Sokerijuurikasta välikasvin jälkeen

KM kävi seuraamassa, miltä näyttää sokerijuurikkaan tarkkuuskylvö syksyllä kaistamuokattuun peltoon Ilmari Hunsan tilalla Nousiaisissa. Talven yli maassa ollut ruis kuivatti pellon tasaisesti kylvökuntoon. Se onkin yksi parhaista välikasveista Suomen olosuhteissa ja suosittu myös muualla maailmassa tähän tarkoitukseen.

Onko tässä Suomen ekologisin sokerijuurikaspelto? Juurikas on totuttu perustamaan hyvinkin huolellisesti muokattuun ja tasattuun maahan. Ilmari Hunsa testaa, kuinka homma onnistuu pelkän syksyisen kaistamuokkauksen ja välikasvina olleen rukiin jälkeen. Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksella alkoi myös hanke, jossa selvitetään kuinka maksimoida hiilensidontaa sokerijuurikkaan viljelyssä. Tavoitteena on kehittää juurikkaan viljelytekniikkaa siten, että talviaikaista kasvipeitteisyyttä lisätään viljelykierrossa. Hunsan menetelmä on yhtenä tutkimuskohteena hankkeessa. Hiiliviljelyä tutkitaan paljon, mutta uusia viljelytekniikoita tulee harvoin. Suorakylvön jälkeen ei ole keksitty oikeastaan mitään mullistavaa. Kaistamuokkaus kuten myös jankkurikylvö yhdistää suorakylvön ja muokkauksen parhaat puolet, ja ne voisivat olla varteenotettavia hiiliviljelyn tutkimuskohteita laajemminkin.

Yleensä aina on liian kuivaa. Sen Ilmari Hunsa on joutunut toteamaan useampana kylvösesonkina.

Maahan täytyisi saada lisää multavuutta, eikä kylvökosteutta kannata muokata keväisin pois.

Kuivuus vaivasi myös viime elokuussa, kun Hunsa kylvi isänsä kanssa 46 hehtaaria ruista yötä myöten.

”Oli kiire, sillä seuraavaksi päiväksi oli luvattu 25 mm sateet. Niitä ei sitten tullutkaan ja ruis iti vasta syyskuussa.”

Hunsa kylvi ruista myös välikasviksi syysrapsin sänkeen. Se kylvettiin syyskuussa ja se iti hyvin.

”Teki vähän pahaa lopettaa se glyfosaatilla huhtikuun lopussa. Se näytti melkein paremmalta kuin elokuussa kylvetty ja sadoksi tarkoitettu kasvusto.”

Välikasvirukiin tarkoituksena oli olla sopiva esikasvi sokerijuurikkaalle.

Kaistamuokattu juurikas

Toukokuun neljäs päivä peltoon kylvettiin sokerijuurikasta. Välikasvina ollut ruis valmisti kasvualustan juuri sopivaksi. Lierot möyhivät sen juuristossa ja maa oli aivan eri näköistä kuin pelkän sängen jäljiltä.

”Ruis kuivattaa maata oikein päin eli alhaalta käsin”, Hunsa sanoo.

Jokainen, joka on joutunut rikkomaan syysviljoja ja kylvänyt sen jälkeen kevätviljaa tietää tämän. Syysviljalla ollut maa muovautuu helposti.

”Väittäisin myös, että tämä maa on aivan eri tavalla elossa kuin talven yli sängellä tai muokattuna ollut pelto.”

Mikrobit ja maaperän eliöt ovat ainakin aktiivisia elävässä juuristossa.

Ruismaata ei muokattu glyfosaattiruiskutuksen jälkeen millään lailla, vaan syksyllä tehty kaistamuokkaus rukiin kylvön yhteydessä riitti perustukseksi.

Epätasaisuus ei haittaa tarkkuuskylvökoneen menoa, sillä kylvöyksiköiden edessä on kolmipiikkiset tappiäkeet, jotka tasaavat suurimmat töyssyt ja tekevät vähän haihduntasuojaa kylvöksen päälle.

Tarkkuuskylvökone muokkaa maata vain vähän. ”Olen asentanut sen kylvöyksiköihin kolmipiikkiset tappiäkeet, jotka tasaavat suurimmat töyssyt ja tekevät vähän haihduntasuojaa kylvöksen päälle.”

Hunsa kylvi 12 hehtaaria sokerijuurikasta tällä tekniikalla. Lopuille 18 hehtaarille hän levitti kananlantaa ja äesti pellon perinteiseen tyyliin.

Hän on testannut sokerijuurikkaan kylvöä kaistamuokattuun maahan jo kahtena edellisvuotena, mutta vain pienelle alalle.

Erikoiskasvien kylvö ilman muokkausta vaatii useamman vuoden harjoittelua. Erityisesti kun on kyse kevätkylvöstä.

Kaistamuokkauksen hyödyt

Sokerijuurikkaan lisäksi myös öljykasvit ja härkäpapu perustetaan tarkkuuskylvökoneella. Sen sijaan syysviljat kaistakylvetään Sly Francen striptill-kylvökoneella, joka muokkaa kapean kaistan ja sijoittaa siemenen sen molempiin reunoihin.

Kaistakylvökone muokkaa maahan noin 22 senttimetrin levyisiä kaistoja, ja niiden väliin jätetään muokkaamattomia sarkoja, joiden leveys on 25,5 senttimetriä.

Leveydet ovat tulleet sokerijuurikkaan nostokoneen rivivälistä eli 47,5 senttimetristä.

Muu kalusto on täytynyt sopeuttaa tähän. Tarkkuuskylvökoneessa käytetään samaa riviväliä, ja myös kaistakylvökoneen muokkainpiikkien väli säädettiin 47,5 senttimetriin.

Mutta työleveys on näin 285 senttimetriä, joka on mahdollisimman hankala. Esimerkiksi kasvinsuojeluruiskun puomissa perimmäiset suuttimet täytyy pitää kiinni.

”Uusi nostokone saadaan säädettyä 50 senttimetriin. Vaihdan muokkainpiikkien rivivälin samaksi ja saan työleveyden kolmeen metriin.”

Kaistamuokkauksessa yhdistetään muokkauksen ja suorakylvön hyödyt. Muokkaus tuo lisää vesitilavuutta ja musta kaista nopeuttaa maan lämpenemistä keväisin.

Muokkaamattomassa kaistassa puolestaan veden kapillaarista nousua ei katkaista ja maassa oleva juuristo tarjoaa maaperän eliöille hyvän kasvuympäristön.

Mikä ihmeen välikasvi?

Välikasvilla tarkoitetaan pitkällekin samaa kuin kerääjäkasvilla, eli sadonkorjuun jälkeen kylvettävää maanparannuskasvia.

Kerääjäkasvin tarkoitus on imuroida ravinteet talteen, kun taas välikasvi tekee paljon muutakin. Se pitää maan kasvipeitteisenä ja suojaa sitä, pidättää ravinteiden lisäksi vettä ja hiiltä, parantaa maan kasvukuntoa, lisää viljelykiertoa ja torjuu tuholaisia ja rikkakasveja.

Amerikassa näitä on käytetty vuosikymmeniä.

”Ja siellä yksi suosituimmista välikasveista on juuri ruis”, Hunsa kertoo.

Rukiin valtava juuristo ja suuri biomassa tekevät maalle hyvää.

Ruotsissa edistyksellisimmät viljelijät ovat ottaneet välikasvit käyttöön, mutta ne eivät ole vielä yleistyneet kunnolla, kertoi kasvinviljelyneuvoja Line Strand Brunnby Lantbrukdagar -messuilla kesällä 2019.

Etelä-Ruotsissa sadonkorjuu on kuukautta aiemmin kuin Suomessa, joten välikasveilla on enemmän valoa ja lämpöä kehittyä kunnolla.

Suomessa haasteena on oveen kolkutteleva talvi. Sadonkorjuu jatkuu usein syyskuun loppuun tai vielä pidemmälle. Välikasvi olisi puolestaan hyvä perustaa jo elokuussa.

”Juuri tästä syystä käytän ruista välikasvina”, Hunsa sanoo.

Ruis versoo jo syksyllä ja lähtee keväällä aikaisin kasvuun. Ja se talvehtii yleensä hyvin.

Esimerkiksi raiheinä ei verso syksyllä juuri lainkaan eikä pysty muodostamaan vastaavaa biomassaa kuin ruis.

Kylvöjälki näyttää hyvältä, eivätkä pellon pienet epätasaisuudet haitanneet kylvötyötä. Mustat kaistat on vedetty syksyllä kaistakylvökoneella samalla kun maahan on kylvetty välikasviksi ruis. Ne lämpenevät keväällä nopeasti, kun taas maassa kasvava ruis on sitonut hiiltä, pidättänyt ravinteita, tarjonnut maaperän mikrobeille kasvupaikan, möyhinyt juurillaan multaa ja kuivattanut maata alhaalta ylöspäin.

Taloudellinen hyöty kannustaa

Ruotsissa välikasveista saatavien hyötyjen on laskettu olevan reippaasti suurempia kuin välikasvin perustamiskustannukset.

Hunsa on summaillut, että rukiin perustaminen kaistakylvökoneella maksaa suunnilleen saman verran kuin kultivointimuokkaus.

Siemen oli omaa, ja sitä käytettiin 70 kiloa hehtaarille. Lannoitteita ei laitettu eikä siementä käsitelty. Hunsan tilalla puolet pinta-alasta oli kasvipeitteistä talven yli.

Keväällä rukiin lopettamisesta glyfosaatilla tuli kustannuksia, mutta toisaalta samalla torjuttiin syysitoiset rikkakasvit varsin edullisella ja pomminvarmalla tavalla.

Hunsan tavoitteena on saada viljelykierto sellaiseksi, että ainoa musta talvi olisi sokerijuurikkaan noston jälkeen. Kaikilla muilla pelloilla kasvaisi joku vihreä kasvi.

”Sokerijuurikas vaatii melkein kynnön. Olisi mukava kylvää siihenkin talveksi joku viherpeitekasvi, mutta en ole keksinyt vielä lajia, joka kasvaisi loka-marraskuussa Suomen olosuhteissa.”

Kaikkien muiden viljelykasvien jälkeen on mahdollista kylvää joku syysvilja tai ainakin välikasviruis. Se on varmin pelikortti, jos muuta mahdollisuutta ei ole, Hunsa sanoo.

Maaliskuun alussa Hunsa kylvi Malmgård Riistasiemenen suunnitteleman siemenseoksen syysvehnän aluskasviksi. Siinä oli erilaisia apilalajeja, nurmimailasta ja vähän sikuria. Toiveena on, että se itäisi tasaisesti syyvehnän alle ja jatkaisi syksyllä kasvua sadonkorjuun jälkeen.

Syksyllä siihen olisi tarkoitus kaistakylvää ruista ja lisätä ehkä vähän hunajakukkaa ja maksimoida viljelykierron hyödyt.

Ja seuraavana keväänä siihen kylvettäisiin sokerijuurikasta tällä samalla tekniikalla, Hunsa pohtii.

Mutta tämä on ideaalitilanne, jossa aluskasvin ja välikasvin perustaminen onnistuu satokasvin viljelyn ohessa.

Läheskään aina tämä ei voi onnistua, vaan välillä viherlannoituskasville on uhrattava kokonainen kasvukausi ja perustettava se keväällä satokasvin tavoin.

Kylmä huhtikuu

Tänä keväänä Hunsan tilan kylvöt alkoivat poikkeuksellisesti suurimokauralla.

”Meinasin aloittaa kylvöt jo huhtikuun puolivälin lämpimän jakson aikana, mutta maltoin odottaa seuraavaan poutaan.”

Hunsan aikaisimmat maat kylvettiin heti vapun jälkeisenä päivänä kauralle. Sen jälkeen jatkettiin kaistamuokatun sokerijuurikkaan kylvöllä.

Lajikkeena oli Cruiserilla peitattu Zenit, ja sitä kylvettiin 1,17 yksikköä hehtaarille. Kylvölannoitteena oli nestemäinen starttifosfori, sekä YaraMila ProBeta 15-4-8 sekä Belor Premium 22-3-10-2.

Ruis oli lopetettu glyfosaatilla viisi päivää aiemmin. Huhtikuun lopun kylmyys vaikeutti ruiskutusajankohdan päättämistä. Varsinkin kun öisin oli pakkasta. Toukokuun neljäs päivä maa tuntuu sopivan kostealta ja lämpimältä.

Sen jälkeen tuli 33 mm sateet, joten ensimmäiset 40 hehtaarin kylvöt saivat hyvän alun.

Myös syysviljat hyötyivät sateista. Hunsalla on rukiin lisäksi syysvehnää ja syysrypsiä.

Tänä keväänä on tarkoitus kylvää juurikkaan ja kauran lisäksi ruokahernettä. Herneen alle perustetaan kumina.

Kevätkylvöt hoidetaan tarkkuuskylvökoneen lisäksi Kongskilden FlexiDrill -kylvökoneella. Auroja ja muita muokkausvälineitä ei myöskään ole myyty pois, vaan käyttöön otetaan aina tilanteen mukainen työkone.

Kaistakylvö on käytössä syysviljoilla, mutta tavoitteena on saada viljelykierto sellaiseksi, että kaistakylvö tulisi käyttöön myös kevätviljoille.

Näin homma hoidetaan myös Ranskassa, josta kaistakylvökone on ostettu. Sly Francella neuvottiin, että kevätkylvöisiä kasveja varten tulee savimailla kaistamuokata pelto syksyllä, ja keväällä kylvää siemen mustiin raitoihin, Hunsa kertoo.

”Kevyillä mailla kaistakylvö onnistuu keväälläkin.”

Välikasveilla lisää hiiltä

Hunsa kannustaa muitakin kokeilemaan välikasvin hyötyjä.

”Käyttäisin ruista välikasvina, vaikkei minulla olisikaan kaistakylvökonetta.”

Hunsa on testannut useana vuonna välikasvirukiin kylvöä kahdella eri tekniikalla. Toinen on perustettu striptill-kylvöllä ja toinen pintalevittimellä, jonka jälkeen siemen on muokattu kultivaattorilla maahan. Se on jäänyt harvemmaksi kuin kaistakylvetty ruis, mutta viljelytekniikkaa voisi kehittää.

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen vaatii viljelykierron etukäteissuunnittelua, mutta on toteutettavissa ilman konekaluston päivittämistä.

Ruis on hyvä välikasvi, koska se yhteyttää ja kerää hiiltä peltoon pitkälle syksyyn, ja toisaalta aloittaa kasvun varhain keväällä.

Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksella alkoi juuri hanke, joka pyrkii maksimoimaan hiilensidonnan sokerijuurikkaan viljelykierrossa. Tavoitteena on lisätä nimenomaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä juurikkaan viljelykierrossa.

Hankkeessa testataan myös viljelymenetelmiä, kuten kaistamuokkausta, kukkakaistoja sekä saneerauskasvien ja rukiin käyttöä kerääjäkasvina.

Muokkauksen vähentäminen on yksi tärkeimpiä keinoja estää hiilen karkaamista pellosta.

Hunsan mukaan kaistamuokkain sekoittaa ja hienontaa maa-ainesta samaan tyyliin kuin kultivaattori. Jankkurikylvössä taas muokataan maata syvemmältä aaltoliikkeen tavoin, muttei sekoiteta maakerroksia, vaan pintamaa jää ehyeksi. ◻