Peltojen tasaus ja muotoilu on varautumista ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän sateita varsinkin syksyllä ja talvella, jolloin syysviljojen talvehtiminen vaikeutuu, kun vesi jää useammin seisomaan notkopaikkoihin pelloilla. Riskiä voidaan pienentää paitsi ojituksen kunnosta huolehtimalla, myös pellon pintaa muotoilemalla.

Yksinäinen traktori kiskoo maantasauslanaa pellon pientareelta katsottuna milloin mihinkin suuntaan. Muodoiltaan hieman kauhaa muistuttava lana höylää maata kyytiinsä yhdessä paikassa ja laskee sen valumaan terän alta toiseen paikkaan. 170-kilowattisen Fendt 724:n äänestä voi päätellä, että traktori joutuu lujille, kun viisi metriä leveän lanan eteen kertyy useampi kuutio maata.

Tehokkaan ja tarkan tuntuinen homma hahmottuu paremmin, kun viljelijä Jari Lahtinen kutsuu ohjaamoon ja näyttää kuinka nykyaikainen paikannustekniikka toimii.

Ulkoisesti melko tasaisen näköisen pellon pinnamuodot on kartoitettu etukäteen ja näin saadun topografisen kartan pohjalta on laadittu suunnitelma, jonka avulla pellon pinta muotoillaan kasvustojen kasvun kannalta entistä edullisemmaksi.

Ohjaamossa on Topconin ohjainnäyttö, jossa näkyvä kartta kertoo kuskille mistä pintamaata voidaan höylätä ja minne sitä kannattaa sijoittaa. Kuljettajan tehtävä on suunnitella ajolinjat niin että maansiirtomatkat pysyvät kohtuullisina.

Lahtisen viisi vuotta sitten hankkimalla reilun 20 hehtaarin kokoisella pellolla on havaittavissa selkeitä korkeampia kohtia reunaojista kaivettujen maiden tasoitusten jäljiltä. Sisempänä on alueita, jotka kaipaavat täyttöä.

Automatiikka pystyy huolehtimaan lanan korkeudesta koko ajan. Kuljettaja voi tarvittaessa myös nostaa lanaa reilusti ylemmäs, lähtiessään hakemaan uutta siivua kumpareen takaa, ja vapauttaa lana automatiikan haltuun vasta sitten, kun nokka on kohti täytettävää aluetta.

Kovin suuria maamassoja ei tarvitse tällä lohkolla siirtää, Lahtinen kertoo. Suunnitelman mukaan selvitään vain 65 kuution keskimääräisellä siirrolla per hehtaari. Tämä on mahdollista, kun luontaiset kaltevuudet otetaan huomioon ja lohkon kaakonpuoleinen, jyrkästi alaspäin kallistuva nurkka on rajattu suunnitelman ulkopuolelle. Toki sielläkin on mahdollista tehdä tasauksia käsiohjauksella.

Talvituhojen torjuntaa

Pöytyäläinen Jari Lahtinen hankki maantasauslanan somerolaisen Matti Kaasen ja kiskolaisen Tero Mikkolan kanssa kimppakoneeksi muutama vuosi sitten. Tällä tekniikalla on tarkoitus tasata pitkäjänteisesti kaikkien osakkaiden peltoja aina kun se on säiden puolesta mahdollista.

Tavoitteena on ollut päästä eroon syysviljapelloilla talven jälkeen helposti erottuvista paikoista, joissa kasvusto on jäänyt harvaksi tai kuollut kokonaan. Nuo peltokohdat ovat samoja ympäristöä alavampia kohtia, joihin muodostuu silloin tällöin selvästi kasvua tukahduttavia lammikoita. Samanlaisia ongelmia on nähty myös kevätviljoilla, joista kertoo värin vaihtuminen ohrapellossa.

Miehet uskovat, että ilmastonmuutoksen mahdollistama suurempi satopotentiaali realisoituu parhaiten lisäämällä syyskylvöisten viljelykasvien pinta-alaa. Syysviljoista on mahdollista saada hyvä sato, mikäli ne pysyvät hengissä talven yli. Ne kestävät myös paremmin alkukesän kuivuutta.

Pitkäjänteistä peltojen kunnostamista

Maan on oltava kuivaa, jotta se saadaan lanalla liikkeelle ja valumaan täyttöä tarvitsevaan kohtaan. Liian kostea maa kuoriutuu klimppeinä eikä käyttäydy toivotulla tavalla. Otollisia päiviä tehdä tasausta on siksi aika vähän, jos tasausta halutaan tehdä keväällä ennen kylvöä tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen, Kaase kertoo.

Nämä isännät päätyivät maiden tasauksessa urakoijalla teettämisen sijasta yhteiseen maantasauslanan hankintaan, koska sille riittää töitä yhteensä lähes tuhannen hehtaarin kokoisella peltopinta-alalla.

