Markkinoiden epävarmuus jatkuu ja tuotantopanosten hinnat säilyvät korkeina

Vuosi 2021 ja erityisesti sen jälkimmäinen puolisko oli maataloustuotteiden tuotantopanos- ja tuotemarkkinoilla varsin villiä aikaa. Vehnän ja öljykasvien hinnat kävivät uusissa ennätyslukemissa, sähkön hinta nousi pörssisähkön osalta hurjiin lukemiin, lannoitteiden hinnat nousivat rajusti ja monista tuotantopanoksista ja komponenteista oli pulaa. Hetkellisesti esimerkiksi glyfosaattia ei saanut mistään.

Vielä alkusyksyllä 2021 moni asiantuntija arvioi, että tuotannon pullonkaulat saadaan ratkottua varsin nopeasti ja tilanne markkinoilla rauhoittuu. Kysynnän rajuus ja samanaikainen uusi ja tällä kertaa vielä laajempi korona-aalto kuitenkin johtivat siihen, että vuoden 2022 tilanteen ennustaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Kun tähän lisää vielä maatalouden ainaisen sääriskin, on muuttujia vähintäänkin tarpeeksi.

Vaikein markkinatilanne on sikataloudessa. Koko EU:ssa on sianlihaa tällä hetkellä liikaa, kun Kiinan kysyntä on hiipunut. Samaan aikaan rehun ja energian hinta on korkealla, joten yhtälö on huonoin mahdollinen. Kysyntä painaa markkinahintoja alaspäin ja tuotantokustannukset jatkavat nousuaan.

Teurastamojen on pakko nostaa tuottajahintoja, jotta sikayrittäjillä olisi edes jonkinlaista kannustinta tuotannon jatkamiseen ja samaan aikaan sianlihatuotteiden hintoja on vaikea nostaa, kun markkinoille tulvii halpaa sianlihaa muualta Euroopasta.

Viljatiloilla on edessään keväällä vaikeita päätöksiä viljalajien ja ennen kaikkea lannoitusten suhteen. Öljykasvien hinta houkuttelee nyt kylvämään rypsiä tai rapsia ja ne kylvöt kannattaa suunnata parhaille lohkoille, jos vaan viljelykierto sen sallii. Heikoimmilla lohkoilla kannattaa keskittyä vesitalouden ja kasvukunnon parantamiseen ja katsoa syksyn tilanteen mukaan syyskylvöjen mahdollisuutta.

Myös talven aikana on tärkeitä päätöksiä tehtävänä. Nyt on mahdollista kiinnittää viljan ja erityisesti öljykasvien hintoja syksyyn 2022 jo varsin hyvällä hinnalla eli ainakin osa sadosta kannattaa kiinnittää jo nyt.

Toinen tärkeä päätös liittyy perussatsauksiin. Näin hyviä kalkitsemiskelejä ei ole ollut vuosiin ja kalkin avulla voi tinkiä hieman lannoituksesta. Kalkin hinta ei ole noussut lähellekään lannoitteiden tapaan. Nyt jos koskaan kannattaa kalkita.

Pentti Törmä
päätoimittaja

Syysviljat joutuvat kovaan testiin

Tänä talvena pelloilla on ennätysmäärä syysviljoja kylvettynä. Ennakkotietojen mukaan syysvehnää on ylivoimaisesti eniten eli noin 105 000 hehtaaria ja ruista noin 27 000 hehtaaria. Syysöljykasveja on maassa noin 10 000 hehtaaria ja kylvössä on myös ennätysala talvituhoille herkintä syysohraa.

Alkutalvella oli varsin kovia pakkasia ja erityisesti eteläisessä Suomessa lunta oli silloin vielä varsin niukasti. Pelloilla onkin routaa enemmän kuin moneen vuoteen.

Joulukuun lopulla ja tammikuun alussa käytännössä koko maassa oli jonkinlainen lumipeite, mutta tammikuun puolivälissä lämpötilojen vaihtelu oli harvinaisen rajua. 25–30 asteen pakkaslukemista loikattiin parissa päivässä plussan puolelle.

Syysviljat ovat jo nyt saaneet varsin kovaa kohtelua ja erityisesti herkemmille kasveille eli syysöljykasveille ja syysohralle talvesta tulee joka tapauksessa kova testi. Syysviljoja on nyt kylvetty myös sellaisille pelloille, jotka eivät ole pinnanmuodoiltaan parhaita syysviljojen viljelyyn eli sekin lisää talvehtimisriskiä.

Suurin uhka syysviljoille on kuitenkin maaliskuun ja huhtikuun alun lumettomat, mutta jäiset kelit.

Vasta myöhään keväällä tiedämme varmuudella, kasvaako kesällä 2022 kaikkein aikojen suurin syysvilja-ala, mutta muutoksen suunta on selvä.

Syysviljojen osuus kasvaa, sillä muutosta tukevat useat tekijät eli satoisuus, ravinteiden tehostunut käyttö ja aito talvipeitteisyys. Väistämättä myös riskit kasvavat, mutta syysviljojen hyvä puoli on se, että riskin toteutuessa on aina mahdollisuus kevätkylvöön.