Sahateollisuutta ei pidä unohtaa biotalous-Suomessa
Valtiovalta uskoo ilmeisesti ihan tosissaan laatimaansa biotalousstrategiaan. Näin voi päätellä siitä, kuinka paljon uhrataan resursseja pelkkään tiedottamiseen. Tietoverkon mukaan koordinointi toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa. Muut vastuutahot ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö.
Se biotalous, mitä ollaan havittelemassa, tarkoittaa strategian mukaan vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. Suunnitelman mukaan biotalous lisää vientiä ja antaa 100 000 uutta työpaikkaa samalla kun kunnioitetaan ympäristöä.
Harva on eri mieltä tavoitteista. Suomella on niin runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja erityisesti maa- ja metsätaloudessa, että on viisasta panostaa sellaisiin muutoksiin, jotka vähentävät riippuvuutta uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä.
Käytännön tasolla huomiota kiinnittää se, että strategian toteuttajien suurimmat toiveet painottuvat kaikkeen uuteen, josta ei ole vielä vahvaa kokemusta sen enempää tuotannon kuin markkinoidenkaan osalta. Vanhan ja vakiintuneen ajatellaan toimivan ja kehittyvän ihan itsekseen ilman, että päättäjät edesauttavat tarpeellisia muutoksia omilla vastuualueillaan.
Hyvä esimerkki biotalouskeskustelussa unohdetusta alasta on sahateollisuus. Käytännön metsätaloudessa sahateollisuus antaa sen taloudellisen selkärangan, johon metsätalous perustuu. Metsätalouden tuloista 70 prosenttia perustuu sahateollisuuden raaka-aineen hankintaan. Ilman sahateollisuutta Suomessa harjoitettavan metsätalouden luonne olisi hyvin erilainen kuin nykyisin. Pelkän kuitupuun tuotanto ei sallisi kovin merkittävää työvoiman käyttöä metsien uudistamisessa ja taimikonhoidossa. Maaseudun elinvoima kuihtuisi entisestään ilman sahateollisuutta. Samanlainen rooli on vaneriteollisuudella, mutta sen taloudellinen merkitys on sahateollisuutta pienempi.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuva: Matti Kärkkäinen