Maataloustuotanto keskittyy ja tukiriippuvuus pienenee
Luonnonvarakeskuksen tuoreen selvityksen mukaan maatalouden kokonaistuotoista 72 prosenttia tulee markkinoilta ja 28 prosenttia tuista. Maatalouden tukiriippuvaisuus on laskenut selvästi EU-ajan alkuvuosiin verrattuna.
Vaikka kehityssuunta on hyvä, on taustalla myös yksi karu selitys. Maataloustukien euromääräinen summa on säilynyt pääosin nimellisesti ennallaan, mutta tukien reaalinen arvo on laskenut. Onneksi maatalouden markkinatuotot ovat kasvaneet 2000-luvun alun neljästä miljardista nykyiseen vajaaseen viiteen miljardiin euroon.
Tämä tukien ja markkinatuottojen kehitys on kuitenkin merkinnyt maatalouden kokonaisyrittäjätulon alenemista erityisesti reaalisesti mitaten. Toisaalta samaan aikaan tilojen kokonaismäärä on laskenut, joten kokonaisyrittäjätulo jakautuu nyt pienemmälle yrittäjäjoukolle.
Kokonaisyrittäjätulon aleneminen oli erityisen voimakasta 2000-luvulla ja 2010-luvun alussa, mutta viimeisinä vuosina tulojen trendi on kääntynyt nousuun, ja samalla vaihtelu vuosien välillä on kasvanut.
Markkinahintojen vaihtelun vaikutus näkyy nyt entistä selvemmin viljelijöiden tuloissa. Vuoden 2022 hintapiikki viljoilla näkyi merkittävänä kasvuna yrittäjätulossa, mutta kostautui rajusti 2023, kun hinnat laskivat ja kustannukset nousivat.
Maatalouden tukiriippuvaisuus vaihtelee merkittävästi tuotantosektoreittain.
Siipikarja- ja sikatilat ovat vähiten tukiriippuvaisia. Siipikarjatiloilla kokonaistuotoista 94 ja sikatiloilla 82 prosenttia tulee markkinoilta. Toisaalta ne ovat merkittäviä rehuviljan kuluttajia ja viljatiloilla tukien osuus kokonaistuotoista on puolestaan 49 prosenttia. Kotieläintuotantoon kriittisesti suhtautuvat tahot laskevat usein rehuviljan tuotantoon kohdistuvan tuen kotieläintuotannon tueksi, mutta virallisessa laskentatavassa tuki lasketaan viljan tueksi lopullisesta käyttötarkoituksesta riippumatta.
Maidontuotanto on edelleen euroissa mitaten merkittävin tuotantosuunta, sillä maidontuotannon arvo on noin 1,1 miljardia euroa. Maitotilojen kokonaistuotoista 72 prosenttia tulee markkinoilta.
Maataloutta on koko EU-ajan parjattu tukiriippuvaisuudesta, mutta nykyinen trendi osoittaa, että tukien merkitys vähenee.
Samaan aikaan maataloustuotanto polarisoituu. Vajaat 9 000 tilaa tuottaa 84 prosenttia maatalouden myyntituloista. Toisessa päässä merkittävä määrä tiloja ei tuota ollenkaan myytäviä tuotteita. Tähän on turha etsiä syyllistä viljelijöistä. Syynä on harjoitettu maatalouspolitiikka, jonka seurauksena osalle viljelijöistä kannattavin vaihtoehto on olla tuottamatta myytäviä maataloustuotteita.
Se, kuinka pitkään EU:lla on varaa jatkaa tällaista politiikkaa, on ratkaistava lähivuosina. Ruuan tuotannon tukemiselle on laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä, mutta taloustilanteen tiukentuessa karsinta kohdistuu ensimmäisenä niihin tukiin, joiden avulla ei tuoteta ruokaa.
päätoimittaja20
Uusiutuva diesel maa- ja metsätalouteen, työkoneisiin ja raskaaseen liikenteeseen
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä käydään kiivasta keskustelua ja keskustelussa päähuomio on usein maatalousmaan ja erityisesti turvepeltojen päästöissä.
Maatalous on kuitenkin hyvin energiariippuvaista. Maatalouskoneiden ja maatalouden muun energiakulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat suhteessa peltojen päästöihin noin kymmenesosa. Suomessa tuotettava sähkö on jo kasvihuonekaasujen näkökulmasta varsin puhdasta ja moni maatila tuottaa itse merkittävän määrän sähköä ja lämpöä uusiutuvista energialähteistä.
Maatalouskoneet ja osin myös viljan kuivaus vaativat kuitenkin polttonesteitä. Viljan kuivauksessa uusiutuva energia on vauhdilla korvaamassa öljyä, mutta traktorit, puimurit ja muut ajettavat maatalouskoneet kulkevat vielä pitkään polttonesteillä.
Suomessa on poliittisilla päätöksillä ohjattu uusiutuvan dieselin käyttö pitkälti henkilöliikenteeseen. Jos vain poliittista halua ja rohkeutta olisi, uusiutuva diesel olisi suunnattava verotuksellisilla päätöksillä niihin käyttökohteisiin, joissa fossiilisten polttoneisteiden korvaaminen lyhyellä aikavälillä on teknisesti vaikeinta eli maa- ja metsätalouteen sekä raskaaseen liikenteeseen. Henkilöautojen päästöt vähenevät joka tapauksessa autokannan uudistuessa vähäpäästöisempiin polttomoottori- ja hybridiautoihin sekä sähköautoihin.
Ilmaston kannalta on yhdentekevää, missä käytössä uusiutuva diesel käytetään, kunhan sitä käytetään, mutta maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasujen päästöille ja koko alan imagolle uusiutuvan polttonesteen käyttö olisi merkittävä asia.