
Lakoa näköpiirissä kisaruuduilla
Kesäkuun sademäärä oli Hauholla 162 mm, mutta se tuli onneksi tasaisesti. Kisaruudut ovat saaneet kahdesta kolmeen säädekierrosta, mutta se ei riitä näissä olosuhteissa. Matalat lajikkeet ovat vahvoilla tällä kasvukaudella. Ruutuja esitellään Hauhon Peltopäivässä 31.7.2025.

KM Ruutukisan perinteisiin kuuluu lakoontuminen. Riskiä ei ole otettu tarpeeksi, ellei yksikään ruutu mene kumoon. Toisekseen Lantmännen Agron koetilalla Hauholla heinäkuun sateet tulevat usein vaakatasossa tuulen kera, jolloin tiheät kasvustot antavat helposti periksi.
Kesäkuussa vettä satoi tavanomaista enemmän, yhteensä 162 mm. Lämpösummassa jäätiin keskiarvoa alemmas, mutta lämpöä on kuitenkin tullut viileitä vuosia 2017 ja 2015 enemmän. Heinäkuun puolivälissä alkaneet helteet tulivat silti tarpeeseen. Vehnä kaipaa auringon säteilyä.
Syysvehnät ovatkin kasvaneet varsin korkeiksi, ja erityisesti pitkäkortiset lajikkeet ovat lakoontumisvaarassa, vaikka niitä onkin lääkitty huolella.
Mikä kasvunsääde olisi pitänyt valita?
Syysvehnän maailmanennätyssadon (17,39 tn/ha) saavuttanut uusiseelantilainen Eric Watson oli Voittajatiimin vieraana kisaruuduilla heinäkuun puolivälissä.
Watson viljelee rehuvehnää Ashburtonissa, Uuden-Seelannin eteläsaaren itärannikolla. Ennätyssato tuli vuonna 2020. Edellinen ennätys (16,79 tn/ha) oli vuodelta 2017, ja sekin oli Watsonin nimissä.
Vuonna 2022 englantilainen Tim Lamyman rikkoi Watsonin ennätyksen nappaamalla hehtaarilta 17,95 tonnin syysvehnäsadon.
Watsonia yllätti suomalaiset kasvunsäädevalinnat. Hän kertoi käyttävänsä pääasiassa klormekvattikloridia (CCC) parin litran hehtaariannoksilla.
Watsonin peltoja kastellaan, ja lämpötila- ja valo-olosuhteet poikkeavat varsin paljon suomalaisista, joten hänen toimenpiteitään ei voi kopioida yksi yhteen. Suomalaisissa olosuhteissa suuret klormekvattiannokset ovat aiheuttaneet satomenetyksiä.
Lincolnshiressä viljelevä Tim Lamyman puolestaan antaa kasvunsääteitä pieninä annoksina, ettei vaikutus ole liian raju ja stressaa kasvustoa. Lamymanin resepti syysvehnille on kolme kertaa Moddusta, kaksi kertaa klormekvattikloridia ja tämän jälkeen Cerone ja Terpal.
Watson korosti biomassan kerryttämistä, versojen ja tähkien määrää sekä kasvuston tasaisuutta. Kisaruuduilla hän kiinnitti huomiota lippulehden muotoon.
Sivuversojen pikkutähkät olisi pitänyt saada kasvatettua täyteen mittaan. Nyt niiden satovaikutus jää lähes olemattomaksi. Kasvustot ovat turhan korkeita eikä tähkätiheys ole riittävä huippusatoihin.
Touko- ja kesäkuut ovat olleet sateisia ja viileähköjä, jolloin kasvunsääteet ovat toimineet tavanomaista hitaammin, ja ruiskutuskertoja ja annosmääriä olisi täytynyt kasvattaa.
Versomisvaiheessa osalle kisaruuduista on ruiskutettu Moddus Evoa, Medax Maxia ja Stabilan 750 SL/Maatilan CCC -valmistetta.
Korrenkasvuvaiheessa kasvustot ovat saaneet Moddus M/Sonis/Trimaxx/Maatilan Trineksapakki-valmistetta, Medax Maxia, Ceronea ja Stabilan 750 SL -valmistetta.
