Maidon hiilijalanjälki kevenee montaa tietä
Vaikka kuluttajien ilmaisema huoli kotieläintuotannon ilmastovaikutuksista tuntuu helposti ylimitoitetulta, meijeriteollisuus ei vähättele asiaa. Ratkaisuja maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen etsitään yhdessä maidontuottajien kanssa.
Euroopan komission ohje maatalouden hiilijalanjäljen laskentaan puntaroi edelleen vain päästöjä, eikä kiinnitä huomiota hiilen sidontaan. Valiolla nähdään, että nurmen viljely kivennäismailla tuo mahdollisuuden poistaa hiilidioksidia ilmasta ja sitoa hiiltä maaperään.
Maidontuotannon osuus Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on tätä nykyä noin neljä prosenttia. Valion Hiilineutraali maitoketju -ryhmässä tehdään työtä monella rintamalla, jotta nollapäästöjen tavoite saavutettaisiin vuoteen 2035 mennessä. Pääreittejä on kolme: hiilensidonnan lisääminen nurmipeltoihin, orgaanisten maiden päästöjen vähentäminen ja lannan hyödyntäminen biokaasuksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita.
Kansainvälisesti tutkimusta maidon hiilijalanjäljestä on olemassa, mutta vertailukelpoista tietoa on toistaiseksi vaikea löytää. FAO:n mukaan globaali keskiarvo on 2,5 kg hiilidioksidiekvivalenttia per maitolitra. Valio on laskenut muun muassa pilottitiloilta keräämänsä datan perusteella raakamaidon hiilijalanjäljeksi suomalaisessa maidontuotannossa noin 0,8–1,3 kg CO2-ekv per litra.
Eri laskentatapojen tarkkuus vaihtelee. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n laskentamallissa on kolme eri tasoa, joista karkeimmalla, ykköstasolla, käytetään kaavamaisia päästökertoimia. Tarkkuus paranee, kun muuttujia lisätään.
Valio käyttää omissa malleissaan useita muuttujia, kertoo Valiolla kolme vuotta aiheen parissa työskennellyt tutkija Aleksi Astaptsev.
”Rehustuksen komponenttien koostumus on tärkeä huomioida, sillä karjan dieetti vaikuttaa metaanin tuotantoon. Uudistusprosentti taas vaikuttaa lehmän elinaikaisiin päästöihin tuotekiloa kohti. Kun päästään laskemaan tarkemmin ja todellisilla luvuilla kertoimien sijaan, hiilijalanjäljen lukema todennäköisesti pienenee.”
Hiilidioksidiekvivalenttiin lasketaan hiilidioksidin lisäksi muidenkin ilmastoa lämmittävien kaasujen, eli typpioksiduulin ja metaanin päästöt. Metaania muodostuu märehtijän pötsissä ja lantaa varastoitaessa, typpioksiduulia peltomaassa rehuntuotannon yhteydessä.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti: Raila Aaltonen
Kuva: Pirjo Mälkiä