Toimiva lainsäädäntö on kaikkien etu

Uusi vuosi ja uudet kujeet? Ainakin yksi asia on muuttunut vuoden vaihteessa: suurpetometsästys. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että suurpetometsästyksen edellytykset mahdollistetaan…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 7.4.2025

Siirtymäajan päättyminen lähestyy: Huomio sikalan ritilöihin

Sikalaritilät kestävät käytössä materiaalista riippuen 10–25 vuotta. Kiinteän lattiapinta-alan siirtymäaika päättyy 2,5 vuoden päästä. Hyväkuntoisia ja toimivia rakenteita ei juurikaan ole vaihdettu etupainotteisesti. Remonttien yhteydessä uudet vaatimukset kannattaa jo huomioida esimerkiksi sulkemalla ritilöiden aukkoja mattojen avulla, jolloin rei’itys saadaan asetuksen mukaisiksi.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 20.2.2025

Asioiden monimutkaistaminen on myös vallankäyttöä

Asioiden monimutkaistaminen on vahva vallankäytön muoto. Mitä monimutkaisemmin lakipaketteja perustellaan, sitä enemmän valtaa siirtyy valmistelijoille ja tuomioistuimille. Periaate pätee niin…

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 24.12.2024

Metsäojittajalla on vahva lakiturva

Ojituksen huippuvuonna 1969 Suomessa ojitettiin soita lähes 300 000 hehtaaria metsätaloutta varten. Tällaista ensikertaista uudisojitusta tehtiin tilastojen mukaan yli 100 000 hehtaaria vuodessa ajanjaksona 1959–1980. Suurimman osan tästä ajasta voimassa oli vanha vesilaki (19.5.1961/264), jonka kuudennessa luvussa jämäkästi säädettiin: ”Viljelys- tai metsämaan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi maanomistajalla on oikeus maan ojittamiseen sen mukaan, kuin tässä luvussa jäljempänä säädetään.”

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 16.5.2024

Kalifornian karjatalous tuottaa huimat määrät metaania

Kalifornia on monessa asiassa ympäristöasioiden edelläkävijä. Esimerkiksi liikenteen hiilidioksidipäästöt ja kaikki luontoa potentiaalisesti saastuttavat aineet on otettu tiukkaan kontrolliin. Toisaalta Kalifornia tuottaa valtavan määrän maataloustuotteita. Maatalouden ja ympäristöasioiden yhdistäminen aiheuttaakin ristiriitoja esimerkiksi vedenkäytössä. Uusimpien tutkimustulosten myötä valokeilaan ovat päässeet myös karjatalouden metaanipäästöt.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 25.1.2024

Niukasti uusia valmisteita

Glyfosaattimyrsky laantui, kun komissio antoi tehoaineelle uudelleenhyväksynnän kymmeneksi vuodeksi. Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetusehdotus kaatui EU-parlamentin täysistunnossa, ja jätti monta asiaa, kuten ruiskudroonien käytön, vellomaan vaalien yli. Tukes hyväksyi viime vuonna ennätyksellisen vähän uusia valmisteita.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 28.9.2023

Suomi esimerkkinä Euroopalle eläinten hyvinvoinnissa

Uusi eläinten hyvinvointilainsäädäntö astuu voimaan Suomessa vuonna 2024. Se on yksi Euroopan edistyksellisimmistä. Suomessa on pitkäjänteisesti satsattu eläinten hyvinvointiin ja…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 27.7.2023

Tuoretta tietoa kotieläintuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta

Kotieläintuotannosta aiheutuu ympäristökuormitusta, jonka vähentämiseksi tiloja pyritään ohjaamaan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Ohjaus tapahtuu osana ympäristölupa- ja ilmoitusmenettelyä. EU-tasolla BAT on määritelty vain isoimmille sika- ja siipikarjayksiköille, mutta nyt päivitetty kansallinen BAT-raportti kattaa kaiken luvitettavan ja ilmoituksenvaraisen eläintenpidon.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 18.5.2023

ELY-keskus ei ymmärrä metsäojitusta

Soiden ojittaminen puuntuotantoa varten oli suurimmillaan 1960-luvulla. Huippuvuonna 1969 ensiojituksen pinta-ala oli lähes 300 000 hehtaaria. Osa tilastoihin kirjatusta ensiojituksen pinta-alasta…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 3.4.2023