Moddus EVOn ja Moddus M:n tehoaine on trineksapakki-etyyli. Medax Maxin pääasiallinen tehoaine on proheksadioni-kalsium, mutta siinä on myös trineksapakki-etyyliä täydentämässä vaikutusta.
Stabilan 750 SL:n ja Maatilan CCC:n tehoaine on klormekvattikloridi.
Kaikki kolme tehoainetta ehkäisevät gibberelliinien muodostusta. Gibberelliinejä muodostuu runsaasti pitkän päivän olosuhteissa, jolloin solujen pituuskasvu kiihtyy ja korsi kasvaa pituutta.
Trineksapakki ja proheksadioni-kalsium ovat aktiivisia kasvissa ainoastaan happomuodossa. Proheksadioni-kalsiumista täytyy kalsiumin irrota. Se tapahtuu kasvinsuojeluruiskun vesiliuoksessa. Medax Max on ammoniumsulfaattipitoinen (W/W: < 40 %) granulaattivalmiste, joka liukenee veteen.
Trineksapakki-etyylistä täytyy puolestaan etyyliosan irrota, ennen kuin tehoaine on aktiivinen. Trineksapakki-etyyli on esterimuodossa, ja etyyliosa irtoaa vasta kasvin sisällä kasvin aineenvaihdunnan vaikutuksesta. Tähän tarvitaan valoa ja lämpöä.
Proheksadionin teho tulee pienemmällä ainemäärällä ja nopeammin kuin trineksapakin. Sekä Modduksen että Medax Maxin vaikutus voi yltää parin viikon ajalle.
Eikö kymppitonnin sato ylitykään?
Eric Watsonilta pyydettiin myös kilomääräiset arviot kisaruuduista. Hauhon pellot antavat yleensä suuria syysvehnäsatoja, mutta Watsonin heinäkuun puolivälin satoarviossa sadot jäävät alle kymppitonniin.
Watson ei ole tottunut katselemaan usean lajikkeen seoksia, eikä ollut vakuuttunut niiden toimivuudesta. Watson epäili, että matalammat lajikkeet eivät saa lajikeseoksessa tarvitsemaansa valomäärää.
Merkillepantavaa on se, että sama pätee toiseen ennätystehtailijaan Tim Lamymaniin. Hänkin viljelee yhtä lajiketta kerrallaan, vaikka Iso-Britanniassa rehuvehnä tuotetaan yleensä lajikeseoksina. Watson ja Lamyman ovatkin siemenviljelijöitä, ja suosivat tasaisia kasvustoja.
Kisaruuduilta löytyi pistelaikkua, ruskolaikkua ja harmaalaikkua. Tähkissä näkyi myös pientä tautioiretta, todennäköisesti Fusariumia tai ruskolaikkua. Voittajatiimin ruudulta löytyi vehnänhärmää.
Watson korosti ylimpien lehtien pitämistä puhtaana taudeilta. Osalla joukkueista lippulehteen oli iskenyt tauti, ja se rokottaa väistämättä jyväkokoa.
Tähkän koko oli jäänyt turhan pieneksi. Kaikissa ruuduissa näkyi, kuinka tähkän alimmat jyvät olivat surkastuneet. Vehnät olivat tiputtaneet alimmat jyväaihiot pois, koska kasvutekijät eivät olleet optimaaliset. Onko syynä ollut kylmyys, märkyys vai auringonvalon puute, se jää arvoitukseksi.
Watson puhui myös ravinnesuhteista, erityisesti magnesiumin ja kaliumin suhteesta. Ne ovat molemmat kaksiarvoisia kationeja, ja kilpailevat keskenään kasvin ravinteidenotossa. Liiallinen kalium heikentää magnesiumin ottoa.
Uudessa-Seelannissa ureamuotoista typpeä ei anneta ensimmäisenä typpilannoituksena, vaikka se onkin yleisesti käytössä.
Watson kertoi lannoitteiden varastoinnin maatilalla yleistyneen hintavaihteluiden vuoksi. Urean varastointi on hankalaa, sillä se imee helposti itseensä kosteutta. Watson kertoi ostaneensa itse Yaran lannoitteita, sillä niiden laatu kestää varastointia parhaiten.

