Maatalouden rahoitusasema on hyvä
Maatalouden rakennemuutos ja tilojen toiminnan kehittäminen vaativat investointeja. Investointitarve on entisestään korostunut markkinoiden muuttuessa. Maataloussektorin kyky pysyä muutosten perässä ei ole kovin hyvä. Haasteiden ja sitä kautta myös toimenpiteiden mittakaava kasvaa.
Maataloussektori on investointien näkökulmasta ristiriitaisessa tilanteessa. Tuotantoon investoidaan tasaisesti, hyvät hankkeet saavat rahoitusta ja niitä tuetaan osana maatalouspolitiikan kokonaisuutta. Muutos on nopeaa esimerkiksi tilojen lukumäärällä mitattuna. Silti kokonaisuudessaan muutokset näyttävät sektorilla maltillisilta ja kehityskulku tasaiselta.
Rakennemuutoksen seurauksena maatalouden rahoitustarpeet eriytyvät ja samalla rahoitusriskit keskittyvät. Tuotantoaan laajentavien tilojen rahoitustarpeet ovat erilaisia verrattuna tiloihin, jotka ovat jäähdyttelyvaiheessa. Rahoitustarpeet eriytyvät myös tuotantosuuntien, alueiden ja elinkeinonharjoittamisen päätoimisuuden mukaan. Samalla esimerkiksi maatalouskoneiden rahoitus on kasvavassa määrin siirtynyt pankeilta rahoitusyhtiöille.
Maataloussektorin kannattavuuden näkökulmasta investointien teho ei näytä riittävältä. Tuottavuuden kasvu ei vedä maatalouden kannattavuutta nousuun. Tämän seuraukset haastavat myös maatalouden rahoitusjärjestelmän.
Markkinoiden muuttuessa etenkin isoja investointeja toteuttaneiden tilojen taloudelliset ja toiminnalliset riskit kasvavat. Vaarana on kierre, jonka seurauksena riskien realisoituminen osuu aina kovimmin laajentaneisiin tiloihin. Laajentaneiden ja toimintaa kehittäneiden tilojen toimintaedellytykset vaarantuvat. Tämä ei ole sektorin tulevaisuuden kannalta kovin toivottavaa.
Rakenteen muuttuminen vaatii rahaa
Tilamäärän laskusta huolimatta maatalouden kokonaistuotannossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Viljelyssä oleva peltoala ja maidon tuotettu kokonaismäärä ovat samaa tasoa kuin 1990-luvun loppupuolella. Lihan tuotannossa muutoksia on ollut, mutta suurimmat niistä johtuvat rakenteista. Siipikarjanlihan tuotanto ja kulutus kasvaa, sianlihan laskee.
Maatalouden rakennemuutosta ohjataan ja edistetään osana maatalouspolitiikkaa. Keskeiset maatalouden investoinnit ovat investointitukijärjestelmän piirissä. Sukupolvenvaihdoksia, rakennusinvestointeja sekä perusparannuksia tuetaan avustuksin, korkotukilainoin sekä valtion takauksin. Myös erikseen määritetyt kone- ja laitehankinnat ovat tukien piirissä.
Investointien koon kasvu näkyy lainamäärissä
Maatalouden investoinnit ovat etenkin nykyisellään niin suuria, että niitä harvemmin päästään toteuttamaan suoraan tilojen kassarahoituksella. Suurimmista investoinneista sukupolvenvaihdokset, navetat sekä pellot ovat luonteeltaan kassarahoituksen ulottumattomissa. Myös lämpölaitosten, kuivureiden ja siilojen rakentamiseen otetaan pankkilainaa.
Maatilojen lainakanta Suomessa on viisi miljardia euroa. Lainakanta on kuluneen vuosikymmenen aikana kasvanut. Lainaa on otettu noin miljardi euroa enemmän kuin maksettu pois. Maatilalla on Suomessa lainaa keskimäärin hieman alle 80 000 euroa. Eriytyminen on kuitenkin suurta. Maataloutta harjoittavilla yhtiömuotoisilla tiloilla lainaa on keskimäärin noin 800 000 euroa.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti: Kyösti Arovuori, Tapani Yrjölä
Kuva: Aki Järvenoja