Saadaanko kaura maailmalle?
Euroopan satoennusteet tippuvat sadonkorjuun edetessä ja Suomen nousevat. Erityisesti kauraa näyttää tulevan laarit täyteen, ja sitä on vanhastaan varastoissa. Maailman kaurasato palautuu normaalitasolle. Löytyykö suomikauralle vientimarkkinaa?

Iso-Britannian satoennuste tippui huonosta vielä pahemmaksi, uutisoivat brittien maatalouslehdet elokuun puolivälissä sadonkorjuun edetessä. Kuiva kevät, ennätyskuuma kesä ja kuivuus verottivat saarivaltion satoa pahemman kerran.
Suomen kannalta hyvä uutinen on brittien surkeaksi jäävä kaurasato, sillä Iso-Britannia kilpailee myllykauran vientimarkkinoilla. Nyt maa saattaa joutua tuomaan kauraa myllyilleen.
Viime syksynä kauraa tuli ennätyksellisen paljon niin Euroopassa kuin Kanadassakin. Maailman kaurasato oli Yhdysvaltain maatalousministeriö USDAn mukaan 26,2 miljoonaa tonnia. Tästä Suomen osuus oli 1,13 miljoonaa ja Kanadan 3,9 miljoonaa tonnia.
Nyt USDA arvioi maailman kaurantuotannon laskevan 23,1 miljoonaan tonniin. EU:n kaurasadon ennustetaan olevan 7,8–8 miljoonaa tonnia, ja satojen pienenevän edellisvuodesta kaikissa EU-maissa Suomea lukuun ottamatta. Kauran kylvöalat jäivät edellisvuotta pienemmiksi.
Kanadan kaurasadoksi ennustetaan 2,9–3,1 miljoonaa tonnia eli tuotanto voi tippua miljoona tonnia edellisvuodesta. Myös siellä kylvöala väheni, sillä viime vuonna saatiin ennätyssato, ja kauraa jäi loppuvarastoihin.
Kanadan kauratilanne lähentelisi tukalaa, ellei siellä olisi niin suuret, jopa miljoonan tonnin, loppuvarastot, kuvailee Viljelijän Bernerin viljakaupan johtaja Sam Tallberg.
Kaurasato palaa normaaliin
Vaikka maailman kaurasato tippuukin kolmella miljoonalla tonnilla edellisvuodesta, ollaan kokonaissadossa lähellä normaalia. Kaurasta ei siis ole tulossa niukkuutta, huomauttaa Antti Ahola puolueettomia viljamarkkina-analyysejä tarjoavasta Nordic Grain Intelligencestä.
Maailman kauravarastot olivat suuret kauden alussa, joten varaa olisi paljon pienempäänkin satoon.
Suomen kannalta oleellista on se, saadaanko kauran vientimäärä palautettua viljamarkkinavuoden 2024–2025 tasolle eli 470 miljoonaan kiloon. Viime kaudella vienti jäi 350 miljoonaan kiloon, Ahola sanoo.
Ruotsi myi viime kaudella Suomea aggressiivisemmin. Kaupat uskallettiin tehdä ennen sadonkorjuuta. Suomen ongelma on hitaus, ja sen vuoksi menetämme vientikauppoja, Ahola kertoo.
Sam Tallberg vahvistaa tämän.
”Vientiä missattiin, koska sato ei liikkunut. Heinäkuussa viljaa tuli sitten markkinoille, kun viljelijät tyhjensivät varastojaan ennen uutta satokautta.”
Tallbergin mukaan viljakauppaan tuli varsin suuriakin yksittäisiä eriä, sekä kauraa että vehnää.
Vehnällä varastointi ja hinnalla spekulointi tuotti tällä kertaa tulosta, kauralla siitä oli vain haittaa. Nyt ostajien varastoissa on viimevuotista kauraa, vaikka uusi sato pitäisi saada liikkeelle.
Jos vasta heinäkuussa kaupataan vanhaa satoa, uudesta sadosta tuskin tehdään heti kauppaa.
Löytyykö uusia kauramarkkinoita?
Euroopassa oli ennätyskuuma kesä, ja se näkyy erityisesti kevätkylvöisten viljojen sadossa ja laadussa. Painavaa ja suurijyväistä kauraa saadaan vain Suomesta ja Ruotsista.
Esimerkiksi Saksassa kaurasato tippuu viime vuoden ennätyksellisestä 0,94 miljoonasta tonnista 0,75 miljoonaan tonniin ja laatu jää kuumuuden vuoksi heikoksi.