Kun työkone on oma tai pienen porukan yhteinen, sen saa silloin todennäköisemmin myös omalle pellolle otolliseen aikaan.

Parhaiten tasauslanaukselle löytyy aikaa kesantopelloilla. Otollinen ajankohta on myös salaojituksen yhteydessä. Silloin hoituu kaksi vesitalouden kannalta keskeistä asiaa samalla kertaa kuntoon.

Lahtinen ja Kaase ovat tasailleet peltojaan jo parina vuonna vuoron perään ja kiireellisyysjärjestyksessä, sieltä mistä on oletettavimmin saatavilla suurimmat hyödyt. Peltojen muotoilusuunnitelmia on pöytälaatikossa jo valmiina useammalle vuodelle. Kyse on pitkäjänteisestä peltojen sadontuoton vaalimisesta. Mikkola aloitti peltojensa tasaukset vasta tänä keväänä.

Tehokkaasti maata siirtävä, italialaisen Montefiorin valmistama maantasauslana on teknisesti hyvin yksinkertainen. Se kytketään traktorin takakoukkuun ja sitä vedetään leikkausta vaativien kumpareiden ja täyttöä tarvitsevien notkelmien välillä. Automatiikka ohjaa lanan korkeutta jatkuvasti yhdellä hydraulisylinterillä, joka säätää vetopuomin ja lanan rungon välistä kulmaa.

Tasauslanaa käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Tuolloin havaittiin, että riittävää pystysuuntaista paikkatiedon tarkkuutta ei saavuteta edes rtk-tarkennussignaalilla. Siksi varustelua täydennettiin siirrettävällä tukiasemalla. Se on ollut käytössä jo kaksi vuotta ja toiminut odotusten mukaisesti.

Varaa aikaa kartoitukseen ja suunnitteluun

Ylimääräistä maan siirtelyä halutaan välttää kaikin keinoin, koska satojen ja tuhansien kuutioiden siirtely vaatii aikaa, kuluttaa koneita ja syö polttoainetta. Siksi sekä paikkakohtaiseen pinnan korkeuden kartoitukseen että pellon pinnan muotoilun suunnitteluun satsataan paljon. Nämä molemmat työvaiheet voidaan onneksi tehdä kiireettömään aikaan kasvukauden ulkopuolella.

Maantasaukseen liittyvän tiedon käsittely on koettu haasteelliseksi. Kokemusten myötä ja useiden tuhansien kuutioiden jälkeen on helppo myös ymmärtää, että tasaussuunnitelman tekeminen on kaikkein tärkein työvaihe. Yksi lisätunti tietokoneen ääressä voi säästää pari päivää pellolla.

Suunnitteluohjelma on monipuolinen. Siinä on kahdeksan eri vaihtoehtoa, joita kokeilemalla on mahdollista löytää hyvä lopputulos, jossa hyödynnetään pellolla jo olevia kaltevuuksia. Ohjelmaa opiskellessa on myös käynyt mielessä, että sen kaikkien ominaisuuksien käytön oppiminen saattaisi sujua asiantuntevan kouluttajan avustuksella paljon helpommin. Käyttöohjekirjakin on englanninkielinen.

Pinnanmuotojen kartoitus aloitetaan pellon reunasta, lasketaan maantasauslanan reuna maahan ja mitattu korkeus tallennetaan vertailuarvoksi. Sen jälkeen nostetaan lanaa 20–30 senttimetriä ja kierretään lohko ympäri, jolloin pellon reunojen koordinaatit määrittyvät tasavälein tehdyillä mittauksilla. Tämän jälkeen mitataan rajojen sisällä oleva paikkatieto ajamalla edestakaisin 10–20 metrin välein.

Topconin järjestelmään tallentunut paikkatieto siirretään muistitikulla tietokoneeseen. Suunnitteluohjelma laskee pellon pinta-alan ja ilmoittaa siirrettävän maamassan kokonaiskuutiomäärän sekä maanpinnan maksimilaskut ja -nostot.

Yksinkertaisimmillaan pellosta voidaan tehdä täysin tasainen pöytä, mutta useimmilla pelloilla tällainen tavoite kasvattaa siirrettävät kuutiomäärät mahdottomiksi. Muotoilu-urakka kohtuullistuu, kun otetaan huomioon lohkon luontaiset kaltevuudet. On hyvä, jos ruokamultakerrosta ei tarvitse kuoria mistään kohdasta kokonaan pois. Pienemmiltä alueilta sekä maalajeista ja maan kerroksellisuudesta riippuen tällainenkin on perusteltavissa, lopputulos kääntyy silti plussan puolelle.

Suurempaa ja syvempää monttua täytettäessä kannattaa myös selvittää, onko jostain lähistöltä saatavilla täyttömaata. Sen käyttö säästää multavaa muokkauskerrosta. Ojien kaivuumaat kannattaa tasoittaa tällaisiin kohtiin, Lahtinen kertoo.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuva: Esa Mustonen