Luomua tositarkoituksella
Luomu saattaa houkutella uutuudenviehätyksellään, mutta mitkä ovat pitkän luomusuhteen askelmerkit? KM haastatteli luomun kanssa tosissaan olevia viljelijöitä. Sellaisia, jotka ovat olleet luomussa tarpeeksi kauan nähdäkseen miten se toimii. Kun viljanviljelijä siirtyy luomuun, hänen täytyisi ryhtyä ennen kaikkea maanviljelijäksi, luomukonkarit neuvovat.
Luomuun siirtymistä harkitsevat saattavat luulla, että luomussa työmäärä vähenee, tuet juoksevat eikä juuri mitään tarvitse tehdä, ei edes korjata satoa.
Luomukonkarit myöntävät, että näitäkin luomuviljelijöitä on. ”Ja valitettavasti he pilaavat luomun maineen”, luomuviljelijäpariskunta Vuokko ja Tero Suutari sanovat.
”He antavat aivan väärän kuvan hommasta.”
Suutarit viljelevät luomuviljatilaa Kouvolan Anjalassa ja ovat yhtiöittäneet tilan jo 10 vuotta sitten.
Tosissaan luomun kanssa olevat viljelijät ovat paitsi taitavia ja ennakkoluulottomia, myös hauskoja, markkinahenkisiä ja paiskivat tosissaan töitä.
Tässä joukossa arvostetaan taitavia viljelijöitä. Suutarin mukaan luomuviljelijöiden keskuudessa on luvallista kertoa omista onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan.
Saman havainnon on tehnyt Leila Warén-Backström. Hänellä on nyt menossa kahdeksas vuosi luomun kanssa.
Warén-Backström on ollut Axxell Brusabyn ja Axxell Strömman koulutilojen tilanhoitaja vuodesta 2010 lähtien. Strömman tila on luomussa, Brusabyn tila tavanomaisessa.
Kun Warén-Backströmistä tuli Axxell Utbildning Ab:n tilanhoitaja, hänen oli opeteltava luomuviljelyä kädestä pitäen. Mutta se vei mennessään. Nyt luomumetodeja käytetään molemmilla tiloilla.
Warén-Backström ja Suutarit listaavat luomun ja tavanomaisen tuotannon todellisia eroja.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuva: Annaleena Ylhäinen