Pääkirjoitus: Viljasato ei ole vielä laarissa, mutta vanhaa varastoa on paljon
Viljasadon korjuu on nyt kiivaimmillaan. Ensimmäisistä puinneista saadut tiedot antavat viitteitä siitä, että varsinkin kevätviljojen sadot ovat hyviä. Syysviljat kärsivät viime talvesta sekä kuivasta ja kylmästä keväästä, mutta osa niistäkin tuottaa hyvän sadon. KM:n satokisassa luomuvehnillä saatiin erittäin hyviä satoja, mutta kuten aina, koko maan tasolla vaihtelu on suurta.
Kotimaan viljamarkkinoiden ongelma on tällä hetkellä varastotilanne. Vanhan sadon viljaa on varastoissa paljon ja tällä hetkellä vienti on varsin pientä.
Kauran markkinatilanne vaikuttaa hankalimmalta, koska kaurasato tulee olemaan melko suurella varmuudella yli miljardi kiloa, jolloin vientitarve on mittava, varsinkin kun vanhaakin kauraa löytyy. Tämä heijastuu väistämättä hintoihin.
Lannoitteiden korkea hinta vaikuttaa syksyllä lähinnä käyttömääriin. Moni päätyy syyskylvöillä minimilannoitukseen ja osa kylvää varmasti kokonaan ilman lannoitusta. Suurempi kysymys on se, mitä ensi keväänä kylvetään ja millaisilla ravinnemäärillä.
Lannoitekauppa on alkanut varsin verkkaisesti, sillä moni odottelee, miten hinnat muuttuvat.
Herneen ja öljykasvien viljelyala kasvoi merkittävästi tänä vuonna ja herneen osalta kasvu oli niin suurta, että myös sen markkina on tukkeutumassa. Öljykasveissa olisi varaa kasvattaa pinta-aloja vielä reippaasti, mutta viljelykiertovaatimukset ja ennen kaikkea tauti- ja tuholaispaine saa monet välttämään öljykasveja.
Moni viljelijä arvioikin, että ainoa ratkaisu Suomen viljamarkkinoiden tervehdyttämiseen on vilja-alan merkittävä pienentäminen.
Siihen on monia tapoja, mutta koko Suomen kannalta parasta olisi siirtää merkittävä osa pelloista energiantuotantoon, joka vähentäisi maamme riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista. Tämä vaatii poliittista rohkeutta ja johtajuutta samalla tavalla kuin aikoinaan tehtäessä ydinenergiapäätöksiä.
Ja jollei poliittista rohkeutta löydy, sitten viljelijöiden on itse ryhdyttävä aktiivisesti muutoksen vetureiksi. Biokaasun tuotannossa viljelijät ovat hakeneet kumppanuuksia isojen pääomasijoittajien ja energia-alan yritysten kanssa. Sama voi toimia laajassa mittakaavassa myös polttoaineissa.
päätoimittaja
Afrikkalainen sikarutto yllätti monet
Afrikkalaisen sikaruton löytyminen Kaakkois-Suomen alueelta sekoitti maa- ja metsätalousmarkkinoita entisestään. Kolumnistimme Tommi Hasu (s. 13) avaa hyvin paikallisten yrittäjien tuntoja siitä, miten asiaa on hoidettu.
Vaikka ASF:n varalta on pidetty valmiusharjoituksia ja tehty suunnitelmia, tuntuu että ainoastaan sikaketju (sikatilat, sikoja ja rehuja kuljettavat yritykset ja teurastamot) oli oikeasti valmistautunut asiaan. Moni kasvinviljelytila ajatteli, ettei tauti kosketa heitä, mutta taudin rajoitusvyöhykkeitä koskevat säännöt ovat kovia. Hetkellisesti koko alueen viljarahdit ja urakointikoneiden siirrot olivat kokonaan pysähdyksissä. Nyt onneksi tilanne on hieman järkevöitynyt, mutta ne tilat, joilla ei ole varastoja viljalle, ovat suurissa vaikeuksissa. Viljan säilytys vaadittavan 30 vuorokauden ajan puintien jälkeen ei ole mahdollista kaikille. Suomen Viljavan varastoista saattaa löytyä näille viljoille ratkaisu, mutta sekään ei ole varmaa, kun kiivain puintikausi on päällä ja varastoissa on paljon viljaa ja varastoille on paljon kysyntää.
Metsäala havahtui asiaan suuremmalla viiveellä. Nyt esimerkiksi Meto (Metsäalan Asiantuntijat ry) arvioi tilanteen kestämättömäksi. Tartuntavyöhyke kattaa tällä hetkellä noin 150 000 hehtaaria ja alueen metsänhoito- ja hakkuutyöt on keskeytetty viranomaispäätöksellä. Hakkuuyrittäjien koneet seisovat ja Ruokaviraston mukaan rajoitukset voivat kestää jopa vuoden ajan. Monille maa- ja metsätalousyrittäjälle elintärkeät puunmyyntitulot siirtyvät tulevaisuuteen.
Valtiovallan on tehtävä pikaisesti kattavat linjaukset siitä, miten tuetaan ASF:n rajoitusalueiden maa- ja metsätalousyrittäjiä sekä koko sikaketjua niin kauan kuin ASF-rajoitukset jatkuvat.