Heinäkuun puolivälin satoveikkaukset
Kisan ennakkosuosikki on Tulevaisuuden viljelijät -joukkue, jonka lajikkeena on Informer. Se on talvehtiessaan satotykki. Joukkueen kylvötiheys oli 600 itävää neliölle. Kasvunsääteenä joukkueella oli Maatilan CCC 75 0,4 l/ha (BBCH 30-31) ja Maatilan trineksapakki 0,3 l/ha (BBCH 51-53). Lisätyppeä on annettu kolmeen kertaan.
Kasvusto on ehdottomasti kolmen parhaan joukossa, mutta Watson arvioi maksimissaan kymppitonnin satoa. Vehnää uhkaa lakovaara, ja se olisi vaatinut järeämmät sääteet.
Etelän Vetelät -joukkueen lajike on Ceylon, ja kylvötiheys 650 itävää neliölle. Ceylon versoo voimakkaasti keväällä. Tämäkin kasvusto on saanut kolme typpilannoitusta tällä kasvukaudella. Kasvunsääteenä on Moddus EVO 0,3 l/ha (BBCH 21-23) ja Medax Max 0,3 kg/ha (BBCH 37). Tämä pysynee pystyssä loppuun saakka. Lippulehdillä on hieman tautia. Satoarvio on alle 9 tn/ha.
Kasvinsuojeluseuran lajike on aikainen ja pitkäkortinen Turanus, jolle suositellaan korrensääteen käyttöä. Kasvunsäädettä onkin annettu kolmeen kertaan: Medax Max 0,2 kg/ha (BBCH 25), Moddus M 0,2 l/ha (BBCH 31) ja Moddus M 0,1 l/ha + Cerone 0,25 l/ha (BBCH 37). Näillä eväillä kasvusto pysynee pystyssä. Typpilannoitusta kasvusto olisi kaivannut enemmän. Satoarvio on 6–7 tonnin kieppeillä.
ProAgrian lajike on Bright, joka on hyvä typenkäyttäjä. Joukkue jakoi kevään typpilannoituksen neljään kertaan. Kasvunsäätönä oli kahteen kertaan Medax Max 0,35 kg/ha (BBCH 30 ja BBCH 39). Kasvusto näyttää hyvältä, mutta se on lakoontumisvaarassa. Satoennuste liikkuu 8–9 tonnin kieppeillä.
Kisan korkein kasvusto on #mehu-joukkueen Ibarra. Sen kylvömäärä oli 580 itävää neliölle ja se on saanut kaksi typpilannoitusta. Lajikkeelle suositellaan kasvunsäädettä, ja kisaruutu onkin saanut kolme kierrosta: Moddus EVO 0,2 l/ha (BBCH 21), Moddus M 0,25 l/ha (BBCH 31) ja Medax Max 0,3 kg/ha (BBCH 34). Kasvusto on silti lakoontumisvaarassa. Satoarvio on 7,5–8 tn/ha.
SatoKlubi kisaa kolmen lajikkeen seoksella (Turanus, Pinja, KWS Emerick) ja kylvömäärä oli 600 itävää neliölle. Kasvusto on saanut kaksi typpilannoitusta ja kaksi kasvunsäädekierrosta: Medax Max 0,3 kg/ha (BBCH 25) ja Moddus M 0,2 l/ha (BBCH 32). Kasvusto saattaa pysyä pystyssä. Lippulehdillä on vähän tautia ja satoennuste on 7–8 tonnin kieppeillä. Turanus valmistuu ennen Pinjaa ja Emerickiä.
Myös Taloustaitureilla on lajikeseos (RGT Kilimanjaro, Bright, Informer) ja kylvömäärä oli kisan pienin, 450 itävää neliölle. Kisaruutu on saanut kaksi typpilannoitusta ja kaksi säädekierrosta: Moddus EVO 0,2 l/ha (BBCH 25) ja Cerone 0,3 l/ha + Moddus 0,15 l/ha (BBCH 39). Kasvusto pysynee pystyssä ja satoarvio liikkuu 8,5–9 tonnissa.
