Syysohra päihitti kevätohran
Käytännön Maamies seurasi muutaman syysohralohkon selviytymistä talven yli. Nyt on aika kertoa millaista satoa lohkoilta saatiin. Ja saatiinhan sitä! Tällaisena kasvukautena ero kevätohraan oli huima.
Syysohra oli tämän kasvukauden ehdoton voittaja, monessakin mielessä. Se talvehti hyvin, se päästiin korjaamaan elokuun helteissä reippaasti ennen ruista, ja lisäksi rehuohran hinta nousi Suomessa naapurimaita kalliimmaksi.
K-maatalouden markkinoimaa Matros-syysohraa kokeilleet tilat olivat syystä tyytyväisiä. Jokainen aikoi jatkaa syysohran viljelyä.
Kymppitonni vain koeruudulta
Syysohrakasvustot vaikuttivat keväällä lupaavilta, ja sato-odotukset olivat korkealla. Ne näyttivät kymppitonnin lohkoilta.
”Matroksesta versoja löytyi jopa 10–11 kappaletta per ohrayksilö”, K-maatalouden viljelyohjelman tuotepäällikkö Juha Urkko kertoo.
Lopullinen sato olikin pieni pettymys, yksi kokeilijoista kertoo. Satoa tuli ”vain” 6 000–7 500 kiloa hehtaarilta, kevätohran verran.
Kaikkien viljelijöiden satoa ei mitattu, mutta yleensä ottaen syysohrasadot liikkuivat 5–8 tonnin tuntumassa. Tuota luokkaa keskisadot tuppaavat olemaan muuallakin. Iso-Britannian syysohran kymmenen vuoden keskiarvo on 6,5 tn/ha, mutta tänä vuonna keskisato liikkui 7,2–7,4 tonnin välillä. Myös Britanniassa oli otollinen kasvukausi syysohralle.
Suurimman hehtaarisadon sai pöytyäläinen Jari Lahtinen, jonka keskisato oli yli 8 500 kiloa. ”Tosin se on vain kolmen hehtaarin keskiarvo.” Jokainen kuorma ajettiin vaa’an kautta.
Yara Suomen tutkimusaseman koeruudulta korjattiin kymppitonnin sato, tarkemmin sanottuna 10 517 kg/ha.
Koeruutu puitiin elokuun 10. päivä, ja se oli saanut syksyllä tautitorjunnan. Ruiskuttamattomat ruudut olivat heikompia.
Ennätyssuuria syysohrasatoja saatiin myös muualla Euroopassa. Selittäjänä lienee leuto talvi, jonka aikana syysohrat versoivat voimakkaasti, sekä runsaat sateet kevään ja kesän aikana.
Viime talvi olikin poikkeuksellinen, muistuttaa Boreal Kasvinjalostuksen ohranjalostaja Reino Aikasalo.
Boreal testasi syysohralajikkeiden talvehtimista Suomessa, ja esimerkiksi Kemiössä talvituhoja ei tullut lainkaan.
”Mutta esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla syysohra ei talvehtinut, kun taas syysvehnät talvehtivat hyvin.”
Lako vaivasi loppukesästä
Jari Lahtisen syysohralohko on entistä juurikasmaata, jonka pH ja viljavuus ovat yläkanttiin. ”Ruiskutinkin ohralle syksyllä mangaania.”
Esikasvina oli härkäpapu ja kylvön yhteydessä ohralle annettiin hieman NPK-lannoitetta. Keväällä ohralle sijoitettiin lietelantaa. Korrensäädettä annettiin kahteen kertaan. Taudit torjuttiin syksyllä ja uudestaan keväällä.
Hehtaarisatoon Lahtinen on tyytyväinen, varsinkin kevätohriin verrattuna. ”Kevätohratilanne ei ole kuitenkaan älyttömän huono. Sato jää omilla lohkoillani ehkä 70 prosenttiin normaalivuodesta.”
Myös puinti oli helppoa hyvän sään aikana. ”Normaalikesänä puinneille olisi päässyt heinäkuun lopussa. Olisin laittanut perään syysrapsia.”
Jyväkoko tuntui jäävän kuitenkin kesän sateissa odotuksia pienemmäksi, mutta kuitenkin kevätohraa suuremmaksi.
Lahtisen sadon laatuanalyysejä ei ole vielä tehty, mutta tuhannen jyvän painon hän mittasi itse. Se oli 54 grammaa. Tosin kasvustossa oli lakopaikkoja, joka lienee vaikuttanut asiaan.
Lue koko juttu KM:stä.
Annaleena Ylhäinen