Super Nova Combissa isobus ja sähköiset syöttömoottorit

Tume-Agri Oy:n uusi Super Nova Combi on yhtiön ensimmäinen isobus-yhteensopiva kylvölannoitin, joka annostelee sekä siemenet että lannoitteen sähkömoottoreilla. Huomionarvoista on myös rivivälin kasvaminen 12,5 senttimetristä 16,7 senttimetriin.

Edellistä sukupolvea edustavaa ja suorakylvöönkin pystyvää Nova Combia on tehty vuodesta 2003 lähtien yli tuhat kappaletta, ja se on tuotannossa edelleen. Nova Combin (NC) ja Super Nova Combin (SNC) erot eivät vaikuta pikaisen vilkaisun perusteella ulkoisesti kovin suurelta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa monta merkittävää eroa.

Janakkalalainen Samuel Jussila on ehtinyt keräämään kokemuksia uuden Tume Super Nova Combin ratkaisuista jo kolmena vuonna, vaikka kone esiteltiin Agritechnica-näyttelyssä vasta viime syksynä. Hän on yksi niistä viljelijöistä, jotka testaavat ja antavat palautetta Tume-Agrin tuotekehitykselle ennen kuin kone esitellään maatalousnäyttelyjen estradeilla.

Kehitteillä olleesta SNC:sta Jussilalle kertyi kahden ensimmäisen kasvukauden aikana yhteensä noin sadan hehtaarin kylvökokemukset. Tänä keväänä hän pääsi kylvämään kaikki kevätkylvönsä, yhteensä 120 hehtaaria muutamaa yksityiskohtaa vaille valmiilla, tuotantoversiota vastaavalla prototyypillä.

Toimii yleiskylvölannoittimena kaikissa tilanteissa

SNC:tä mainostetaan yleiskylvökoneena, joka toimii kaikissa oloissa. Jussilan mielestä tämä pitää uuden koneen kohdalla paikkansa. Suorakylvöön pystyvän kylvölannoittimen valitseminen ei sulje pois kyntämällä ja muokkaamalla sekä kevytmuokkaamalla valmisteltujen peltojen kylvöjä.

Jussila on perustanut uudet kasvustonsa pääsääntöisesti suorakylväen vuodesta 2004 lähtien. Ensimmäiset 14 vuotta Vieskan Metallin koneella, sen jälkeen SNC:llä.

Uusi SNC on toiminut asianmukaisesti maatilan kaikilla maalajeilla ja erikokoisilla siemenillä. Jussilan maalajit ovat pääasiassa hiesuja ja hiesusavia, hietaa on ainoastaan muutamalla pellolla, ja jonkin verran on myös hiuetta ja multaa. Hänen kasvilajivalikoimansa kattaa kevät- ja syysviljojen lisäksi kuminan, apilan siemenviljelyn, valkuaiskasveista herneen ja härkäpavun sekä uutena kasvina öljyhampun.

Kasvustojen perustaminen on onnistunut hyvin, niin tänäkin vuonna. Siemen päätyi toivottuun syvyyteen, herne 6–8 ja vilja 3–4 senttimetriin, hamppu kahteen sekä kumina ja apila noin yhteen senttimetriin.
Kasvustojen hyvään kuntoon vaikutti se, että Hämeessä saatiin kasvukauden alussa vettä sopivammin kuin monella muulla alueella. Eikä täällä satanut kylvöjen päälle kuorettavia sateita kuten esimerkiksi Varsinais-Suomessa.

Suorakylvössä Jussila on kokenut vaikeimmaksi piensiementen kylvön, koska piensiemenen saaminen runsaan olkisilpun lävitse maahan – muttei yhtään liian syvälle – on ollut haasteellista.

Mies toivoi aiemman, takajyräpyörän eteen piensiemenet ripottelevan systeemin vaihtoehdoksi letkutuksen, joka vie piensiemenet vantaille, koska hänen kokemuksensa on osoittanut, ettei piensiemeniä kannata ripotella olkien päälle, ne eivät siinä idä.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aluskasvi pitää kylvää eri ajokerralla matalampaan kuin pääkasvi. Toisaalta tällä järjestelyllä voidaan starttifosfori sijoittaa samalla ajokerralla juuri oikeaan paikkaan siemenen ulottuville.

Piensiemenlaatikko on uudessa SNC-mallissa integroitu entisestään kasvaneen säiliökokonaisuuden sisälle, kun vanhassa NC-mallissa piensiemensäiliön oli taakse asennettava ”reppuversio”. Piensiemensäiliö syö nyt siemenelle ja lannoitteelle joustavasti jaettavasta pääsäiliöstä noin 275/380 litran tilavuuden 3- ja 4-metrisissä malleissa.

Piensiemenlaatikkoa tarvitsevalla viljelijällä on nyt siis kaksi mahdollisuutta. Uudesta laatikosta voidaan edelleen ripotella piensiemen myös jyräpyörien eteen pintamaahan.

Tiukasta muokkaamattomuuden periaatteesta on onneksi mahdollista tinkiä. Esimerkiksi viime vuonna puidun syysvehnän runsaan jyvä- ja olkisadon jälkeen tuntui tarpeelliselta muokata pellon pinta rikki, ja sen Jussila myös teki lautasmuokkaimella ennen öljyhampun ja sen aluskasviksi lisätyn valkoapilan kylvöä.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuvat: Esa Mustonen