Luomukananmunia suoraan tilalta
Kuorttisen luomukanalassa on haluttu ottaa koko ketju omiin käsiin. Kaikki luomumunat on myyty tilalta jo 10 vuotta. Nyt munat on valaistu ja pakattu omassa uudessa hallissa jo runsaan vuoden. Kananmunat toimitetaan viikoittain Etelä-Suomen kauppoihin. Myös suoramyyntipisteen ovi käy torstaisin tiuhaan tahtiin. Seuraavat askeleet, oma rehusekoittamo ja teurastamo, ketjun tiivistämiseksi ovat jo suunnitteilla.
Kuorttisen luomukanala tuottaa Lappeenrannan Partalan kylässä luomukananmunia tällä hetkellä kolmessa eri kanalassa. Myös nuorikot tulevat omasta kasvattamosta.
Soskuantiellä tienviitta osoittaa Juha ja Satu-Anne Kuorttisen talolle, jonka takana on kaksi vanhinta munintakanalaa.
Vanhin munintakanala on tehty entiseen navettaan. Siellä munitaan kahdessa osastossa. Rakennuksen vieressä on toinen munintakanala, jonne myös mahtuu kaksi kanaparvea.
Luomumääräysten mukaan luomuparvessa saa olla enintään 3 000 lintua. ”Meillä kussakin osastossa on vähemmän kuin 3 000 lintua, sillä kanalat on remontoitu myöhemmin luomusäädösten mukaisiksi”, kertoo Kaisa Rautakannel, Juhan ja Satu-Annen neljästä lapsesta toiseksi nuorin.
Kaisa Rautakannel vastaa nykyään munintakanaloista miehensä Janne Rautakanteleen kanssa. Kaisan veljistä vanhin Aki Kuorttinen vastaa peltoviljelystä, taloudesta ja kaluston ylläpidosta. Lassi Kuorttinen vastaa poikaskasvatuksesta, rehuista sekä kananmunien toimituksesta lähialueille. Kolmas veljeksistä, Santeri, työskentelee tilan ulkopuolella. Tosin sähköalan ammattilaisena hän hoitaa oman työnsä ohella tilan sähkötyöt.
Kolmas, uusin kanala on Kanalanmäki, kylätien toisella puolella vanhan kuivurin vieressä. Vuonna 2011 rakennetussa kanalassa linnut ovat kolmessa eri osastossa.
Kussakin kanalassa on samanikäisiä lintuja. Kaisa kertoo, että kanalat tyhjennetään ja täytetään vuosittaisen etukäteissuunnitelman mukaan. Kananmunien suurimmat sesongit ovat jouluna ja pääsiäisenä, joiden jälkeen on muutama viikko hiljaisempaa.
Kanaerien välillä koko kanala kalusteineen ja laitteineen pestään viimeisintä kulmaa ja ritilänväliä myöten kuumalla vedellä. Kaikki kalusteet kasataan takaisin paikalleen ja sitten puhtaaseen kanalaan tuodaan uudet nuorikot omasta poikaskasvattamosta, muutaman sadan metrin päästä.
Hyvinvoivia kanoja ja laadukkaita munia
”Tavoitteenamme on tuottaa laadukkaita kananmunia”, Kaisa Rautakannel korostaa.
”Kaikki lähtee siitä, että kanat ovat terveitä, syövät laadukasta rehua ja niillä on hyvät olosuhteet kanaloissa.”
Untuvikot noudetaan poikaskasvattamoon Haaviston siitoskanalasta Eurasta juuri kuoriutuneina eli alle vuorokauden ikäisinä.
Poikastuotantoon ei ole vielä EU:ssa luomudirektiviiä. ”Sitä ollaan odoteltu jo vuodesta 2012 asti. Kun se tulee, muutamme myös poikastuotannon luomuun”, Aki Kuorttinen kertoo.
”Laadukkaassa kananmunantuotannossa pitää kiinnittää kolmeen asiaan huomiota”, Kaisa Rautakannel listaa ja nostaa kolme sormeaan.
”Ensinnäkin hoitajan pitää oppia tuntemaan kunkin kanalan yleistunnelma. Pitää oppia tunnistamaan, miten kanat keskustelevat ja käyskentelevät missäkin kanalassa.”
”Munintapesät kertovat kanojen hyvinvoinnista eniten. Jos pesät ovat siistit, ovat olosuhteet kunnossa.”
Toisinaan pesistä löytyy hautojia ja piilottelijoita, jolloin ne otetaan erikseen tuuletuskarsinaan. Muutaman päivän kuluessa ne alkavat jälleen munimaan, ja ne voidaan palauttaa parveensa. Siitä ne sitten jatkavat entiseen tapaan munimista omassa pesässä.
”Kolmas tärkeä havainnointikohta on kananmuna. Kuoren väri, vahvuus ja vahan määrä kertovat heti, miten kanat voivat”, Kaisa Rautakannel selittää.
Munat kerätään kahdesti päivässä. Aamukierroksella munia tulee enemmän. Iltapäivällä taasen ehditään munienkeruun ohella tarkastamaan kaikki munintapesät. Kanalatyöt hoidetaan kuudella henkilöllä työvuorojen mukaan.
Kanalassa on mukana myös kukkoja. ”Kukot varoittavat hyvin vaaroista ja erittävät feromoneja eli hormoneja, jotka tekevät kanoista rauhallisempia”, Kaisa kertoo.
Luomukanojen pitää päästä myös ulkoilemaan, joten kaikista kanaloista linnut pääsevät kesäisin ja syksyisin laitumelle kunkin kanalan viereiselle pellolle. Rautakanteleet rajaavat ja muuttavat laidunaluetta tarpeen mukaan siirrettävillä aidoilla.
Luomumunien tuotanto aloitettiin Kuorttisilla 1996. Kanoja tilalla on ollut jo yli sata vuotta, ensin kotitarvekanoja ja vuonna 1925 Kleofas Malmi perusti siitoskanalan.
Tuotanto on muuttunut aikojen saatossa. EU:hun liityttäessä lopetettiin oma hautomo. Nykyään oman poikaskasvattamon lisäksi munintakanoja on yhteensä 17 500. Vuosittain kanat pyöräyttävät runsaat 400 000 kiloa kananmunia.
”Aikoinaan tämä oli Pohjoismaiden suurin luomukanala. Nykyään olemme sentään Suomen vanhin luomukanala”, Janne Rautakannel kertoo naurahtaen.
Suomessa tuotettiin viime vuonna Ruokaviraston tilaston mukaan luomukananmunia 52 tilalla, kun kaikkiaan kananmunantuottajia meillä oli 280.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuva: Minna-Riitta Ketokulta