Voittajatiimin lajikeseoksessa on Tuija, Pondus ja Skagen ja kylvömääränä oli 600 itävää neliölle. Kasvusto on saanut kolme typpilannoituskertaa ja kasvunsäädekierrosta: Moddus EVO 0,25 l/ha (BBCH 25), Medax Max 0,3 kg/ha (BBCH 31) ja Medax Max 0,3 kg/ha (BBCH 37). Silti korsi tuntuu löysältä. Satoarvio on 8,5–9,5 tn/ha.
Follow a Farmer -joukkueen uusi lajike Naima näyttää hyvältä, mutta olisi vaatinut vahvempaa korrenvahvistusta. Se on saanut kolme typpilannoitusta ja kaksi kasvunsäätöä: Stabilan 750 SL 0,5 l/ha (BBCH 25) ja Medax Max 0,4 kg/ha (BBCH 31). Siinä oli laon alkua jo heinäkuun puolivälissä. Tähkät näyttävät komeilta, mutta hehtaarisato jäänee 7–8 tonniin.
Helan Går -joukkueen luomuruutu on kylvetty System Cameleon -kylvökoneella 500 itävän neliölle tiheydellä. Lajikeseoksessa on SW Magnifik, Ibarra, Skagen ja KWS Emerick. Rivivälit on harattu. Lisälannoituksena on annettu vinassia ja lihaluujauhoa, mutta ne eivät ole potkaisseet toivotulla tavalla. Kasvusto pysyy pystyssä ja satoarvio on 5,5–6 tn/ha.
WinterWheatWizards -joukkueen lajikeseoksessa on Ceylon ja Ibarra ja kylvömäärä kisan suurin, 700 itävää neliölle. Ceylonin tähkät ovat jääneet turhan pieniksi. Typpilannoituskertoja on kaksi ja säädekierroksia kolme: Stabilan 750 SL 0,8 l/ha (BBCH 21), Stabilan 750 SL 0,3 l/ha (BBCH 32) ja Sonis 0,25 l/ha (BBCH 43-45). Satoarvio on 7,5–8 tn/ha.
SoilBoys-joukkueen lajike on Skagen ja kylvömäärä 550 itävää neliölle. Se on saanut kaksi typpilannoituskertaa ja vain yhden sääteen: Medax Max 0,4 kg/ha (BBCH 31). Kasvusto on jäänyt vähän harvaksi ja pysynee siksi pystyssä. Satoarvio on 7,5–9 tn/ha.
Kymppikerho kisaa linjanumerolla (LM 18058), joka näyttää varsin tasaiselta. Lippulehti on hyvässä asennossa, mutta tähkät turhan pieniä. Kasvusto on saanut kaksi typpilannoitusta ja kaksi säädekierrosta: Stabilan 750 SL 1 l/ha (BBCH 23-25) ja Trimaxx 0,4 l/ha (BBCH 37). Satoarvio on 8,5–9,5 tn/ha. ◻
Hauhon Peltopäivä 31.7.2025
Hauhon Peltopäivät järjestetään Lantmännen Agron Koetilalla, Hauholla torstaina 31.7. klo 10–15.
Lantmännen Agro tarjoaa kahvia ja pullaa. Lisäksi tarjolla on keittoa ja festariruokaa sopuisaan peltopäivähintaan.
Tapahtumaan on vapaa pääsy! Tervetuloa!
Klo 10 ∣ Tapahtuma avoinna
Siemenlajikeuutuuksia
Runsaasti alan toimijoita, mm. siemenliikkeet, kasvinsuojeluaine-edustajat ja rehunsäilönnän asiantuntijoita. Lantmännen Agron viljelyn ja rehuntuotannon asiantuntijat paikalla neuvomassa.
Hyödynnä mahdollisuus keskusteluun asiantuntijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa koeruutujen äärellä.
Klo 11–11.30 ∣ Työnäytökset konekentällä
Työnäytöskoneina:
- Multiva eCerex 600 -pneumaattinen kylvölannoitin
- Multiva TopLine Super 700 -äes
- Kuhn Performer 4000 Select -yhdistelmämuokkain
Lisäksi esillä:
- Bogballe M35W Plus isobus -lannoitteenlevitin
- Hardi Navigator 4000 / 21 m VPZ isobus -hinattava kasvinsuojeluruisku
Klo 13 ∣ KM Ruutukisa 2025 – kisataktiikoiden esittely
Klo 15 ∣ Tapahtuma päättyy