Syksyn työsarkaa

Syksy on alkanut ja samoin eduskuntatyöt. Alkanut syksy on mennyt erittäin vauhdikkaasti ja uutena kansanedustajana on alettu omaksumaan rutiineja. Eduskunnan arki on paljon muutakin kuin ne torstain kyselytunnit, jotka ovat toki se näkyvin osa työstä. Arki täyttyy tiistaista perjantaihin aamu- ja iltapäivävaliokunnista ja välissä ovat muut kokoukset, täysistunnot ja tapaamiset. Uutena kansanedustajana olen lauantaisin käynyt erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa ja tapaamassa kansalaisia. Maanantai on maakuntapäivä ja niitä olen hyödyntänyt alueellisen vaikuttamistyön tekemisessä. Aloitus on ollut opettavaista, mutta myös innostavaa.

Työt lainsäädännön parissa ovat myös alkanut ja hallituksen esityksiä on alkanut tulemaan valiokuntien ja eduskunnan käsittelyyn. Syyskaudella on tässä vaiheessa tulossa maa- ja metsätalousministeriöstä kahdeksan hallituksen esitystä eduskunnan käsiteltäväksi. Esitykset ovat erityyppisiä ja osa on varsin teknisluonteisia, mutta koskettavat koko ministeriön pelikenttää maa- ja metsätaloutta, metsästystä ja kalastusta. Näistä asioista kuullaan lisää syksyn aikana.

Oman isännyyden yhdeksästoista viljelyvuosi on takana. Näiden vuosien aikana on viljelytoimintaa tullut tehtyä monella eri tukikaudella, erilaisilla viljelymenetelmillä, eri hintaisilla tuotantopanoksilla ja eri kokoisilla pinta-aloilla. Viimeiset vuodet on tilallamme keskitytty oman kauramyllyn tuotantoon ja kauranviljelyyn.

Keväällä pääsimme aloittamaan kylvötyöt melko normaaliin ajankohtaan ja kevättyöt menivät joutuisasti. Maat muokkautuivat hyvään kylvökuntoon ja alku oli lupaava. Meidän tilallamme on viimeiset vuodet pellot olleet pääosin sängellä talven, ja keväällä on muokattu lautasmuokkaimella. Tällä olemme saaneet maat muokattua joko yhdellä tai kahdella muokkauskerralla kylvökuntoon. Kylvö pyritään tekemään pian muokkaustyön jälkeen, jotta kevätkosteus säilyy mahdollisimman hyvin. Pellot ovat meillä pääosin hikeviä hieta- ja hiesumaita. Uuden tukikauden tukiehtoja tuli keväällä mietittyä ja sen yhteydessä me valitsimme mukaan kerääjäkasvien viljelyn. Tänä keväänä kylvimme kylvökoneen piensiemenlaitteella italianraiheinää kylvön yhteydessä viisi kiloa hehtaarille.

Viljan orastuminen oli tasaista ja hyvän näköistä. Sitten alkoi sateiden odottelu. Lyhyesti kirjattuna kesän sää meni, kuten tiedetään, viljelijän kannalta ristiin. Hellettä piti kylvön jälkeen eikä sateita tullut riittävästi, jos jossain ollenkaan ennen juhannusta. Huippusadot olivat siinä vaiheessa menetetty. Kun heinäkuun aikana sateita tuli, nosti se sato-odotuksia, mutta samalla pelloilla alkoi näkyä jälkiversontaa.

Puinnin aloitus lykkääntyi ja sateiden määrä elokuun lopusta tähän päivään on tehnyt osassa maata sadonkorjuun mahdottomaksi. Puimattomia peltoja jää alueittain runsaasti ja heikko sato sekä laatutappiot rasittavat tiloja. Samalla tämän kauden tuotantopanokset ovat ennätyskalliita ja viljan hinnat ovat laskeneet. Jo pelkästään tästä iskee monelle tilalle kassakriisi, jota vielä tukimaksujen viivästyminen rasittaa lisää.

Meillä saatiin kaurat onneksi puitua kelvollisen laatuisena ja niistä voidaan jalostaa myllytuotteita. Pitkään syksyyn venynyt puintikausi teki sen, että alle kylvetty italianraiheinä innostui turhan terhakkaaseen kasvuun ja aiheutti hiukan haasteita puintityölle. Eduskuntatöitten takia tilalla tarvittiin apua puintiaikaan ja onneksi sitä oli saatavilla.

Mitä politiikan toimia on maatalouteen luvassa? Seuraavassa lainaus hallitusohjelmasta: ”Hallitus sitoutuu maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin ja aloittaa välittömät toimenpiteet esitysten toteuttamiseksi, jotta alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Keskeisimmät toimet ovat elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalain tarkastelu ja muuttaminen sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedon saantioikeuksien parantaminen.” Tämä on siis hallitusohjelman kirjaus ja siihen liittyen on tällä viikolla käsittelyssä olleessa budjetissa kirjattu neljä miljoonaa euroa tämän työn käynnistämiseksi.

Tukimaksujen viivästys on ongelma monille maatiloille. Tämä viivästys osuu maatilojen kannalta ongelmallisesti jo valmiiksi vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Edellisellä hallituskaudella on jo ollut tiedossa nämä haasteet, kun siirryttiin uuteen cap-kauteen. Hallitus tiedostaa tämän ongelman ja tekee töitä asioiden ratkaisemiseksi. Ruokaviraston toimintaa vahvistetaan viidellä miljoonalla eurolla ja tällä halutaan varmistaa viljelijöille kriittisten tukimaksujen maksujen suorittamista. Samoin 13.10. on valtioneuvosto vahvistanut Makera käyttösuunnitelman muutoksen, millä mahdollistetaan viljelijöiden maksuvalmiutta parantavien valtiontakausten myöntäminen. Tätä viljelijät voivat hakea 10.11. asti ELY-keskuksista. Myöntämisen ehtona on se, että tilapäinen maksuvalmiusongelma johtuu toimintaympäristön muutoksesta tai sääolosuhteista. Ehtona on myös se, että tilalla on edellytykset kannattavaa toimintaan.

Ruokavienti on vahvasti esillä hallitusohjelmassa. Ruokavienti on tärkeä osa maatalouden kannattavuuden ja huoltovarmuuden pitkäjänteistä turvaamista. Hallitusohjelmassa ruokaviennille asetetaan määrällisenä kasvutavoitteena sen kaksinkertaistaminen. Hallitus parhaillaan valmistelee uutta kasvuohjelmaa, jonka avulla lähdetään parantamaan mahdollisuuksia elintarvikeviennin lisäämiselle. ◻