Mitä tukioikeuksien lakkaamisesta on syytä tietää?
Vuonna 2006 muodostetut tilatukioikeudet lakkaavat 31.12.2022. Nykyistä perustukea vastaava uusi perustulotuki maksetaan vuodesta 2023 alkaen vuosittain viljelijän hallinnassa olevan tukikelpoisen maatalousmaan perusteella.
Vuonna 2006 muodostettiin tukioikeusrekisteri, johon luotiin kaikille vuonna 2006 tulotukihakemuksen jättäneille tilatukioikeudet. Tukioikeuksia on voinut myydä, ostaa, vuokrata, lahjoittaa ja vaihtaa, mutta vain viljelijöiden kesken. Viljelijä on voinut ostaa tukioikeuksia erillisinä tai maatalousmaan hankinnan yhteydessä.
Viljelijä on tähän asti tarvinnut tukioikeuksia tiettyjen maataloustukien (perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki) saamiseksi. Vuodesta 2023 alkaen tuet perustuvat maatalousmaan pinta-alaan ilman erillistä tukioikeusjärjestelmää. Tukioikeuksien perusteella tukia haettiin viimeisen kerran 15.6.2022 päättyneessä tukihaussa.
Valtaosa tukioikeuksista on saatu vuonna 2006 vastikkeettomasti viranomaispäätöksellä. Tukioikeuksien saaja ei siis alkujaossa joutunut maksamaan tukioikeuksista mitään eikä tuloverotuksessa vähennettävää hankintamenoa siis muodostunut. Tukioikeudesta sittemmin kauppahinnan maksaneet ovat voineet vähentää hankintamenon vuosimenona kerralla tai vaihtoehtoisesti 10 prosentin vuotuisina poistoina.
Tukioikeuksilla ei enää 15.6.2022 jälkeen ole ollut arvoa muissa luovutuksissa kuin koko maatilan luovutuksissa. Tukioikeuksille voidaan verotuksessa kohdistaa hankintamenoa koko maatilan luovutuksessakin vain, jos maatilan ja siihen kuuluvien tukioikeuksien omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle viimeistään 31.8.2022. Maatalousmaasta erillisinä 15.6.2022 jälkeen luovutettuja tukioikeuksia ei saa arvostaa eikä siis vähentää tuloverotuksessa.
Tukioikeuden hankintameno tai sen vähentämättä oleva osa on vähennettävä kokonaan keväällä 2023 annettavassa verovuoden 2022 veroilmoituksessa. Poistomenettelyä ei siis voi jatkaa, koska tukioikeudet menettävät tämän vuoden lopussa arvonsa maatalouden varallisuutena. Joissakin tapauksissa vähennyspakko saattaa johtaa maatalouden tulolähteen tappion syntymiseen. Koska maatalouden tappion voi vähentää maatalouden tuloksesta vain tappiovuotta seuraavien kymmenen verovuoden aikana, tällainen tilanne on syytä pyrkiä välttämään järjestelemällä tulosta esimerkiksi pienentämällä muita poistoja.
Mikäli maatalouden tappion syntymistä ei voi välttää, tappion voi vaatia vähennettäväksi verovuoden pääomatulosta, esimerkiksi metsätalouden pääomatulosta. Jos tappiota ei voida vähentää kokonaan pääomatulosta, muodostuu pääomatulolajin alijäämä, joka vähennetään viran puolesta alijäämähyvityksenä ansiotulon (esim. palkka- tai eläketulon) verosta. ◻
Ensi vuoden alusta alkaen tuet perustuvat maatalousmaan pinta-alaan ilman erillistä tukioikeusjärjestelmää.