Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

KoneAgria

  • Näyttelyt
/ 31.10.2025

KoneAgriassa lähes 16 000 kävijää

Tampereen KoneAgria keräsi lähes 16 000 kävijää, vaikka konekaupassa on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen hiljaista. Traktori- ja puimurikauppiaista paikalla olivat vain Wihuri ja Agritek, mikä mahdollisti pienempien toimijoiden esiinmarssin. Vaikka Agritechnica häämötti kuukauden päässä, näyttelyssä esiteltiin myös täysin uusia koneita ja uutuusmalleja.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 2.10.2025

KoneAgria palkitsi vuoden 2025 uutuustuotteet

KoneAgria 2025 -tapahtuman uutuustuotekilpailu nosti jälleen esiin maatalouden merkittävimmät kone- ja laitelanseeraukset. Tänä vuonna kilpailussa jaettiin yksi kultamitali, kolme hopeamitalia ja kymmenen kunniamainintaa.

Siirry artikkeliin

  • Näyttelyt
/ 30.8.2025

KoneAgriassa kohdataan ja saadaan uusia näkökulmia

KoneAgria 2025 on vuoden tärkein maa- ja metsätalousalan ammattitapahtuma. Tapahtuman pääpuhujia ovat Elsi Katainen, Janne Rouhiainen, Petteri Taalas ja Peter Vesterbacka. KoneAgria järjestetään torstaista lauantaihin 9. – 11.10.2025 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Siirry artikkeliin

  • Näyttelyt
/ 1.11.2023

Tampereen KoneAgriassa yli 17 000 kävijää

KoneAgria keräsi yli 17 200 vierailijaa Tampereelle. Kävijämäärä kasvoi reilusti viime kerrasta, jolloin osa viljelijöistä vielä vältteli yleisömassoja koronan takia. Agritechnica-vuodesta huolimatta halleista löytyi uutuuksia. Uuden tukikauden vaatimusten takia erityisesti piensiemenlaitteistot ja täsmäviljelyratkaisut korostuivat. Kotieläinpuolella eniten kiinnosti kultamitalilla palkittu DeLavalin Käyttäytymisanalyysi.

Siirry artikkeliin

  • Näyttelyt
/ 27.9.2023

KoneAgria-näyttelyopas on ilmestynyt

KoneAgria-näyttelyopas 2023 jaetaan kaikille KM:n lukijoille KM9/23-lehden liitteenä. Oheisesta kuvasta ja linkistä pääset selaamaan sitä myös suoraan puhelimella tai tietokoneella….

Siirry artikkeliin

  • Näyttelyt
/ 24.8.2023

KoneAgriaan kannattaa varata useampi päivä

Lokakuussa kannattaa suunnata Tampereelle KoneAgria-näyttelyyn, jotka järjestetään 12.–14.10.2023 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. KoneAgria 2023 on vuoden tärkein viljelijöiden oma maa- ja metsätalouden ammattitapahtuma ja kohtaamispaikka vailla vertaa. Teemalavalla, seminaareissa ja eri yritysten osastoilla kuulet uusimmat tiedot maatalousalalta. KoneAgriassa viihdytään ja saadaan tärkeää tietoa.

Siirry artikkeliin

  • Näyttelyt
/ 23.9.2021

KoneAgria-näyttelyopas KM-lehden liitteenä

Käytännön Maamies 9/21 -lehden mukana jaetaan KoneAgria-näyttelyopas. KoneAgriaan kannattaa ostaa lippu verkosta jo etukäteen. Muista ottaa lehden mukana tullut näyttelyopas…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 23.9.2021

Huono viljasato tuo haasteita kaikille

Viimeiset puinnit ovat parhaillaan menossa ja lopullinen viljasadon määrä ja laatu varmistuu vasta lokakuussa. Tuorein ennuste ennakoi 2,8 miljardin kilon…

Siirry artikkeliin

  • 9/2018
  • Näyttelyt
/ 21.9.2018

KoneAgria-opas ilmestynyt

KoneAgria-näyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa 11.-13.10.2018. Käy lukemassa KoneAgrian näyttelyoppasta, mitä kaikkea näyttely tarjoaa tänä vuonna. KM:n lukijat saavat KoneAgria-oppaan KM9:n…

Siirry artikkeliin

  • 9/2017
  • Näyttelyt
/ 26.9.2017

KoneAgria-näyttelyopas on ilmestynyt

KoneAgria-näyttelyopas jo kaikkien luettavissa digiversiona. Klikkaa yläosan mustasta palkista kohtaa Digilehdet. KoneAgria-näyttelyoppaan kantta klikkaamalla pääset selaamaan, mitä kaikkea Tampereella on…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Maanparannus- ja saneerauskasvit: Mistä on kysymys ja miten niitä kannattaa viljellä?
    Tänä keväänä viljelijät ovat puhuneet maanparannuskasveista enemmän kuin ohralajikkeista. Kun Hormuzinsalmi sulkeutui ja lannoitteiden hinnat nousivat, alkoi viljelijöiden päässä ja taskulaskimissa raksuttaa. Oma vaikutuksensa oli myös tukipolitiikalla. Maanparannuskasveilla voi kuitata hyvät tuet ja reilun lannoitusvaikutuksen, mutta miten se onnistuu? Naturcomin Timo Mäkinen antoi muutamia hyviä vinkkejä....
  • Ravinteet talteen ja nurmi kuntoon!
    Nivalassa perjantaina 25.syyskuuta 2026 järjestettävän Liete- ja kierrätysravinnepäivän valmistelut etenevät suunnitellusti. Suomen suurin lietteen ja kierrätyslannoitteiden levitysnäytös sekä täydennyskylvön esittelypäivä pidetään noin 15 kilometriä Nivalan keskustasta kaakkoon olevassa Karvoskylässä....
  • Markkinasignaalit: Viljeltyjä lajikkeita on liikaa
    Suomessa on viljelyssä hirmuinen määrä erilaisia ...

Luetuimmat

  • Korvataanko suuret koneet robottiautomaatiolla?
      Vielä 1980-luvun Suomessa peltotöissä vallitsi hyvin erilainen maailma kuin nykyään....
  • Vihanneksia ja hedelmiä kastelun avulla
    Namibia on eteläisen Afrikan kuivin maa, mutta paikoitellen vesivaroja riittää kastelun...
  • Erikoiskasvien viljely vuonna 2023–2025
    Kahden vuoden erikoiskasvien seurantajaksolla viljelyala on lisääntynyt eniten sokerijuurikkaalla, puhdaskauralla, kuminalla...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
  • Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
Katso Instagramissa
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
4 päivää ago
View on Instagram |
2/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
6 päivää ago
View on Instagram |
3/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
7 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
1 viikko ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari