Kokoviljan käyttöä lypsylehmillä voisi lisätä

kokovilja Annu Palmio

Maitotilojen kannattavuus on koetuksella maidosta maksettavan hinnan roiman pudotuksen myötä. Maatilat eivät voi maidon hintaan vaikuttaa, joten kannattavuutta täytyy hakea kustannuksia karsimalla. Yksi keino rehustuksen kustannusjahtiin on kokoviljan käytön lisääminen lypsylehmien ruokinnassa.

Kokoviljan rehuarvo on nurmisäilörehuun verrattuna heikompi ja sen käyttö lypsykarjan ruokinnassa on ehkä tästäkin syystä jäänyt vähäiseksi verrattuna kokoviljan mahdollisuuksiin. Sopimattomalla koneketjulla korjattuna varisemistappiot
voivat muodostua merkittäviksi ja ongelmat rehun tiivistymisessä aiheuttavat riskejä säilönnässä.

Kokoviljan käytössä on myös merkittäviä etuja. Korjuu vain kerran kesässä pienentää korjuukustannusta nurmeen verrattuna ja kokovilja on hyvä vaihtoehto nurmen suojaviljana. Nurmea uusittaessa juolavehnän torjunta on tehokasta aikaisen kokoviljan jäljiltä. Kokoviljan käyttö parantaa myös lietteen levitysmahdollisuuksia.

Ruokintakokeissa 2000-luvun alussa kokovilja on osoittautunut käyttökelpoiseksi rehuksi myös lypsylehmille. Joissain kokeissa kokoviljan ja nurmisäilörehun seos on tuottanut jopa enemmän maitoa kuin pelkkä nurmisäilörehu. Lehmät kompensoivat kokoviljan heikkoa rehuarvoa lisäämällä rehunsyöntiä.

Edullisen kokoviljan kokonaissyöntimäärän lisääntyminen ei lisää rehukustannusta.

Korjuu onnistuu

Kokoviljakasvuston lajikkeiksi kannattaa valita laon välttämiseksi riittävän lujakortisia vaihtoehtoja ja ylilannoitusta täytyy välttää. Lakoontunut kasvusto lisää korjuutappioita.

Hellekesänä aikaiset ohralajikkeet keltatuleentuvat nopeasti ja sopiva korjuuaika voi jäädä yllättävän lyhyeksi. Kokoviljaksi sopivat myöhäiset lajikkeet tai vehnä.

Sopiva kasvuaste korjuuseen on taikinatuleentumisen loppuvaihe, jolloin jyväsato kompensoi korren heikkoa sulavuutta. Kuiva-ainepitoisuus on tällöin 300–400 g/kg. Puristenestettä ei muodostu eikä rehu jäädy pakkaskaudella.

Kokovilja kannattaa korjata suoraan kasvustosta varisemistappioiden välttämiseksi. Rehunteossa voi myös käyttää nurmisäilörehun korjuukalustoa. Niittomurskain täytyy vain säätää mahdollisimman vähän jyväosaa varistavaksi. Lautasniitto ja varovainen karhotus ovat käyttökelpoisia vaihtoehtoja.

Sängen korkeutta lisäämällä korren osuus sadossa pienenee ja rehuarvo paranee. Vastaavasti kokonaissato tietysti pienenee.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti: Auvo Sairanen
Kuva: Annu Palmio