Parsinavetta muuntuu pihatoksi
Yleisen ilmapiirin kiristyessä haluttaisiin lypsykarjatiloilla siirtyä parsinavetoista pihattoihin, mutta uuden pihaton rakentaminen kaatuu usein rahoitukseen. Monella lypsykarjatilalla joudutaankin nyt miettimään, saisiko tilan toimivan parsinavetan muunnettua pihatoksi. Saa, vastaa pitkän linjan navettasuunnittelija Jouni Pitkäranta, mutta se edellyttää kompromisseja.
Tiiviisti navettakentässä toimiva navettasuunnittelija, arkkitehti Jouni Pitkäranta konsultointitoimisto 4dBarn Oy:stä sanoo, että navettarakentamisessa jyllää tällä hetkellä kaksi suuntausta: halu siirtyä parsinavetoista pihattoihin ja toisaalta vaikeus saada rahoitusta navettainvestointeihin.
”Keskustelu eläinten hyvinvoinnista ja lihasta on laajentunut myös parsinavettojen olosuhteisiin, mitä vapaan lehmän maidon korostaminen vielä vauhdittaa. Vaikka 30 lehmän hyvin johdettu parsinavetta on täysin toimiva yksikkö, yleinen asenne koetaan tiloilla syyllistävänä.”
”Maidontuottajille on tullut tunne, että parsinavettojen aika on ohi ja heidän on tehtävä sen vuoksi jotain”, Pitkäranta summaa käymiään keskusteluja.
Tämä lisää mielenkiintoa siirtyä parsinavetoista uusiin pihattoihin, samoin kuin halu päästä pois raskaista ja kuluttavista töistä, sekä saada lehmillekin paremmat olosuhteet.
Ongelmana kuitenkin on, että uuden pihattonavetan rakentamissuunnitelmat tyssäävät hyvin usein rahoituksen saamiseen. Pitkärannan mukaan raha on nykyisin tosi tiukassa ja kovin vääntö käydään pankin kanssa.
Laajentamista suunnitteleville ja alustavia laskelmia esitteleville tiloille tulee pankeista viestejä: ”Liian kallis, emme lähde rahoittamaan, palataan asiaan muutaman vuoden kuluttua. Maksakaa sitä ennen vanhoja velkojanne pois.”
”Olenkin jäänyt miettimään, onko tämä yleinen ilmapiiri ja lainehtiva lihakeskustelu ulottunut jo pankkeihinkin. Pelkäävätkö ne tilanteen leviävän käsiin”, Pitkäranta pohtii.
Juuri tällaisen rahoituskohtelun saaneita maidontuottajia on tullut nyt hänen puheilleen. Kun täysin uusi pihatto on tyrmätty, he tiedustelevat, voisiko nykyistä parsinavettaa hyödyntää investoinnissa.
Sillä voitaisiin alentaa rakennuskustannuksia, mutta silti saada yhden robotin pihatto. Näin tilalla jaksettaisiin paremmin ja pysyttäisiin tuotannossa mukana.
Pitkärannan mukaan tällaisessa tilanteessa selvitetään investointikartoituskäynnillä nykyisten tuotantotilojen hyödyntämismahdollisuudet ja keskustellaan navetan perusratkaisusta.
Sen perusteella laaditaan karkea kustannusarvio, jotta tila pystyy aloittamaan taloussuunnittelu- ja rahoitusneuvottelut talousasiantuntijan ja pankin kanssa. Pankilta odotetaan tällöin periaatteellista kantaa, onko se mukana vai ei.
”Sen sijaan, että pankeilta tulee ehdoton ”Ei onnistu, liian kallis”, toivoisin niiden ilmoittavan, millä summalla ne ovat mukana. Sitten navetta suunnitellaan sellaiseksi, mitä sillä summalla saa”, Jouni Pitkäranta sanoo.
Kun rahoittajien päätöksenteko etääntyy maaseudulta, rakentamisen asiantuntemus korvataan yleistämällä eli katsomalla vain keskimääräisiä rakentamisen yksikkökustannuksia. Pitkärannan mukaan se ei kerro koko totuutta.
”Versioimalla vanhaa navettaa eri tavoin se voidaan saada huomattavasti keskimääräisiä kustannuksia edullisemmin”, hän tietää.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuva: Arto Takalampi