Yhdysvaltain maatalouspolitiikka uudistuu syksyllä

Euroopan unionin tapaan myös Yhdysvalloissa maatalouspolitiikkaa toteutetaan kausittain. Maatalouspolitiikan lainsäädäntö Farm Bill on voimassa viisivuotiskauden. Edellinen uudistus tuli voimaan loppuvuodesta 2018 ja siihen liittyvä lainsäädäntö on voimassa syyskuun 2023 loppuun asti. Maatalouspolitiikan harjoittaminen aloitettiin Yhdysvalloissa reagointina 1930-luvun lamaan. Nyt meneillään oleva Farm Bill -kausi on järjestyksessä 18. Seuraavan kauden on tarkoitus alkaa syksyllä.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 5.1.2023

Tuottajaorganisaatiot keino markkinaedunvalvontaan

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut ansiokkaan selvityksen EU-lainsäädännön sallimista tuottajaorganisaatioista. Näillä tarkoitetaan tietyn maataloustuotteen, esimerkiksi viljan tuottajien omasta aloitteesta perustamaa yhteenliittymää,…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 26.11.2022

Maatalouden konkurssit harvinaisia

Maatalouden kustannusten nopea nousu ja siitä seurannut keskustelu sektorin heikosta taloudellisesta tilanteesta on käynnistänyt tasaisin väliajoin toistuvan konkurssiaaltopelottelun. Syksyllä maatalouden…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 12.9.2022

Pohjavettä suojellaan paikallisena luonnonvarana

Suomen lainsäädäntö, erityisesti vesilaki säätelee puhtaiden pohja- ja lähdevesien taloudellista hyödyntämistä. Etusijalla veden käyttäjinä ovat paikalliset asukkaat.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 16.6.2022

Pitkä harppaus kohti autonomista peltoviljelyä

Combined Powers on kahden saksalaisen työkonevalmistajan, Kronen ja Lemkenin yhteinen projekti, jonka tuloksena on saatu aikaan fiksun ja viimeistellyn oloinen, autonominen maataloustöihin pystyvä kokonaisuus. Traktorin korvaavaan, ilman kuljettajaa liikkuvaan nelivetoiseen VTE-ajoyksikköön voidaan kytkeä monenlaisia työkoneita.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Tärkeä kuitu on yhä vain tärkeämpää
    Nurmesta korjataan nykyisin useita säilörehusatoja, aina neljään korjuukertaan saakka. Eri eläinryhmille halutaan ravintoarvoiltaan erilaisia rehuja, ja eri tiloilla voi olla hyvin erilaisia korjuustrategioita. Enää ei tavoitella pelkästään hyvää valkuaispitoisuutta tai runsasta energiasatoa. Myös kuitupitoisuus on tärkeä. Muutokset haastavat paitsi viljelyä myös rehujen analysointia....
  • Sikaruttoa ja säähuolia
    Q2-raporttien lomassa osa yhtiöistämme rukkasi tulostietojaan. Apetit laski ohjeistustaan, koska Ruotsissa satotavoitteet eivät säiden vuoksi toteudu. Atria kertoi afrikkalaisen sikaruton miljoonaluokan tulosvaikutuksista. Ohjeistustaan Atria ei silti muuttanut....
  • Laatua kierrätyslannoitevalmisteisiin
    Ravinteiden kierrätys on yksinkertaisimmillaan ...

Luetuimmat

  • Suomen lantabiokaasutuotannon kasvussa iloa ja huolia
    Kotieläintuotannon lanta on jo pitkään listattu suurimmaksi paljolti käyttämättömäksi raaka-aineeksi biokaasutuotannossa....
  • Automaattilypsy lisääntyy Irlannissa
    Irlannissa nurmen- ja maidontuotannon kytkeytyminen toisiinsa on vahvaa. Intensiivinen kiertolaidunnus ja...
  • Tuotejulkistuksia ja uusia strategioita
    Syyskuu sujui salkussamme hiipuvien kurssien merkeissä. Uutiset olivat kuitenkin enimmäkseen eteenpäin...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
6 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
4 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
4 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
4 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
1 kuukausi ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
1 kuukausi ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
1 kuukausi ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
1 kuukausi ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
1 kuukausi ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari