Sikatilojen riskinhallinta vaatii perehtymistä
Tulipalojen ja eläintautien uhka korostuvat sikaloiden riskienhallinnassa. Alavutelaisen Jukka Mäen yhdistelmäsikala tuhoutui puoliksi 2,5 vuotta sitten, ja uudelleen rakennetussa sikalassa paloturvallisuuteen kiinnitettiin erityishuomiota. Vehmaalaisen emakkosikalan Pirteä Porsas Oy:n laajennuksessa puolestaan pyritään mahdollisimman hyvään bioturvaan.
Jukka Mäki myöntää, että sikalapalo menee edelleen ihon alle. Hän ei enää toista kertaa haluaisi kokea sitä tunnetta, että ajaa keskiyöllä kohti omasta sikalasta loimottavia liekkejä, kun muutamaa tuntia aiemmin kaikki oli vielä kunnossa.
Huolimatta ohikulkijan tekemästä nopeasta hälytyksestä ja palokunnan saapumisesta ehti tuli tehdä pahojaan huhtikuussa 2017. 2 600 neliön sikalasta tuhoutui puolet eli emakkopuoli kokonaan ja puolitoista osastoa lihasikalan kuudesta osastosta.
Emakoita kuoli 40 ja vieroitettuja porsaita 450. Lihasikalasta saatiin sen sijaan pelastettua kaikki siat, vaikka katto tuli osin niiden päälle. Koko sikala jouduttiin kuitenkin tyhjentämään, kun kaiken sikalatekniikan sisältänyt pääty tuhoutui.
Mäki luuli tuoreeltaan palon lähteneen pannuhuoneen stokerista, vaikka siinä onkin takapalosuoja. Pannuhuone oli kuitenkin ainoa ehjä paikka.
”Lopullinen palonsyyntutkinta osoitti, että palon sytytti sähköpääkeskuksessa löyhtynyt liitos, joka oli alkanut kuumenemaan. Keskuksesta palo pääsi yläpohjaan, jossa se eteni nopeasti.”
Katkot ja tarkastukset osoittautuivat tärkeiksi
Mäen yhdistelmäsikalan 42-paikkainen emakko-osasto on rakennettu vuonna 2002. Vuonna 2011 sitä laajennettiin tuhannella lihasikapaikalla.
Molemmat osat on rakennettu ja hyväksytty sen aikaisten rakennus- ja palomääräysten mukaan. Niissä määriteltiin esimerkiksi palo-osastot ja -katkot sekä sallittiin kiinteää polttoainetta käyttävän lämpökeskuksen sijoittaminen sikalarakennukseen.
Jukka Mäki korostaa, että yläpohjan palokatkot pelastivat sikalan täystuholta. Vaikka ensimmäinen 15 minuutin katko murtui, samoin seuraava tunnin katko vanhan ja uuden osan välillä, seuraavaan 15 minuutin katkoon palokunta sai palon pysäytettyä.
”Tunnin katko oli tehty vanhan rakennuksen päätykolmioon, jonka puiset tuet kuitenkin paloivat ja levyt kaatuivat. Nyt tuenta on molemmin puolin palonkestävä”, Mäki sanoo.
Hän myöntää, että rakennettaessa palokatkojen tekeminen tympii: se on hankalaa ja kallista. Nyt sitä osaa hänen mukaansa kuitenkin arvostaa, sillä tulella on valtava voima yläpohjassa.
Palon kokonaisvahingot nousivat lopulta 900 000 euroon. Vakuutukset olivat kuitenkin kunnossa ja ne korvasivat vahingot. Ensijärkytyksestä selvittyään Mäki kiittikin itseään kahdesta asiasta: sekä sikalan palo- että sähköturvallisuustarkastus oli tehty ajallaan ja määräysten mukaan.
”Nämä tarkastukset kannattaa hoitaa kuntoon, sillä niistä kertovat raportit ovat vakuutusasioita selvitettäessä erittäin tärkeät. Niiden puuttuminen voi sähköpaloissa johtaa huomattaviinkin vakuutuskorvausten alentamisiin”, hän sanoo.
Keskeytysvakuutus riittävän pitkäksi
Kun selvisi, että täysarvovakuutus korvasi vahingon, Mäki päätti heti sikalan rakentamisesta uudelleen, mutta kokonaan lihasikalana. Se sopi teurastamolle ja vakuutusyhtiölle, jolle 400 lihasikapaikan rakentaminen tuli emakkopuolta halvemmaksi.
Maatilavakuutukseensa Mäki oli ottanut vuoden mittaisen keskeytysvakuutuksen, minkä kesto osoittautui käytännössä liian lyhyeksi. Aika kannattaa hänen mielestään ulottaa vähintään puolentoista, jopa kahden vuoden mittaiseksi.
”Vakuutusmaksuun sillä on vähäinen vaikutus”, hän huomauttaa.
Vakuutusyhtiön kautta rakentaminen on huomattavasti hitaampaa kuin omatoimisessa rakentamisessa, koska se perustuu urakkatarjouksiin. Kilpailuttaminen vie aikaa ja työ käynnistyy hitaasti etenkin kesällä.
”Silloin Suomi on kiinni, joten meillä ei heti tapahtunut mitään, ja rakennusyrityksethän ovat myyneet kesän täyteen jo talvella”, Mäki kertoo kokemuksestaan.
Rakennusaika venähtikin vuodeksi ja uudet eläimet tulivat sikalaan vuoden ja kahden kuukauden kuluttua palosta. Ennen kuin ne oli kasvatettu teurasikään, tiliväli kasvoi puoleentoista vuoteen.
Vakuutusehdoissa on yleensä myös lauseke, joka on Mäen mukaan syytä ottaa huomioon. Sen mukaan tuotantosuunnan vaihtaminen, esimerkiksi yhdistelmästä lihasikalaksi tulkitaan tuotannon lopettamiseksi. Tällöin keskeytyskorvauksen kesto lyhennetään puoleen vuoteen.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuvat: Arto Takalampi