Saksan kauramyllyt tuovat kauransa pääosin Suomesta, Ruotsista, Puolasta, Tanskasta, Baltiasta ja Tsekistä. Näistä vain Suomessa saadaan yhtä suuri kaurasato kuin viime vuonna.
Voiko siis olettaa suomalaisen kauran kysynnän lisääntyvän?
”Pahasti pelkään, ettei kauran vientiä saada kasvatettua, ei ainakaan tuohon 470 miljoonaan kiloon”, Tallberg kommentoi.
”Teemme tällä hetkellä kaurakauppoja ensi vuoden toimituksiin, jopa heinäkuulle asti. Keski-Eurooppa on kohtalaisen täynnä, koska sielläkin on ylivuotisia varastoja.”
Hankkijan viljakaupan johtaja Teemu Seppälä on hieman optimistisempi. ”Uskon, että vientimäärää on mahdollista hieman kasvattaa viime kauden 350 miljoonasta kilosta, mutta ei 470 miljoonaan kiloon asti”.
Seppälän mukaan kyse on myös hinnasta. Suomalaisen kauran hintatasolla on myös vaikutusta vientimääriin.
Myös Hankkijan vientiohjelma on rakennettu etukäteen, ja kaupoista on jo sovittu. Hankkija vie pääasiassa Eurooppaan.
Viennin voimakas kasvattaminen vaatisi uusia vientimaita. Ahola kuvailee, miten viljakaupassa kyse on pitkällekin vakiintuneista asiakassuhteista. Uusien asiakkaiden saaminen on paljon vaikeampaa.
”Viljakauppakin on henkilöistä kiinni. Jos joku mylly tarvitsee yhtäkkiä kauraa, ostaja soittaa todennäköisemmin vanhalle tutulle myyjälle kuin etsii uusia lähteitä.”
Iso-Britannia saattaa joutua tuomaan myllykauraa, mutta kyse ei ole suurista määristä.
Briteissä puhutaan 850 000–950 000 tonnin kaurasadosta, joka paperilla kattaisi juuri heikäläisten myllyjen kysynnän, Tallberg kertoo.
Brittikauran laatu on keskimääräistä heikompaa, ja jyvät ovat jääneet kevyiksi.
Välillä Suomi on päässyt viemään Etelä-Afrikkaan, mutta se on vaatinut Australian kaurasadon epäonnistumista. Australian kaurasato korjataan joulun alla.
Kanada puolestaan hoitaa Pohjois-Amerikan markkinan. Kanadassa arvioidaan loppuvarastojen pienenevän ja kauran hintojen vahvistuvan talven mittaan, mutta varsinaista hintapiikkiä ei odoteta. Laatuongelmia ei ole elokuun puoliväliin mennessä vielä havaittu, vaikka alkukasvukausi olikin Kanadassa poikkeuksellisen märkä, ja kasvitauteja oli runsaasti.

Suomen kaurasato yli miljoona tonnia?
Suomen kaurasato oli viime vuonna 1,13 miljoonaa tonnia ja sitä viljeltiin 318 000 hehtaarilla. Tänä vuonna pinta-ala on 291 000 hehtaaria, mutta satoa saattaa tulla edellisvuotta enemmän.
Hehtolitrapainot ovat korkeita, eikä hometoksiineita ole ainakaan vielä löytynyt. Kauran keskisato oli viime vuonna 3 720 kg/ha.
Jos nyt saadaan neljän tonnin keskisato, nousee kokonaissato 1,16 miljoonaan tonniin. Kun tähän lisää vielä viime vuoden varastot, on kauraa laareissa tuskallisen paljon.
Ahola pitää satoarviota mahdollisena. Yli miljoonaan tonniin joka tapauksessa mennään, jos kaurat saadaan korjattua.
Viljan ennakkonäytteissä uuden kauran hehtolitrapainot ovat olleet jykeviä, yli 60 kiloa, ja laatu näyttää silmämääräisesti lupaavalta.
Teemu Seppälä kuitenkin muistuttaa, että kotimaan sadonkorjuu on vasta alkamassa. Lakoviljaa löytyy jonkin verran eri alueilta, eikä sen laadusta tiedetä vielä mitään. Tilannekuva tarkentuu sitä mukaa, kun ennakkonäytteitä saadaan viljan vastaanottoon.
Kotimaan kaurataseen tervehdyttäminen vaatii kuitenkin sitä, että kauraa saataisiin vientiin runsaasti, tai satoa tulisi odotettua vähemmän.
Nordic Grain Intelligence antaa analyyseissään myös suosituksia ja hintakehitysarvioita. Uudella NGI Riihi -työkalulla voi selvittää viljaerälleen parhaan mahdollisen tilahinnan. Ahola kehottaa viljelijöitä myymään kauraa pois.
”Jos hilloaisin varastossa jotain, mieluummin sitten rehuohraa tai myllyvehnää.”
NGI suositteli jo kesäkuussa viljelijöitä kiinnittämään rehuherneen hinnan.
Ohran hinta voi vahvistua
Nordic Grain Intelligencen mukaan rehuohran hinta voi vahvistua talven mittaan. Sitä ei loju kauran tavoin varastoissa, vaan alkuvarastot ovat pienet.
Aholan mukaan tilanteen näkee jo hinnasta.
”Olemme puintikauden alussa, ja rehuohran vientihinnat suhteessa Euronextin myllyvehnäfutuureihin ovat noin 10 €/tn tavanomaista korkeammalla.”
Sam Tallberg on samoilla linjoilla. Ohran pinta-ala pieneni edellisvuodesta ja tuotanto kattaa juuri ja juuri kotimaisen kysynnän.
Rehuvehnää sen sijaan riittää vientiin, ja sille on jopa vientimarkkinaa, Tallberg kertoo.
Euroopan vehnäsato on 10 miljoonaa tonnia pienempi kuin edelliskaudella, mutta valkuaiset ovat olleet yllättävän korkeita. Tämä tarkoittaa sitä, ettei vientimarkkinoilla makseta vehnän valkuaisesta ylimääräistä yhtä paljon kuin aiemmin.
Hyvälaatuiselle myllyvehnälle löytyy ottaja kotimaasta. Rehuvehnää taas on vanhoissa varastoissa valmiiksi.
Euroopan maissisato jää surkeaksi, ja sitä paikataan rehuvehnällä. Heikko maissisato tukee rehuvehnän hintaa.
Kotimaiset rehutehtaat tuovat jonkin verran maissia. Kohonnut hinta vaikuttaa siten, että maissin määrää vähennetään, mutta kokonaan sitä ei voida korvata tuotteita muuttamatta, Seppälä kertoo.
Kotimaan hernemarkkina on täynnä, eikä rehuteollisuuteen uppoa enempää, Ahola arvioi. Jos pinta-ala kasvaa, niin tavaralle on löydettävä lisää vientimarkkinaa.
Öljykasveilla taas olisi mahdollista vaikka nelinkertaistaa viljelyala, ja kaikki sato menisi kyllä kotimaan käyttöön. Myös hinnat ovat olleet vahvat. Ongelmana on viljelyn epävarmuus ja suuret satovaihtelut.
Kotimaan öljykasvisato on kysyntään nähden niin pieni, ettei sillä ole hinnoitteluvaikutusta, Ahola sanoo.
Tallberg vahvistaa analyysin.
Kotimaan hinta on käytännössä sama kuin pörssihinta. Baltiassa öljykasvien hinta on pörssihintaa parikymppiä halvempi, ja Suomen hinta on se, mitä öljykasvit Baltiasta tuotuna maksavat.
Mustameri on arvoitus
Maailmanmarkkinoilla Mustanmeren vientiongelmat heiluttelevat pörssikursseja.
Sam Tallberg muistuttaa, että Venäjällä ja Ukrainassa vehnää on älyttömät määrät. Sitä ei vain saada liikkeelle.
”Paikallisesti siellä ovat käteishinnat romahtaneet, koska viljaa on niin paljon. Logistiikkakustannukset nousevat, kun viljaa joudutaan kuljettamaan uusia reittejä pitkin.”
Tallbergin mukaan huhut, joiden mukaan Venäjällä ei olisi polttoainetta viljan korjuuseen, eivät pidä paikkaansa.
Vehnän pörssihintaan vaikuttaa voimakkaasti spekulaatiot mahdollisesta tulitauosta. Jos laivat saadaan liikkeelle, edessä on hintojen nopea lasku, Tallberg arvioi.
Sellainen nähtiin jo elokuun alussa, kun Reutersin uutisessa pohdittiin mahdollista tulitaukoa. Pörssihinta tipahti muutamassa sekunnissa 10 euroa, ja palautui päivän päätteeksi ennalleen. ◻